Verkkoja vesillä, osin rannallakin

Olen ehkä keksinyt tavan toipua yövuoroista. Kevätkin toki tekee asiassa paljon. Talven kammottavat valvotut yöt ja ennen kaikkea sairaan väsyneet päivät ovat ehkä hetkeksi taas takana.... Nämä viimeiset yövuorot eivät olleet enää niin hirvittäviä kuin edelliset viikkoa aiemmin. Silloin olin valmis lopettamaan työt kokonaan tuolla osastolla, varsinkin öisin. Sen verran panikoin asiaa, että viikon verran kyselin jos joku olisi ollut halukas tekemään mun yövuorot, mutta vapaaehtoisia ei liiemmälti ollut. ONNEKSI ne oli rauhallisia. (Niin rauhallisia, että lopputulos oli jälleen yksi lapaspari ☼ ) Nukuin eilen tosiaan kahteen. Jossain vaiheessa iltapäivällä lähdettiin lenkille ja siitä tuli vähän vahingossa pidempi kuin alunperin suunniteltiin, mutta eipä se tuossa ihanassa auringonpaisteessa haitannut. Lenkkiseurakin oli parasta mahdollista: Maahan on heitetty nameja. Etsintä päällä.  Metsäautotiellä. Kyllä, olen käyttänyt pelkkää tuulipukua koko talven.  S

Pöydälle on nostettu mm. Sari Helinin "Huono Äiti" -blogin teksti, jossa hän lyttää koulujen käyttämän Wilman sekä Maaseudun Tulevaisuuden kirjoitus, jossa jonkun kirjoittajan toimesta kommentoitiin tätä "Mammamafiaa", mikä on vallalla eritoten sosiaalisessa mediassa. Ensin mainuttuun, Helinin kirjoitukseen, suhtauduin ääneen nauraen: http://yle.fi/uutiset/sari_helin_wilma_pilaa_kodin_ja_koulun_loputkin_valit/7780204 Tykkään tuosta sarkastisesta otteesta. Lisäksi, (muistettakoon, että se oma tenavani, joka on vielä Wilman päässä, kerää suuremmassa määrin kehuja ja vain muutaman huomautuksen), minustakin tuo systeemi on melkoinen kysymysmerkki. Henkilökohtaisesti olen vältellyt koko Wilman käyttöä hyvin sujuvasti edeltävät vuodet eivätkä nuo kaksi peruskoulunsa päättänyttä ainakaan siksi jääneet päättötodistusta saamatta. Wilma on varmasti toimiva, SILLOIN KUN - vanhemmalla on kiinnostusta tietää jokainen pieraisu ja muu pikkuasia, joista ilmeisen herkästi toi

Niin se taitaa olla, että kun se alkaa mennä päin helvettiä, se myös menee... Tää surullisenkuuluisa kaivonporaus: Myyjä : poraus tehdään päivässä ja sitten seuraavana kytketään kiinni. Se on ihan kahden päivän homma. Laitetaan rakennuslupahakemukseen paikat esim. tuohon ja tuohon (= kaksi paikkaa jotakuinkin keskellä pihaa, kohdassa, johon pääsee hyvin.) Totuus : viime torstaista on porattu ja mekkaloitu, toisella puolen taloa huutaa rekka-autossa oleva kompressori, toisella pora. Sisällä ei kuule ajatuksiaan ja meteli lisää stressiä, mikä tuli näin todistettua.  Ilmeisesti eilen (VIIDEN!! päivän jälkeen) joku osa on valmis, koska ainakin ne helvetinkoneet on viety pois pihasta. Muuten piha sitten onkin kuin sodan jäljiltä ja osa istutuksista entisiä. Eli paikka on kaikkea muuta kuin esitetty....  Lisäksi meidän pihalla valuu vesi ja kura kuin suihkulähteestä, myös naapurin pihalle on valunut vettä. Yläpihalta alaspäin. Kuvan keskellä, jos tarkkaan katsoo, voi nähd

Kaikenlaisia ideoita. Ensin kuulee joltain, sitten googlaa vähän ja soveltaa... ja pam, niitä on pakko saada hetitässäkaikkimulle. Kauravohvelit Ajoin n. 5 dl Nalle ruis-kaurahiutaleita jauhoksi blenderillä, heivasin sekaan suunnilleen saman verran maitoa ja sekoittelin, kunnes blenderissä oli sellainen löysä velli. Jätin jääkaappiin turpoamaan, oli siellä ainakin pari tuntia. Rikoin lasiin kolme munaa, kaadoin ne vielä sekaan (kone käyden) ja lopuksi ehkä puolisen desiä pullomargariinia. Muuta ei sitten tarvittukaan kuin paisto. Meillä laitetaan aina aina himppanen margariinia vohvelirautaan, ne tarkertuu muuten kiinni. Päälle sekoittelin purkillisen pakastettua mansikkasosetta kohmeisena ja reilusti turkkilaista jogua (ei mitään kevytversiota vaan aitoa tavaraa.) Ei kaipaa sokeria tms. Ja jäisiä mustikoita. Meidän tenavat oli aivan otettuja. Ne oli älyttömän hyviä.