Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2020.

Patikkaa Sallassa

Kuva
Jälkijunassa: hyvää juhannusta!!  Tästä lähdettiin: edellisenä päivänä iltakävely, jossa otin kuvan elämäni miehistä. Aaton painoin töissä pitkää päivää muina smurffeina eli 7-20:30. Kävi sillä lailla uskomaton tuuri, että meillä oli kiitettävän hiljaista ja pitkän päivän lisäksi iltavuorossa oli sairaanhoitaja normaalissa iltavuorossa. Oltiin tehty kaikki tarvittavat toimet jo 19:30 mennessä ja hän sanoi, että "mitä sinä täällä enää roikut kun lomakin alkaa, lähde menemään." Kerrankin ei tarvinnut toiste käskeä. Kello herätti sitten 02:15, auto oli pakattu jo illalla valmiiksi ja muutaman tunnin olin siinä torkkunut. Turha puhua minulle yöttömästä yöstä, täällä ainakin on ihan pimeää kahdelta! 02:30 oltiin portista ulkona ja vajaa 10 kilsan jälkeen totesin "en sitten pakannut muuten hupparia tai muutakaan pitkähihaista mukaan...."   Yhteen ääneen totesimme, että eiköhän niitä kauppoja ole matkan varrella jos tarve tulee.... Ihanaa ih

Miksi useita sosiaalisen media tilejä?

Kuva
Olen hiljattain löytänyt "vanhoja tuttuja" myös muista sosiaalisen median tiimoilta. Hei vaan te ihanat blogiystäväni, jotka olette jättäneet sormenjälkenne omiin some-kanaviin!! Piti pelleillä pallolla Jäin itse miettimään miksi oikeastaan ylläpidän tavallaan tällaista turhaa rumbaa pyörittämällä blogia, Instaa, Facebookia ja Twitteriä. Mutta havaitsin, että toimin näissä tavallaan eri ryhmille/kohderyhmälle. Kultasade parhaimmillaan Blogi on tavallaan kuin oma päiväkirjani. Siellä kerron laveammin tapahtumista, fiiliksistä eri tilanteissa, julkisuuden rajoilla. En siis suinkaan jaa mitään äärettömän henkilökohtaista, en perhesalaisuuksia ja pakko myöntää, että pääasiassa vain silloin kun on hyvä fiilis. Huonoja fiiliksiä ei halua jakaa. Toisaalta huonoja uutisia, kuten vaikka meidän taannoinen katastrofaalinen kylpyhuoneremontti, on ihan kivakin kirjoittaa auki, koska kirjoittaminen jollain tavoin ajaa sen suuren pahan fiiliksen pois, kun sen pystyy jaka

Pitääkö unelmoida?

Kuva
Annukan ansiokas pohdinta ihmisen unelmista ja siitä pitääkö niitä aina olla, sai tarttumaan näppäimistöön. Paras toteutunut unelmani: oma sauna Kyllähän sitä aina unelmoi jostain: kahvista, pitkistä rauhallisista yöunista, ihanasta metsälenkistä..... Mutta sellaisia oikein isoja unelmia. Noh! Toki sitä aina ajattelee ja haaveilee kaikenlaisesta, mutta sellaisia haaveita, joille olisi valmis tekemään jotain - enpä tiedä. Taidan olla liian realisti. Kun on jokin asia, josta haaveilen. Olkoon nyt esimerkkinä vaikka patikkaretki eväineen, sellainen pitää vaan järjestää ja sen teen. Katson kalenterista milloin on yhteinen vapaapäivä ja suunnittelen aikataulun sen mukaan. (Sitten juuri sinä päivänä on karmea sadekeli tai tuulee tai jotain.... ja totean, että "no, sateen sattuessa sateessa".... tai jään kotiin enkä sen erikoisemmin asiaa harmittele.) Hurjan näköiset pilvet Otus-myrskyn jälkeen Toki on asioita, joista on kiva haaveilla, sillä lailla vähän leikil

Kesän kukkia

Kuva
Koska aurinko on muistanut meitä nyt pitkään lämmöllä, innostuin kuvailemaan omalla pihalla. Orvokit ovat siementäneet itsekseen. Rikkaruohotkin voivat olla näin kauniita. Sain vihdoin aikaiseksi myös laittaa kasvihuoneen kuntoon ja siellä nyt pari kirsikkatomaattia ja pari kasvihuonekurkkua toivon mukaan tekee satoa kesän mittaan. Koska viimevuotisista chileistä otetut siemenetkin itivät, myös chili toivon mukaan ehtii tehdä jotain edes....  On siellä jo ihan pienet alut, joista tulee kukka.....  =D Tämän virallista nimeä en koskaan muista. Nimitän sitä kurkkuyrtiksi ja varjele se leviää.....  Kevätesikko on myös siementänyt aidan viereen valtavan ryppään. Laitoin kameran linssin aidan raosta ja nappasin kuvan. Ihanat keltaiset! Omenapuutkin ovat aloittaneet. Viime keskiviikkona ei ollut vielä mitään,¨ lauantaina olivat täydessä kukassa. Olisipa pörriäisiä! Kaktusten kesäkoti Kun terassi saatiin öljyttyä, nostin myös h