Arkihaaste 43/52

Todellinen paluu arkeen. On ollut erinomaisen hauska nähdä, miten koirat riemastuivat kun palattiin kotiin . Niille oikein syttyi lamppu päähän, että "ai me asutaan sittenkin vielä täällä". Onhan se vähän eri kun voi laskea irti pihalle eikä jokaista pientä pissatuslenkkiä tarvi tehdä remmissä. Ensimmäiset päivät, eli viikonloppu käveltiin huolella vähän meidän vakireittejä vuorotellen, ja saivat nuuskia kunnolla yli viikon takaista postia. Kyllä oli hännät tötteröllä ja nenät maassa. Koska mies aloitti työvuoronsa iltavuoroista, minulle kaatui tietenkin alkuviikon Ipanan-kuskausvuorot . Mama's Taxi siis ajeli. Harmi kyllä nyt on iltaisin niin varhain jo pimeää, ettei tuonne ole kivaa enää mennä koirien kanssa. Metsä kun on itselle vieras eikä siellä ole mitään selkeää reittiä, en halua lähteä otsavalon kanssa eksyilemään pahimmassa tapauksessa jonkun pihalle... Niinpä koirat sai lenkkinsä reippaasti ajoissa ja sitten joutuivat vaan odottamaan. Koska lai