No, nehän riivatut menivät itämään ja nyt olen aivan ymmyrkäisenä, että mitenkäs näitä hoidetaan.
Suunnattomalla ihastuksella luin Marketan kaktuksista ja katsoin noita kuvia!! Oi, minäkin haluan!!
Ilmoitin siis miehenpuolikkaalle, että ensi kesäksi tilaan toisen kukkarappusen ja jos nyt sattuisin hankkimaan lisää kaktuksia talven aikana, niille löytyy sitten kesällä paikka. Heh heh!
Lisäksi intouduin ideoimaan yhtä hyllynpätkää myös sisälle noita kaktuksia ajatellen. Katsotaan pääseekö se idea jatkokehittelyyn.
Joutuuhan sitä toki suurennuslasilla etsimään, mutta se on siinä!!
Kaktuksen alku!
Lähes ensi vuonna mulla on varmasti
50 cm halkaisijaltaan oleva anopinjakkara....... *roll*
Sitten alkukesällä mainitsin, että haluaisin ns. ruokapihan ja kukkapihan erikseen. Mies toi lavakauluksia istutuksia varten ja suunniteltiin.... mutta aika loppui kesken, kun on ollut tätä vierassakkia tässä jaloissa. Ja työt. Hitsi miten työt haittaa mitään harrastustoimintaa.
Ilmeisesti manasin tätä pihasuunnitelmaa liian suureen ääneen, koska vanha Åkerö, ihan paras ja maukkain talviomena, päätti sitten lahota pystyyn.
Kaksi isoa oksaa on nyt revennyt ja loppukin puu on pakko kaataa, ettei se aiheuta vahinkoa kaatuessaan itse. PÖH!!!
Joten toimeen sen suhteen.
Kasvihuoneen takaa on aiemmin kaadettu jokin omenapuu, jonka omenat oli täynnä jotain ruttoa ja pahanmakuisia. Siitä on kanto jäljellä ja näitä kantojahan ei ilman jyrsintä poista mikään.
Mutta aina voi ideoida.... esim. yhden lavakauluksen muokata kukkapenkiksi, koska kyllä se kanto sinne ajan kanssa takuulla maatuu.
Siitä lavasta sitten lähdettiin ja loput piti asentaa sen mukaan.
Åkerön paikalle / siihen ihan viereen suunnittelen nyt kolmea lavakaulusta riviin ihan kiinni toisissaan, ja niihin vadelmaa. Meidän vadelmat on sellaisessa paikassa, että niihin leviää pensasaidan pihlaja-angervo (aivan vihonviimeinen yrtti muuten.....) sekä karhunvattu, joka on siinä vieressä. Lisäksi vadelmat on villiintyneet eikä varsinaisesti tee muuta kuin oksia, joten niiden oli aika päästä paremmille maille. Hakkeeksi....
Mutta niiden vadelmakaulusten kohdalla oleva kanto, se Åkerö, on kyllä pakko jyrsiä ensin.
Voi riesa ja niiden suuruus!
Töistä sain alun... onkos tämä nyt sitten murattiaralia tai jotain sinne päin? Jokin viherkasvi nyt kuitenkin. Meidän laitoshuoltajat leikkasivat sairaalan puskaa oikein isolla kädellä ja jakoivat alkuja henkilökunnalle. Pidin sitä vesiastiassa reilun kuukauden ja se kasvatti hienot juuret, joten päätyi sitten multaan.
Bougainvillean vetelin leikkureilla aivan töpöksi. Se rehotti niin moneen suuntaan, ja oli päässyt kaatumaan tukipuun ohi pahasti ja roikkui aivan kyljellään. Sellaisenaan sitä ei olisi voinut sisälle tuoda, koska se ei pysynyt enää pystyssä toispuoleisen painon vuoksi.
Eipä tuo näyttänyt nokkaansa ottavan hyvin ankarasta leikkauksesta. Vaihdoin mullat samalla ja kiikutin tuohon olkkarin kulmaan.
(Tiedän, että kukkamullat suositellaan vaihdettavaksi keväällä. Olen kuitenkin aina vaihtanut mullat noihin kasveihin, jotka ulkoilee kesän. Koska erään kerran yhdestä kevätkaktuksesta alkoi kuhista muurahaisia oikein satoja, niillä oli pesä purkissa ja virkosivat hereille kun tulivat lämpimään.......
Ja toisen kerran jossain kasvissa alkoi myös kuulua rapinaa ja sinne oli muninut jokin koppakuoriainen ja sellaisia valkoisia peukalonpään kokoisia toukkia rapisteli mullassa..... yöööäääh!)
Näillä eväillä kohti syyskuuta ja kivoja rapsakoita ulkoilukelejä!!
