Loman loppua kohti, seuraavaa odotellessa

Täällä jatkuu elo nyt syyskuun lopulle melko arkisena. Pienen poikkeuksen tekee elokuun puolivälissä saapuva toinen Jenkkisiskoni (joka ei sivumennen todennäköisesti ehdi Ipanaa tavata ennen kuin oman reissunsa jälkeen.)  Katsotaan mitä seikkailuja ehdin heidän kanssaan sitten tehdä. Mukana on alta 2-vuotias, joka asettaa omat rajoituksensa.

Hankimme tuollaisen majakan heinäkuun alussa. Alunperin se oli tarkoitus päätyä anoppilaan, mutta olosuhteista johtuen emme sinne menneetkään, ja se kyllä istuu meidänkin pihaan varsin kivasti. Ei sillä, että sammakot ja vesiliskot tarvitsisivat valoa kotiin löytääkseen.....
Luulen silti, että laitamme siihen valon talveksi. Se voi sitten valaista tietä kotiin.

Parasta kesässä on ollut mahdollisuus lähteä koirien kanssa aamulla varhain lenkille, tulla kotiin aamupalan ääreen, ottaa kahvikupillinen terassille, mahdollisesti kirja....
Näköjään omat tyytyväisyyden aiheeni ovat kohtuullisen vaatimattomia.

Ihanaa, että Pappakoira-Edu on vielä niin hyvässä hapessa, että kävelee aamulla seiskan jälkeen helposti 5-7 kilsan lenkin.

Tiedän, että monia ihmisiä nämä helteet ovat alkaneet ottaa pataan raskaamman kautta.
Minä taas kylven edelleen ilossa ja auringossa.
Olen 10 vuotta maksanut perheeni jonnekin aurinkoon joka vuosi, joten nyt saan sitä ilmaiseksi ja omalla pihalla. Tuskin voisi olla parempaa!!

Bono on mäyräillyt. Ensin se kaivoi hillittömän kuopan terassin alle varjoon, ja nyt lötköttelee siellä aina kun ihmettelemme minne koira on joutunut. Mahtaa olla viileää ja mukavaa!
Ainoa huono puoli on, että maa on savista ja sen korvat on jatkuvasti pienessä savisotkussa.

(Onneksi ei kaivanut metriä enemmän tästä katsottuna oikeaan: siinä on salaoja ja tuo syvyys olisi voinut viedä sen finnfoamiin asti.)

****
Tämä on ollut jonkunmoinen liikuntaloma. Paitsi, että mittaan nuo kävellyt kilsat muutenkin läpi vuoden, olen tämän loman aikana liikkunut vähän extraakin eli fillaroinut. Mukavaa puuhaa ja viima viilentää edes hiukan.

Ainakin yhdelle reissulle sain miehenkin puhuttua mukaan, kuten kuva todistaa.  =)
15 kilsan kohdalla pidettiin juomatauko, koko lenkki oli 30 km.

Muuten loma on ollut edelleen vähän sarjaa "eka kerta".
Tehtiin visiitti Somerniemen kesätorille. Ilmeisesti tapahtuma, jonne tullaan kauempaakin. Ja kyllä siellä sitten autoja olikin rivissä jo satoja....

Hyvä ystäväni ompelee lasten vaatteita ja oli siellä myymässä. Moikattiin Sanna ja pällisteltiin ihmisten menoa.
Mielettömiä juttuja osalla myynnissä. Voi kun olisi miljonääri, jolla olisi loputtomasti tilaa....

Kirpparimyyjien puoli

Täytyy sanoa, että jengi kyllä hinnoittelee osan kamoistaan kummallisesti.

Jos saan Prismasta täysin uuden Mariskoolin johonkin hintaan, 

tuskin maksan siitä kymppiä kalliimpaa hintaa siksi, että se on jonkun vanha. *roll*

Juotiin kahvit ja ihmeteltiin.

Ostin pari tuoretta kukkakaalia (olisi pitänyt ostaa useampi!!)

sekä kreikkalaista leipää.

Torilla soitti hauska ukulele-orkesteri.

Vanhoja hyviä 70-80-luvun kotimaisia viisuja,

ukulelen/ukuleleiden säestyksellä.

Koska olimme niillä kulmilla, halusin vielä piipahtaa tutustumassa Hiidenlinnaan. Siellä on jonkinlainen seikkailupuisto, ja ajattelin, että se voisi olla mielenkiintoinen paikka vierailla kun tuo toinen sisko saapuu Suomeen.

No, jäi kyllä vierailu sitten tähän kuvaan. Alueelle olisi pitänyt maksaa 12 eur/nekku sisäänpääsyä ja sillä rahalla olisi sitten päässyt esim. kahvilaan.

Laitoin palautteen netissä, että menettivät heti pari asiakasta enkä kyllä aja sinne parin viikon päästä useammankaan kanssa.

Jos menisin sinne esim. kouluikäisten lasten kanssa katsomaan, miten muksut kiipeilevät seikkailupuistossa, enpä haluaisi siitäkään mitään sisäänpääsyä maksaa, koska esim. siihen Turun Flow Parkkiin pääsi täysin ilmaiseksi pällistelemään ja vaikka viettämään koko päivän.

Tuskin tuolla NIIN IHMEELLISET kahvilapalvelut on, että kannattaa maksaa sisään päästäkseen ostamaan sitä pullaa.... 

No, valintoja toki.
Kenties tuolla keskellä korpea ainoa tapa elää on pyytää rahaa kaikesta. Vaikka sitten sen kustannuksella, että joku viitsii kääntyä portilta pois.

Hassu viitasammakon poikanen kellutteli kuono pinnalla. Kun se näytti räpistelevän siihen tahtiin, että haluaisi kuivalle maalle, otin pikkukiven ja nostin sen kanssa toisen vähän haukkaamaan happea. Kauan se ei siinä kiikkunut, vaan loikki menemään ja päätyi takaisin altaaseen.
Hauskoja.

Meidän piha-altaassa tuntuisi olevan kaksi vesiliskoa. Toinen on ihan valkoinen, toinen enemmän vihertävä/tumma. Jäin miettimään onko se ehkä jokin ikä-juttu? Mahtaako ne kasvaessaan vaihtaa väriä?

Bye bye, Baby!! Ipana goes America for real

Sitten koitti se perjantai. Muistan, kun liput saatiin ostettua. Ipana latasi puhelimeensa jälleen yhden laskurin. Siellä oli jo aiemmin laskurit tikittämässä kohti Sunrise Avenuen keikkaa ja uusinta Star Wars -elokuvaa.... sitten tuli kolmas: lähtö Jenkkeihin.

Päivät ovat kuluneet ja laskuri tikittänyt pienempiä lukuja. Nyt on aika!

Tavallaan haikeaa, mutta todellisuudessa olen täynnä iloa, ylpeyttä, riemua ja onnea tästä mahdollisuudesta! Yli kolmenkymmenen (30!!) vuoden takaiset suhteet ovat voimissaan, on ihmisiä, joihin voin luottaa 110%. Minun on tarvinnut tehdä jotain oikein!  Kiitos Karma!

Niinkin arkisesti kuin Espoon Ikean kautta.

Viimeinen kotimainen ateria suoraan ruotsalaisesta mallista....

Vaihto Amsterdamissa ja epäilemättä tällä lyhyellä lennolla ei tarjota muuta kuin mehua. Niinpä vatsa täyteen ennakkoon, koska vaihtoaika on tiukka eikä Schipolissa ole aikaa miettiä syömistä.

Hyvällä tuulella, innokkaalla mielellä ja huumorintajulla, sinne meni!!

Loistavaa reissua!!! Mahtavia kokemuksia! Ihania ihmisiä ja lämpöä, rakkautta ja kielikylpyä!
Bye bye, Baby, take care!!

Joni, my dear Sister, THANK YOU!! She's all yours now for the following eight weeks.

*****
Muokkaus lauantaina:

My little eaglet has landed!! Perillä Salt Lake Cityssä. ♥

Toinen lomaviikko

Kohta saa sanoa, että hupsista, se oli siinä.
Toinenkin lomaviikko on jo hyvässä vauhdissa.

Ulkoistin mattopyykin miehelle, joka veteli painepesurilla nuo pari, jotka meillä yleensä pestään kesäisin. Ihana mäntysaippuan tuoksu! ♥

Aloitin vähän syksyn säilömistä, kun luin Iltasanomista ohjeen Siken lipstikkasuolalle.

Vähänhän se on kuin saunavihtaa kuivattelisi.... ensimmäisen vuorokauden roikkui pyykkinarulla, mutta sadekuuron alta pelastin sen keittiöön.

Ohje lyhykäisyydessään on tämä:
Kuivata ja hienonna lipstikka, sekoita joukkoon suola. Käytä.

Muistaakseni noin litraa lipstikkaa kohti desi suolaa.
Minä olen noita lehtiä kuivattanut, mutta en oikein muista käyttää. Ehkä ne tulee näin otettua paremmin käyttöön. Meinasin kyllä osan jauhaa vain viherjauheeksi, jota lisätä keittoihin. Suolaa tulee niin paljon muualtakin.

Lauantaina 21.7. oltiin festareilla Lahdessa.
Tunnelmat oli huikeat:

Ipanan festarineitsyys on siis menetetty.

Vanhempien seurassa vielä.

Nightwish oli hyvä. Niinhän se aina. (Vuosisadan vähättely....)
Tällä kertaa loppukaneetti oli kyllä huikeista huikein - eikä yksistään ilotulitteiden takia, jotka kuuluivat tuohon Greatest Show on Earth -biisiin olennaisesti. Huh huh!!

Meidän ollessa bailaamassa, poika tuli koiravahdiksi.
Nuoriso teki meille lounaan sunnuntaina: Vietnamilaisia kevätkääryleitä ja sushia. Aaettä!!

Sitten Hullun Naisen Säilöntäkeittiö otti hetkeksi valtaa.
Sain ihanilta ihmisiltä ämpärillisen kuivia härkäpapuja. Liottelin ja keitin niitä pesuvadillisen, ja paiskasin sitten kuivuriin. Voila: näin meillä on härkäpapurouhetta/jauhoa, jota lisätä mihin tahansa, esim jauheliharuokiin. Tai itsekseen toimii kuin häkä päässä esim spagettikastikkeena.

Kirpparillakin ehdin hätäisesti piipahtaa ja käsiini jäi kolmella eurolla jotain, mille nauroin ääneen. Tämä olisi pitänyt talossa olla jo alkukesästä, mutta toimii toki jatkossa varmana naurattajana:

Vihdoin lomalla

Ensimminen Jenkki-invaasio pidetty ja saateltu jatkomatkalle, nyt vihdoin vähän lomaa.

Viikko sitten lentokenttäbussista laskeutui neljän porukka ja viisi päivää mentiin kirjaimellisesti ponnari suorana. Koska olen huono nukkumaan, jos kukaan kulkee pitkin kämppää, ja lisäksi illantorkku, valvominen joka ilta puoleenyöhön JA herääminen jonkun käydessä vessassa kolmen aikaan, KUN kuitenkin nousin kuuden ja seiskan välillä ja lähdin koirien kanssa lenkille....  nooh, sanotaan, että viimeisenä aamuna minun ei rehellisesti olisi pitänyt todellakaan mennä auton rattiin, mutta siitäkin selvittiin. Nukuin viiden vuorokauden aikana ehkä kolme tuntia yössä, mikä on aivan liian vähän. Sanoisin, että vaarallistakin.

Kivaa oli, mutta aivan tajuttoman rankkaa.

Tehtiin pikainen retki saaristoon, lähinnä siis Parainen ja Nauvo, koska itseni lisäksi muut eivät päässeet sängystä ylös ennen ysiä, niin lähdöt oli aina sen verran myöhään, ettei pidemmälle oikein ehtinyt. Toisaalta, ei menty kiireessä niin mikäpä siinä...

Piknik-lounas Sattmarkin kahvila-alueella ja Paraisten kalkkikivilouhos tuli nähtyä, Nauvon vierasvenesatama on kaunis ja näkemisen arvoinen, sinilevää oli ja se oli ällöttävää. Minusta on melko uskomatonta, että kun laiturilla on punareunainen kyltti, jossa isolla kehotetaan välttämään uimaan menemistä, sinne mennään silti pienten lasten kanssa......
Nooh, jokainen tyylillään.

Ehdottomasti hauskin päivä ikinä oli lauantai, jolloin treffasimme poikani tyttöystävineen Turun Flow Parkissa ja kiipeilimme päivän.

Crazy Big American family

näin kutsuivat meitä puistossa, syystä

Minä ja Joni, rakas siskoni jo vuosien takaa

Teimme myös patikkaretken Teijon luonnonpuistoon ja vähän shoppailimme täällä.

Minähän päädyin tekemään yhden pitkän päivän työvuoronkin heidän täällä ollessaan, joten pääsin aloittamaan loman maantaina viemällä porukan lentokentälle.

Ihana porukka!! Meidän Ipanan on nyt NIIN helppo lentää heille ensi viikolla, kun ovat tavanneet. Ipana ja pojat löivät kipinää heti ensi silmäyksellä, ja esim. tuolla puistossa pojat saivat hänet ylittämään itsensä moninkertaisesti tekemällä sellaisen radan, mihin ei kukaan meistä olisi häntä muuten houkutellut!! Iso peukku!!

Ensimmäiset pari yötä lomalla nukuin 11 tunnin unia öisin ja otin päiväunet päivällä, ja keskiviikkona aloin tuntea olevani jo melko lailla oma itseni.

Tämä kesälom on tähän asti ollut muutaman kokemuksen verran "ensimmäisiä kertoja". 

Olin Teijolla suppaamassa ensi kertaa, olen myös piipahtanut Hangossa ensi kertaa.... asia, joka tavallaan vähän hävettää, tuossahan se on vajaan tunnin matkan päässä.

Mies halusi mielummin inkkarikanootin, 

minä otin laudan

Aika rankkaa hommaa.

Heti kun oli vähänkin vastatuuli, sai ihan tosissaan meloa.

Onneksi vuokrasin laudan vain kahdeksi tunniksi.....

spagettikäsivarsi.

Hangon rantaa

Pitsihuvilat oli ihania

Vierasvenesatama oli yllättävän täynnä veneitä

Toistaiseksi ohjelmassa ei ole paljon muuta suunniteltua.
Tänään illalla tosin kauan odotettu Mamma Mia, Here we go again -leffan ensi-ilta paikallisessa on itseni ja Ipanan listalla.

Loma jatkukoon!! Aurinko paistakoon!
Olen tosi otettu näistä keleistä. Hitsi, olen vuosia maksanut päästäkseni näihin lämpöihin talvella ja tämä on ehkä ylellisintä ikinä saada Suomessa nauttia kunnon helteestä.