tiistai 20. heinäkuuta 2021

Pientä remonttia ja sisustamista

Ostaessamme talon hoksasimme heti, että ulkoportaat eivät ole käytännöllisimmät mahdolliset. Ne on aika jyrkät ja lisäksi ylin tasanne on oikeastaan juuri sen kokoinen, että ovi auetessaan täyttää sen eli heilahtaa reunasta reunaan. Se on juttu, joka ärsyttää päivittäisissä jutuissa: kauppakassien kanssa, kun kädet on täynnä, koirat hihnassa jne.  Vielä en ole pudottanut kauppakasseja vierimään alas rappuja, mutta lähellä on ollut.

Koska minulla on ideoita....... 😂
Alkuun mietin, että puoliso parka. Mutta totesin, että jos ei ole viimeisen 28 vuoden aikana oppinut, on korkea aika.

Ihan ensimmäinen asia olisi tehdä pieni tasanne tuohon ylimmän portaan ja talon seinän väliin. Tavallaan koirille/kauppakasseille pysäkki, johon ne laskea, kun ovea avaa. Nuo rumat maalia hilseilevät metalliset kädensijat haluaisin pois, tilalle ehkä puiset kaiteet..... 
Pakko ottaa huomioon myös nuo talotikkaat, joille pääsy pitää olla esteetön.

Löysin itsestäni ihmisen, joka rakastaa rappusia. Ei kuntoilumielessä, vaan sillä ajatuksella, että jos portaat on riittävän suuret ja muhkeat, niille voi pysäköidä kesäisin yhdet kreikkalaiset ruukkupuutarhat eli kukkia, kasveja, yrttejä ja mitä nyt milloinkin....  (ja mielikuvitukseni niiden suhteen on hurjan paljon suurempi kuin taitoni sellaista laittaa....)

No, netin ihmeellinen maailma, ja löysin hetkessä blogin, jossa samaa asiaa on pohtinut ja toteuttanut joku muukin. Voihan nenä. Koska innostun nollasta sataan noin millisekunnissa, tämä oli menoa. Miesparka. Olin aamulla viideltä hereillä googlaamassa näitä töihin lähdössä, eikä lehteä tullut juhannuksen takia ja lähettelin hänelle linkkejä, ja intoilin.... 

Nooohhh! Hillitsen itseäni ja koetetaan tehdä sellainen hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -tyyppinen ratkaisu. Tänä kesänä ei siis askarrella rappuja, vaikka hillitön mieliteko onkin...

Juhannushan meni vähän vappufiiliksissä, eli puhtaasti työn juhlaa. Itsellä alkoi aattona kuuden työpäivän putki, joten kun olin kotiutunut aattona, naputeltiin uutta terassia sen verran paikalleen, että siinä voi kävellä. (Hakataan loput myöhemmin, ei nyt koko juhannusta voinut naapureiden takia möykätä...)

Mies yllätyksekseni innostui jonkin verran noista portaista. Osasyynä tähän se, että mm. Bauhaus myy valmiita porrasaskel-tukirakenteita, vai miksi niitä sanotaan. Mutta siis niitä paksuja puita, joiden päälle askelmat kasataan. Eli kun niitä ei tarvitse tehdä itse, homma on heti yli puolet helpompaa. Onhan meillä jo useammat portaat aikanaan tehty vanhaan kotiin, ja niistä ainakin kierteisten kanssa aikanaan tuli useampi harmaa hius....  Nythän puhutaan lopulta "vain" suorista rappusista.

Keittiö sen sijaan on nyt valmis. Miinus yksi onneton laatikon etusarja.
Olen toistuvasti mennyt Ikean sivuille ja koettanut saada sen click & collect tilaukseen, mutta nouto olisi vain Espoosta tai Vantaalta, mikä ei sinänsä nappaa..... Ja jostain syystä eivät sitä pysty tilaamaan meille Raisioon. 😕  Ikean aspa ei ole kovin palveluhenkinen ja muutamia sanomisia on tullut esim. heidän käyttämästään luottofirmasta ja siitä, että maksoin laskun pennilleen kerralla pois. Kuukautta myöhemmin sain kuitenkin miinus-merkkisen laskun, mistä syystä ihmettelin miksi laskuttavat lähtökohtaisesti yli 20 eur liikaa.... ja sen parinkympin palauttamisen kanssa on sitten tehty töitä hyvinkin usemman kympin edestä.

Olen kuitenkin muuten tosi tyytyväinen. Laatikot sulkeutuvat pehmeästi ja äänettömästi, kaikki on toiminut erinomaisesti. Tosi tylsää, että muuten hyvin toimivaan systeemiin on jäänyt tuollainen bugi, joka on puhtaasti asiakaspalvelun ongelma.


Kieltämättä matalat ikkunat ja niiden asettamat vaatimukset kaappien korkeudelle
on vähän keljut siinä kohtaa, kun laatikot eivät sivusuunnassa kohtaa.
Toisaalta, näillä mitoilla ei hirveästi vaihtoehtoja ole.
Jos särkee silmiin, älä katso.


Sisustamisen suhteen laitettiin jo omaa näköä eli vuosien varrella haalitut peltikyltit keittiöön. Odottelivat vähän paikkaansa ja jonain päivänä katselin ympärilleni sillä silmällä ja totesin, että se on siinä. Muutama ruuvi ja ovat paikallaan. Jos satun haalimaan niitä vielä lisää, tilaa on.

Muutenkin jotain "koristeita" on vihdoin saatu paikalleen. Olin jotenkin ajatellut, että myöhemmin. En tosin tiedä mitä odotin tapahtuvaksi myöhemmin.... mutta sitten tuli tilanne, että kesän kuumuus sai himoitsemaan taas kuplavettä ja Soda Streamin pullot olivat kadoksissa. Muistelin, että ne on pakattu ihan ensimmäisiin laatikoihin, mihin pakattiin kaikenlaista koriste-esinettä silloisia välittäjän myyntikuvia ajatellen pois tieltä. 

No, jos alan tyhjentämään laatikoita, onhan kamoille löydyttävä joku kolo. Ja niin olohuoneeseen tuli ruuvattua kiinni hyllyjä ja hyllyille yhtä sun toista. Sitten löytyi ihanat Intiasta ostetut lyhdyt, jotka piti saada roikkumaan... 

Tällainen on ihan loputon suo. Plus että olin käärinyt koriste-esineet kesävaatteisiin, eli shortseihin ja hihattomiin toppeihin. (En edes muistanut moisia kuteita, ihan kuin olisi käynyt isoilla vaateostoksilla. Hih!) Halusin vaatteet käyttöön, joten ettei mitään menisi rikki, paikka oli löydyttävä....  Siinä meni sitten se ilta.

Ei siinä muuten, mutta niitä pulloja ei sitten ilmestynyt mistään.

Lopulta muistin, että paiskasin ne roskiin, koska niissä oli tullut eräpäivä vastaan jo edellisenä keväänä ja pelkäsin, että räjähtävät käteen. 

Mutta tulihan laitettua romuja esille.... 


******




PS.  Menin taas muuttamaan ulkonäköä. Jotenkin tykkään tästä ulkonäöstä vaihteeksi enemmän, mutta.... jälleen kerran ongelma, että se "kirjaudu" ja "ulkonäkö" palkit katoavat tuolta yläoikealta.
Että tietokonevelho kun taas asialla. Keksin sentään miten tänne ehkä voi päästä....

torstai 15. heinäkuuta 2021

Vapaa viikonloppu ja retki Turkuun

Mehän emme varsinaisesti ole asuneet järin kaukana Turusta aiemminkaan, mutta jotenkin tunti suuntaansa on tuntunut hirveän pitkältä....
Joka kesä on ollut puhetta, että pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Jotenkin ärsyttää itseänikin, että sorrun sitkuttelemaan. Mene ja tee, huudan peilikuvalleni.

No, nyt otettiin sovitusti pieni irtiotto, kun sattui vapaa viikonloppu yhtä aikaa. Harvinaista herkkua kahden vuorotyötä tekevän perheessä. 
Ihan alunperin pohdin bussilla menemistä, mutta vaikkei matka ole pitkä, bussireitti on hyvinkin maisemallinen ja kestää siis toista tuntia... Lisäksi pikainen googletus kertoi iloisen asian: sunnuntaisin pysäköinti on suuressa osassa kaupunkia ilmaista. (Koska parkkipaikan maksaminen etukäteen tietämättä kuinka kauan aikaa tarvitsee on aina hankalaa ja stressaavaa.)
Koska ei ollut tarkoituskaan käydä terassilla, ei auton ajaminen sinänsä ollut mikään kynnyskysymys. Joten matkaan.



Onneksi lapset vinkkasi etukäteen, että Turun paikallisliikenne Föli käyttää tällä yhdellä välillä myös vesibussia. Mikä älyttömän hauska idea! Keskustasta Ruissaloon meren kautta.
Niillä on hyvin toimiva reittiopas, josta pystyin etukäteen haarukoimaan, että haluan ehtiä veneelle klo 10:15 ja olen sillä Ruissalossa klo 11, jolloin Kasvitieteellinen puutarha aukeaa.

Turku oli aika pilvinen aamusta, itse asiassa saatiin vesibussimatkalla muutama pisarakin päällemme ihan taivaalta, ei pelkästään meren pärskeitä. Ja erittäin tukalan kuuman lauantain jälkeen täytyy sanoa, että tuntui hullulta ajatella, miten ihanaa on joskus olla ihan vähän viluissaan. 


Suomen Joutsen
Varmasti yksi Turkulaisia tunnetuimpia maamerkkejä.

Olen kuulemma itse (Turussa syntyneenä) ihan ratasikäisenä kakarana pyytänyt iltaisin, että mennään katsomaan "kaksi laivaa ja ankkuri". Ilmeisesti Joutsenen vieressä tai jossain samalla rannalla oli silloin toinenkin alus ja lisäksi yhden kerrostalon edessä (Sairashuoneenkadulla?) on edelleen kaksi isoa ankkuria. Ilmeisesti minua tuupattiin rattaissa sitten iltakävelyllä näiden ohi. Harmi, kun muistikuvia ei ihan noilta vuosilta ole..... 


Kohti Ruissaloa, ja jo kirkastuu


Vesibussi tulee Kansanpuiston rantaan. Kuvittelisin, että se on paikka, jossa järjestetään mm. Ruisrock. 
Siinä oli kivantapainen hiekkaranta, jokin ravintola/kahvilakin ja ylipäänsä viihtyisän oloista aluetta.

Rannasta oli ehkä vajaan kilometrin kävely puutarhan portille.

Turun Kasvitieteellinen Puutarha oli todella hieno. Olen pitkään haaveillut käynnistä siellä, ja vaikka kuumuus ja kosteus kasvihuoneissa oli tukalaa, hitsi miten hienoja juttuja ja valtavia kasveja jotkut ihan tavan huonekasvitkin ovat. Meillä kävi uskomaton flaxi siinä, että olimme yhdessä kasvihuoneessa, jossa kyltti kertoi kulman takana olevan orkideoita. Minä otin suunnan sinne ja mainitsin jotain orkideoista miehelleni, ja jonkun puun takaa ilmestyi mies, joka tuli juttelemaan näistä kasveista. Hän kertoi olevansa töissä siellä, juuri sinä päivänä vapaalla, mutta oli tullut hoitamaan kukkia, koska kuumuus on ollut niin pitkään jo sietämätön. 

Hän kertoi eri orkideoista ja esitteli niitä meille vaikka kuinka pitkään. Valtavan mielenkiintoista! Ja ihan käsittämättömiä kasveja. Jotkut oli hyvä jos muutaman sentin kokoisia, silti niihin voi tulla kukka, jonka halkaisija on 10 cm. Toisaalta jotkut isohkot lehdet eivät taanneet mitään kukista, vaan jokunen muutaman millin kokoinen onnetoinen siinä roikkui.... 


Tämä oli mielettömän hienon värinen.
Kännykkäkuva ei toista sitä violettia oikein.


Vähän Jurassic Park tunnelmaa.
Tänne kun laittaisi jonkun dino-patsaan, jengi saisi härslaagin. 😂



Mandariinipuu


Bougainvillea oli hiukan kiivennyt....


Tuollainen jättilumme voi kantaa 40 kg painon.
Sen alareunassa on piikkejä, joilla se suojelee itseään,
ettei erilaiset vesiötökät pureskele siihen reikiä.


Orkideat,
murto-osa kaikista

Tuossa pienessä etualalla puupalikan koko oli ehkä 5 x 5 cm


Toinen ikuinen rakkauteni on kaktukset ja mehikasvit.
Ollapa kotona mahdollisuus joskus pitää jotain metrin korkuista....


Voi että. ♥


Nämä kivikasvit oli vähintäänkin kummallisia.
Ihan kuin keuhkot. 😅



Kukkivat kaktukset - olen muutamana kesänä saanut sellaisen 
perinteisen sisällä pidettävän pitkäksi pötköksi kasvavan kaktuksen kukkimaan. 
Muutamana kesänä peräkkäin olin ilmeisesti osannut hoitaa sitä oikein talven yli. 
Sittemmin olen vaan saanut haaveilla....

Siirryimme kasvihuoneista ulos, koska piha-alueellakin oli runsaasti myös katsottavaa. Olin vähän yllättynytkin, että he kasvattavat myös ihan vihanneksia ja muita perinteisiä puutarhan kasveja. Toki jälkikäteen ajatellen, miksipäs ei. Eihän kaikilla ole pihaa eikä jokainen todellakaan välttämättä tiedä minkänäköinen varsi on vaikka perunassa....

Kyltti "Lummelammet" houkutteli eteenpäin, ja olivat kyllä kauniit. Lumpeen kukassa on jotain niin herkkää ja suomalaista.



Lummelampien yhteyteen oli tuotu minusta eriskummallisia moderneja taideteoksia. En ymmärtänyt vähääkään, miten ne istuivat tähän maisemaan, vaikka olivatkin jollain tavoin kiehtovia.

Totesin olevani hyvin vähän taidetta ymmärtävä tässä kohtaa.



Tämän nimi oli iltalypsy


Tämä oli roiskaus

Palasimme kaupunkiin ihan bussilla. Siinä vaiheessa nälkä jo kaivesi mahassa ja pohdimme käymmekö haukkaamassa jotain, mutta toisaalta ravintolat eivät houkutelleet ja terassit olivat todella täynnä.

Turkua tuntemattomille voin vinkata yhden mielenkiintoisen paikan: Kupittaan City-market.
Kuulostaa kornilta, mutta niillä on myymälän sisällä delitiski, jonka patonkien ja salaattien voittanutta ei kyllä juurikaan ole. (Ja päätellen jonojen pituudesta, emme ole ainoat, jotka niin ajattelevat. Ne myyvät varmasti tuhansia patonkeja viikonlopussa.) 
Koska oli tarve poiketa ruokakaupassa, totesimme, että patonki menee näppäränä välipalana ja kotona voi tehdä sitten ruokaa alkuviikoksi. 


#kissmyturku

tiistai 6. heinäkuuta 2021

Kesäkuulumisia

Kesä on ollut kyllä kuumin naismuistiin. Asia, joka on ollut vähän jokaisessa postauksessa ja lehtijutussa esillä. Olen tosi iloinen, että meillä on tässä pihassa kaivo, josta saa kasteluvettä, koska totisesti kasveja on saanut kastella. 

Öttiäisiä myös riittää. 
Osallistuin omalta osaltani Thermacell-keskusteluun siltä osin, että aion laitetta käyttää edelleen, koska viime kesänä en havainnut yhtään itikkaa putoilevan taivaalta kuolleena sillä alueella, jossa se kävi. Lisäksi muistan elävästi, kun kesken meidän reissun siitä loppui kaasupatruuna. Olimme juuri lopettaneet syömisen ja puhuimme, että juodaan vielä kahvit ennen kuin jatketaan reissua.

Ei muuten juotu. Kun laite naksahti sammumisen merkiksi, meni ehkä kolme sekuntia, kun ilmatila oli sääskeä täynnä ja juominen olisi ollut elävän ravinnon nauttimista joka hörpyllä. 
Minä uskon edelleen, että itikat tunnistavat myrkyn hajun ja välttelevät aluetta. Ei niinkään, että lentävät siihen kuolemaan. Vaikutus lienee vähän sama kuin niillä onnettomilla hyttyskiehkuroilla, joita ei pysty ikinä irrottamaan ehjänä poltettavaksi.

Lisäksi kyseenalaistan sen, että yhdestä laitteesta on julistettu nyt koko maailman tappaja kun samaan aikaan sallitaan niiden isojen laitteiden myynti, jotka hiilidioksidipatruunalla houkuttelevat itikat laitteeseen sisälle ja siellä tappavat. Eikö kuollut öttiäinen ole kuollut öttiäinen riippumatta kuolintavasta? (Joo joo, tiedostan kyllä myrkytyksen erot liittyen siihen, miten myrkky leviää lajista toiseen....)

Oli miten oli, minullakin on oikeus voida istua pihalla ilman, että syödään elävältä. Saa vapaasti olla eri mieltä, mutta se tuskin muuttaa omaa mielipidettäni.

Kesäkuulumiset muuten kuvien muodossa:


Kielot tuoksuivat niin taivaallisen ihanalle!!
Onneksi ihan tien toisella puolella on kuntorata, jonka varrella näitä riittää.


Tätä tyyppiä loikkasin vauhdilla karkuun,
vaikka tajusin väristä, ettei hätää ole...... 


Nam!!
Mansikoita en ole ehtinyt vielä edes ajatella,
ja se jo vähän jopa stressaa.....


Tämä tyyppi sen sijaan. Brrrrr!
Kammottavan ukkoskuuron jälkeen oli tullut kuivattelemaan tielle.
Hyvin maastoutuu tuohon asfalttiin.



Rentoutumista omalla pihalla. 


Eräänä aamuna mies oli lähtenyt töihin ja minä koirien kanssa kävelylle.
Tultiin takaisin ja kuistilla räpytteli paniikissa pieni talitiainen.
Avasin oven ja hyttysverkot selälleen ja suljin välioven.
Ruikkasi kakat seinälle ja lensi ulos....
Kiittämätön mokoma! 😂


Kuivia ovat, mutta kermassa haudutettuna varsin maukasta.



Meillä oli jälkikoe viikko sitten.
Koirat jäivät autoon meidän tehdessä jälkiä. Hirvitti siinä helteessä.
Onneksi olin ostanut tuon folioverkon, joka peittää koko auton.
Meille kävi vähän huonosti ja jälki meni pilalle (täysin eri tarina)
mutta palattuamme auto oli sisältä ihanan viileä, kun
olin käyttänyt ilmastointia täysillä kylmällä juuri edeltävästi.

Luut olivat aivan meidän suunnittelemalla kulmalla.
Alueella on runsaasti susia ja siinä oli peura pistelty poskeen joskus.


Kuuset tekevät valtavasti käpyjä.


Joku oli hiukan hyväntuulinen päivän päätteeksi.


Kerran iltalenkillä auringonpaisteessa nuo päiväkakkarat aivan loistivat kultaa!


Sattui olemaan 15 sekunnin tyhjä hetki ja näin itseni käytävän päästä peilissä.
Töissä menee tämäkin kesä.


Omasta puusta napattu siemen, istutettu vasta keväällä ja niin vain lähti kasvuun.
Kultasade. 
Näitä on kaksi ja laitoin molemmat maahan.


Maanantain retki Porin Prikaatin Niinisaloon.
Ipana lähti vapaaehtoiseen palvelukseen.
Tsemppiä ja hyviä treenejä! Ota kaikki irti hyvästä koulutuksesta!! ♥


Kesänaapurit ovat saapuneet ♥
Nämä lienee kyyttöjä. 
Hoitavat jokirannan biodiversiteettiä syömällä ja sontimalla.

Ihania!!


Viimevuotinen chili teki aika hyvin palkoja ja otin siitä tosi paljon siemeniä.
Jostain syystä vain yksi onneton iti, mutta sepä näyttää viihtyvän hyvin.
Chiliä tiedossa tällekin vuodelle.


Näitä tyyppejä eksyy meille sisälle nyt jatkuvasti.
Ovat niin pönttöjä, etteivät osaa ulos avoimista ikkunoista vaan jäävät
roikkumaan ikkunan karmeihin.... 


Mamman varsin harkitsematon ja hölmö ostos.
Mutta onpahan allas, josta ottaa kasteluvettä.

Toki koirat sinne myös menevät, mutta meidän kaivon vesi on sen verran savista, etten halua koirien uivan siinä, koska sitten niiden karvat jäävät siihen hienonhienoon saveen ja se taas kulkeutuu ihan joka paikkaan. No, on kyllä ehkä älyttömin idea ikinä kantaa koirille hanavettä plutattavaksi.... 
Hölmöläisten hommaa, mutta itsepä ostin. 

Kesä tähän asti on ollut hieno.
Jotain pikkuremonttiakin on tehty, mutta pääasiassa on siivottu sillä lailla jälkiä muuton jälkeen, että tavarat alkavat löytää paikalleen ja piha ei enää näytä lähinnä kaatopaikalta. 
11 kuutiota puuta on myös pilkottu (suurin osa oli valmiiksi pilkottua) ja pinottu puuvarastoon ja siellä käydessäni hykertelen aina. Joku hamsteri minussa nauttii, kun näkee tuollaisia "varastoja" pahan päivän varalle. Tiedänpä pystyväni kylpemään koko talven!

Remontti jatkunee seuraavaksi yläkerrassa, eli se makkari on pakko saada valmiiksi talveksi. Lisäksi vähän puuhastelin juhannuksena ja väkersin yhden terassin seitsemää (7) lautaa vajaa valmiiksi. (Tilasin siis 7 lautaa liian vähän, voi blondi....)
Lisäksi saunassa on tarkoitus leventää keskimmäistä laudetta, mutta sillä ei ole kiire. Voi odottaa syksyyn. 


Virallisesti kevät

Eikös pääsiäinen ole se kevään taittumisen merkki? Ja ainakin, edelleen typerääkin typerämpi tapa, kellojen siirto.  Omalta osaltani jälkimm...