Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2016.

Pätkän ongelmat

Kuva
Töissä "nostan hoidon tasoa" kun joudun ottamaan potilaan sänkyä ylemmälle tasolle, että esim. kääntäminen olisi hoitajille selkä-ystävällisempää. Olen tottunut tekemään työt vähän itselleni (sopivalla) korkeammalla tasolla..... Olen siis hukkapätkä. Tästä seuraa kaikenlaista riesaa: töissä osa päivittäin käytössä olevista lääkkeistä on aakkostettu ylimmälle hyllylle. Grrrrr. Tai kun olen vuosia etsinyt tietynlaisia housuja koiraharrastuksia varten ja sitten löydän ne.....  niinpä niin. Syvä huokaus. Tämä alkoi siitä, että lapsi sai kummeiltaan joululahjaksi lahjakortin Hööksiin, koska piti hankkia uudet ratsastushousut. Miten ollakaan, kun me joitain viikkoja sitten sinne kauppaan ajoimme, kortti jäi kotiin, joten ostimme rahalla. Kuulin kuitenkin sillä reissulla, että "uutena asiakkaana" saisin nettikaupasta 15 % alennuksen JA voisin käyttää lahjakorttia, ja koska emme ostaneet kisahousuja, surffailimme netissä kotona ja sieltä bongasin itselleni housut.

Nettikamerat ja päiväkahvit

Kuva
Ihan ensiksi: KIITOS ihana työkaverini Salla ja tyttärensä Moona!! Hurjan kivaa kahviseuraa - ja tulipa nyt sitten todistettua, että meille on kaupungista yhtä pitkä matka kuin meiltä kaupunkiin. Asia, jota 99 % työkavereistani epäilee, koska nyt ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen kukaan pystyy tänne maalle tulemaan. Tarjolla oli mm. mangojuustokakkua. **** Ja jälleen kerran olen koukuttunut pahemman kerran nettikameroihin .  Hylkeet ovat aivan ihania nyt kun rannalla on myös kuutteja. Foorumilta luin, että saarella laskettiin tiistaina (todistin ihmisten saapumista itse) 56 elävää ja 10 kuollutta kuuttia. Ainakin nämä kuvassa näkyvät ovat melko virkeitä pörriäisiä. Myös kotkapari rakentaa taas pesää kamerasta tietämättä. Täytyypä seurata tänäkin vuonna kotkalapsen kasvua.

Kirppistelyä

Kuva
Minulla on haussa jokin kiva penkki/jakkara tms kukkapöydäksi. Aamulenkin jälkeen keitin kupin kahvia ja sen jälkeen suuntasin tyttöjen kanssa kaupunkiin. Likat jäi kauppakeskukseen, itse ajoin Suurkirppikselle, josta olen joskus tehnyt kivoja löytöjä, ja lisäksi se on ainoa, jossa on riittävät tilat huonekalujen myyntiin. No, huonekaluosasto oli kierretty nopeasti. Kivoja jakkaroita toki oli, hinta vaan kaukana kirpputorista: 45 eur/kpl. Siis hyvin pelkistetty puujakkara. Joku niitä ilmeisesti tekee itse ja raahaa tuonne myyntiin. Samalla hinnalla saan uutta huonekaluliikkeestä (ja Ikeasta vielä edullisemmin). En ostanut. Näin meillä Salossa. Kiersin kuitenkin koko hallin vähän huolimattomasti, mutta niin vaan muutama kama jäi käteen - ja tällä kertaa ihan kirpparihinnoin. Nämä kolme lasipurkkia lähtivät mukaan. Pienet oli 50 snt/kpl ja isosta pulitin vitosen. Ison korkeus on n. 30 cm pöytäpinnasta piippaan. Nostelin myös muutaman Kivi-tuikun esille. Ovat yleensä

Keittiöärsytys

Kuva
Tiedättekö sen tunteen, kun haluaisi jotenkin kivasti tavarat esille, ja tasot/huone/koko talo on vaan suunniteltu niin, että ihan koko ajan on sellainen olo, että jotain pitäisi vaihtaa?  Jep, tervetuloa meille. Kun viime kesänä sain sen haluamani Pantryn , pakastinkaappi siirrettiin sen tieltä pois, samoin pari muuta korkeaa kaappia. Tavarathan toki mahtui, jäihän ne kaapit tyhjiksi, joista siirrettiin ruokatarvikkeet pantryyn, mutta... pakastin+jääkaappi -yhdistelmä ei vaan jotenkin mahdu/sovi/istu tähän keittiöön näppärästi. Ne vie niin hirveästi tilaa yhdessä ja näyttää typerältä erikseen. Näkymä ruokahuoneen/olohuoneen oviaukosta. Minä en tykkää noista kylmälaitteista tuolla nurkassa. Ensinnäkin sinne on kaikkein pisin matka kun tulee kassien kanssa kaupasta, mutta toisaalta minne ne sijoittaisi? Keskelle tuota seinää? Tasojen korkeudet vaihtelee tarkoituksella. Tuo kaappi, joka on tässä poikittain, oli alunperin baaritiskin alla juuri samassa kohtaa. Koska meill

Keräilyä

Kuva
Olen yli kaksi vuotta haaveillut ja havitellut Iittalan Taika-mukeja. Silloin kun ne tuli markkinoille, en tykännyt. Silloin maku oli enemmän simppeliä yksiväristä. Sittemmin mieli on muuttunut. (Muumimukit ei ole koskaan olleet mun juttu. En jotenkin tajua sitä keräilyä kun niitä on jokaisella... Pahoittelut te muumien kerääjät. Hyvä kuppi se on, melko hyvänkokoinen työpäivän kahville, mutta muuten en vaan tajua sitä intoa niiden suhteen. Onneksi makuja on niin monia, jokaiselle löytyy jotain.) Taika-mukeja ei ole koskaan (?) millään kirpputorilla mutta ei kappalehintakaan mikään ihan mahdoton ole; jossain 15 euron pintaan lähes kaupassa kuin kaupassa. Olen nimenomaan ihastunut punaiseen, lisäksi haluan tummansinistä ja sitä valkoista, missä kuvio on kirjava. Musta-valkoinen ei vieläkään ole minun makuun.                                                                                                                          Neljän desin vetoisuus riittää kahville, teetä varten

Hajanaisia...

Kuva
Yövuorojen krapula selätetty melko hyvillä yöunilla. Aamulenkki autolla. Siis viemään auto paikalliselle pajalle huoltoa varten ja siitä koirien kanssa parinkin metsän kautta kotiin. Ihana valo!!! Taas mua hellitään kauniilla säällä nimenomaan vapaapäivänä. Koirille lenkki oli tietenkin jännä. Ensinnäkin heti kun pääsi jaloittelemaan, hajut ei olleetkaan niitä portintakaisia vaan oltiin "uudessa paikassa". (Hmmm, toki meidän lenkki menee tuosta ohi aika ajoin...) Metsässä villiä ja vapaata, pupun jälkiä, ihania hajuja....  ja juuri kun päästiin metsästä pienelle läpikulkukadulle, siitä lähtee 15 metrin päästä pari pientä peuraa. Oi onnea kun saa sinkoilla ja säntäillä. Hekottelin ääneen. Kotona ensinnäkin posti. Maailmalta oli saapunut pyytämäni paketti, eli Hua Hiniin viime talvena jättämäni mekko, jonka nyt haluan tämän talven lomalle mukaan. Mun rakas riikinkukkokolttu. Rannalta hetken huumassa ostettu ja paras ostos ehkä ikinä. Viileä ja viihtyisä, mun värinen. S

Koti

Kuva
Hain saksalaisesta marketista jotain juustoja ja salaattiaineita, ja kas, tarjouksessa oli tulppaaneja. Keväällä syntyneelle ainoa oikea kukka maljakkoon laitettavaksi. Muistan kun täytin 30 v ja tädit toivat ämpärillisen! Ihan siihen en tänään pystynyt vaikka onhan tuo sylinterimaljakko kohtuullisen kookas...  Mitä enemmän, sitä parempi. Paljon värejä, heleyttä kevääseen. Piristää omaa oloa vaikka ulkona on harmaata. Vkl reissulta Ikeasta jäi käsiin pari kynttilää. Kummasti sydänlanka on vino niin että palaa vain toiselta reunalta. Istuu kuitenkin mun "uuteen" olkkarin väritykseen kuin nenä päähän. Ainoa tarpeellinen motto jokapäiväiseen elämään. Matkamuisto ensimmäiseltä matkalta. Mun rakkaat. Puhutaan sisustustarroista. Voin kertoa, että lasikuitutapetti ei ole paras mahdollinen tausta. Ihan pikkasen joutui tekemään töitä, että otti kiinni. Taidettiin joitain kirjaimia liimata itse asiassa eri keeperillä..

Mainonnan uhri

Ei tullut uutisena, mutta kun kopsahti omaan nilkkaan, vähän nauratti. Siis netin ideologia miten mainostetaan. Tiedäthän, käyt kerran googlessa ja haet kenkiä (merkki-sellaisia), lentomatkaa, ripsiväriä, talomaalia, liukuovia, mitä nyt ikinä. Sitten selaat rauhassa blogeja, joissa sivuissa pyörii mainosbannerit, ja miten ollakaan, siellä mainostetaan juurikin niitä äsken googlaamiasi kamoja. Heh. Myönnän, googgeloin äsken lentolippuja ja liukuovia. Nyt netti ei muuta tarjokaan kuin edullisia lentoja (ei tosin vielä sille ajankohdalle, minne haluan) ja niitä ovia. Sikäli hyvä, ovet löytyi vaivattomasti, enää tilausta vailla.

Olen eri mieltä

Kuva
Olen kuunnellut autossa RadioNovaa. Viime viikolla uutisoitiin, että (mielestäni) ainoa ja paras juontaja (Ile Jokinen) sai kenkää ja niin päättyi meidän yhteiset matkamme. Olin jo viime keväänä kauhuissani kun iltapäiviin tungettiin Marco BumtsiBum Bjurström kikattamaan ja toisaalta kun aamun uutisissa kailotti muiden päälle joku ääliömäinen Janne Kataja. Kyllä, olen nipo mitä tulee siihen, ketä haluan kuunnella. Enbuske, Linnanahde ja Kuukka aamussa sai aikaan mielenkiintoisia ja ajatuksiakin herättäviä keskusteluja, samoin Ilellä oli joskus sellaistakin asiaa, että teki mieli jäädä katokseen vielä istumaan ja kuuntelemaan loppuun. Toki Nova oli ja on ehdottomasti kaupallinen radio, ja aika ajoin vaihdoin kanavaa kun kuudetta kertaa samojen kahden työmatkan aikana kuului sama renkutus, joka nyt sattuu olemaan listalla.... ... mistä päästäänkin seuraavaan "olen eri mieltä" -kohtaan, nimittäin musiikkiin. (Ja tiedostan olevani tämän mielipiteen kanssa pitkälle yksin. Sori

Antioksidanteista ja hyvinvoinnista

Kuva
VAROITUS: Kirjoitus sisältää tuotesijoittelua! Kirjaston lehtihyllyssä tuttu akkainlehti. Kannessa provosoiva otsikko: onko sinkistä tai punaviinistä sittenkään mitään hyötyä tautien torjunnassa? Pakkohan se oli plarata edes juttuun asti. Jutussa oli lueteltu tavanomaisimmat: valkosipuli, inkivääri, hunaja, D-vitamiini, sinkki, gojimarjat, punaviini, avantouinti, saunominen ja muut. Tieteellistä näyttöä siis näistä tautien torjunnassa ei ole. Mutta jos ei katsota tiedettä vaan omakohtaisia kokemuksia, niin 2009 possunuhan jälkeen en ole kunnon tautia sairastanut. (Ja nyt koputan maalaamatonta puuta useasti ja kovaa.) Minähän popsin talvikaudet D-vitamiinia (50-100 mikrog päivässä) ja sinkkiä, ja todellakin uskon siihen, että olen välttynyt suurimmilta taudeilta joka vuosi näiden ansiosta. Thaimaasta löysimme muutama vuosi sitten teetä, jossa on sitruunaa, inkivääriä ja hunajaa. Tosi ärjyä tavaraa. Pieni pussillinen jauhetta riittää itselle tuohon 6 dl:n tuoppiin hyvin, ja on s

Helmikuu

Kuva
JES, kevät!! Se on helmikuu!! Eilen ajoin viimeisen yövuoron jälkeen kotiin. Klo oli 7:30 tuossa puolimatkassa ja yhtäkkiä tajusin, että tienvierustan pellot ovat näkyvissä. Ei siis ole enää yhtä pimeää kuin pari viikkoa sitten kun edellisen kerran ajoin siihen aikaan kotiin. JEEEE! Nyt ansaitut vapaat, monta. Aamulla talitintti lauloi jo titityytä. Huikeaa! Pullansyöjille kuukausi on ihan paras: ensin Runeberg, sitten laskiainen ja vielä ystävänpäiväkin. Aamun lenkin jälkeen kengät kuivumaan takan päälle. (Eilen pääsi lenkit vielä lenkkareissa, tänään oli sen verran lunta etten uskaltanut.) Oma kolo sohvalla.  Onni on kirjasto ja kirjat. Tähän kuppi kuumaa ja viihdyn taas tovin... Eräs työasia pitää hoitaa kuntoon tällä viikolla. Kirjoitustehtävä liittyen koulutukseen. Uskottelen itselleni, että teen sen tänään.  Sen sijaan, että kahlailen läpi blogeja, joita olen löytänyt ja joista inspiroidun.... Uskotelkaa tekin, että homma tulee hoidettua.

Yllätyksiä valtion päättäjiltä ja muilta piipertäjiltä

Ystävämme Caruna (ent. Fortum) lähestyi kirjeellä. Oikein meille molemmille osoitettu. Ilmoittivat yksikantaan "pikkasen" nostavansa sähkön siirtohintaa, vaatimattomat 27-28%. Kiitti. Kun katson taaksepäin, ei siitä loppujenlopuksi niin montaa vuotta ole, kun Fortum maksoi omistajilleen ihan jumalattomia optioita ja palkkioita. Se taisi olla sitä aikaa kun Norjassa ensin satoi liikaa, että piti juoksuttaa ohi ja seuraavana vuonna ei vissiin riittävästi eikä jälleen kerran sähköä saatu, tai jotain. Muistan vaan, että näitä tekosyitä silloin viljeltiin kun sähkön hinta nousi. Sen sentään pystyy vieläkin kilpailuttamaan. Vaan paljonkos siinä sitten säästää. Meillä meni 2015 sähköön 400 eur ja siirtoon 800 eur. Tänä vuonna menee sähköön vähän enemmän, mutta siirtohinnan nousun ansiosta suhde on sama ellei vielä hullumpi. Tässä kovasti hakee motivaatiotaan jäädä asumaan maahan, jossa valtio ensin paiskaa pari kivaa pakkolakia naamalle tiputtaen palkasta sellaset 10% vuodessa,