Tämän talven talvilomaviikko meni iloisesti. Äkkiä mutta kaikenlaisen kivan merkeissä. Ihania ihmisiä ja ystäviä nähden ja rentoutuen.
Rauhallinen perjantai-ilta lenkkeineen ja saunoineen. Hyvät yöunet ja aamulla startti kahvin jälkeen.
Ensimmäinen pysähdys Huittisissa, koska se nyt
matkan varrelle osui.
Kaunis parin kilometrin luontopolku,
yhdessä kohtaa vähän veden alla pitkosten osalta,
mutta hyppimällä pääsi kuivin jaloin.
Etukäteen olin töissä sanonut, että toiset ne pääsee Palmasiin ja Bangkokiin, mutta meillä kohde oli tälle vuodelle hyvin eksoottinen KIHNIÖ.
Mieshän ei 6 viikkoa leikkauksesta ollut vielä lentokelpoinen, joten alkuperäinen suunnitelma muuttui tästä syystä. Sanoisin, että melkein parempaan, koska elukat sai mukaan.
Tarkoitus oli patikoida, rötväillä, lukea ja vaan olla.
Loman alkajaisiksi kohteena Kauhaneva.
No, jos nimessä lukee "neva", sitä voisi päätellä, että kyse on suosta.
Ja maaliskuun lauhat yöt ja päivät olivat sulattaneet sen verran,
että ihan lenkkarikelit ei totisesti olleet....
Varpaiden kastelun jälkeen päädyttiin jatkamaan matkaa vielä 20 minuuttia.
Meillä oli goretexit mutta ei polvimittaisena.
Lauhanvuorella oli hieno reitti.
Lisäksi reitti Kauhanevalta tänne oli varsin kaunis pienten kylien läpi.
Karvialaisesta kyläkaupasta (mikä söpöliini!!) ostetut munkkipossut
kelpasi mainiosti kahvin kaverina.
Hauvoille oli luonnollisesti omat herkkutikut taukoa varten.
Kihniön Pyhäniemi oli hauska. Kesällä se on varmasti täynnä elämää, koska ihan meidän mökin edessä oli pitkä U-mallinen hiekkaranta. Alueella lisäksi iso minigolf sekä frisbee-golf rata. Hyvät ulkoilumaastot ihan mökin pihasta lähtien ja rauhallinen tunnelma.
Minähän pelkään jäätä. Jos jäällä ajaa paloauto, olen silti vakuuttunut, ettei se voi kestää ihmisen painoa. Niin ollen nämä kuvat ovat tälle talvelle ihmeitä. Erityisesti, koska jäästä näki läpi pohjaan ja ahdisti hirvittävästi.... (Vettä oli jalkojen alla ehkä 30 cm....)
Ainakin kaksi metriä rannasta....
Kotiin palattiin rauhallisesti tiistaina siten, että jarrutettiin vielä pienen matkan päässä ja käytiin tallustelemassa torpparin taival Seitsemisellä.
Reitin alussa varoiteltiin käärmeistä, joten tämä lienee ollut paras mahdollinen ajankohta patikoida siellä. Viehättävä reitti tämäkin. Syötiin eväät ja ajeltiin rauhassa kotiin.
Viime vuonna vietin talviloman töitä tehden ja tälle lomalle en varannut yhtään vuoroa.
Jo puolivälissä viikkoa olo oli sellainen, että "tältäkö normaaleista ihmisistä tuntuu, kun ne oikeasti lomailee..." ja olin kyllä rentoutunut ja tyytyväinen.
Kotipihalta saunan viilennystauolla
Viikonloppuna oltiin puuhasteltu kaikenlaisia koti-juttuja mutta sunnuntai valkeni niin kauniina, että päätettiin lopettaa loma vielä yhteen retkeen. Marttilan korven eräreitistöllä Lotikon kierros kuulosti kivalta, joten jälleen kerran eväät reppuun ja menoksi.
Superkaunis reitti.
Kyllä loma on ihmisten parasta aikaa!!
Mutta oli varsin kiva palata töihinkin. Kaikenlaisia suunnitelmia ehdittiin tehdä jatkoon, joten ehkäpä jatkossa lomat lomina ja vähän vähemmän extravuoroja töissä?
(Tältä osin hiukan jännittää, koska viime vuoden veroehdotusta ei tietenkään ole vielä tullut ja järjettömästä ylityömäärästä johtuen vähän jännittää miten omien verojen kanssa käy....)
Mutta oli varsin kiva palata töihinkin. Kaikenlaisia suunnitelmia ehdittiin tehdä jatkoon, joten ehkäpä jatkossa lomat lomina ja vähän vähemmän extravuoroja töissä?
(Tältä osin hiukan jännittää, koska viime vuoden veroehdotusta ei tietenkään ole vielä tullut ja järjettömästä ylityömäärästä johtuen vähän jännittää miten omien verojen kanssa käy....)
Neljä kansallispuistoa viidessä päivässä.
Aika monta lounais-/länsisuomalaista puistoa on nyt käyty. Seuraavaksi pitää suunnata idemmäksi.
