Kaivonporaus

Eilen iltapäivällä kuului eteisestä hurja haukku. Syystäkin. Pihaan nimittäin ajettiin merkillinen laite telaketjuilla ja pari kuorma-autoa. Kyllä tuollaisia vieraita miehiä pitääkin vähän räksyttää.

Illalla vielä lenkin jälkeen piti kone käydä haukkumassa pystyyn, samoin saunasta vilvoittelukierroksella. Lopuksi sen telaketjua vasten nostettiin jalkaa....

Tänään aamulenkin jälkeen pihassa olikin täysi hässäkkä päällä. Toisessa kuormurissa on kompura, jonka meteli raikuu sisätiloissa iloisesti, keittiön ikkunan takana taas jytisee pora. (Mainitsenko tässä yhteydessä, että menen yöksi töihin ja yleensä yritän edes ottaa jotkut torkut tässä valevapaana.....)

Miehet ovat päässeet reiluun 15 metriin ja vastaan on tullut kaikenlaista. Kertaalleen jo riemastuivat, että ollaan kalliossa, mutta se "kallio" loppui hetken päästä, eli pehmeää maata vielä. Toisaalta, kaivo kaivetaan 170 metriin niin onhan tuossa vielä vähän varaa.....

Mahtaako toimia? 

Kaiken varalta pikainen suunnitelma: menen huomenna nukkumaan muualle, koska vaikka poraus olisikin ohi, joutuvat kuitenkin kulkemaan eestaas sisälle ja ulos ja lisäksi purkamaan kellarista yhtä sun toista, joten meteliä meillä varmasti riittää. 

Pasikin tekee poikkeuksellisesti yön töitä, pari vuoroa putkeen, klo 12 - 6 ja koettaa sitten nukkua sen mitä voi aamulla kotona. 

Jännää.

Muuten tähän mennessä OK projekti, mutta jälleen kerran kävi ilmi, että myyjä lupaa vaikka kuun taivaalta mutta ei yhtään käsitä tiettyjä realiteetteja työn suhteen. Kattoremontissa aikanaan todettiin, että hyvä se on maasta käsin luvata, mutta se, joka katolle kiipeää, joutuu loppupeleissä ottamaan vastuun. Sama tässä. 

Poraaja oli vähän hymyillyt vinoon ja puistellut päätään kun kerrottiin mitä kaikkea meille luvattiin.... toteutus on nyt sitten sen näköinen kuin kuuluu ja myyjä kantaa vastuun siitä, että kaikki työ ei ehkä mene ihan sovitun hinnan piikkiin mutta toisaalta kun on annettu urakkahinta..... 

Aamulenkki

Tänään jotenkin tavallista enemmän tyytyväinen elämääni.
Oikein kiva aamuhyppely.  https://www.endomondo.com/workouts/   jos haluat nähdä tarkemmin reitin.

Meillähän on Perniössä eräs koira, musta labradori, joka vihaa Edua erittäin syvästi. Niin paljon, että jos tulemme kylällä vastakkain, se alkaa jo sadan metrin päästä rähjätä remmissä ja on tulossa hampaat irvessä kohti. Luonnollisesti tähän liittyy 8 metrinen flexi, joten ihan oikeasti välillä pelkään, että jossain kohtaa jätkät päätyy nappaamaan kiinni.
Tuo koira on reilun vuoden nuorempi ja tapellut muidenkin kanssa. Siitä huolimatta omistaja pitää sitä esim. tuolla metsässä irti (pidän minäkin omiani!) ja tästä syystä olen jo joitain vuosia tyytynyt oikeastaan pääsääntöisesti kävelemään pururataa tai teiden varsia pitkin, koska en halua ottaa riskiä, että ovat yhtäkkiä jonkun puun takana naamakkain ja toistensa kimpussa.

Pari viikkoa sitten lähdin aamukävelylle melko ajoissa, jo 8 aikaan, ja koirat ikäänkuin johdattivat eräälle metsäautotielle. Laskin ne irti, oli vielä hämärää enkä uskonut, että siellä tulee ketään vastaan. Lisäksi meidän koirat pysähtyvät käskystä ja antavat ottaa kiinni, joten luotan niihin siltä osin. No, jossain kohtaa lenkki kääntyy ns. koirien leikkipaikalle, jossa mekin kävimme siis silloin kun Edu oli vajaan vuoden. Sittemmin olen luovuttanut ja siirtynyt muille maille ulkoilemaan, mutta siitä menee aika kiva reitti ohi.
Tänään kävelimme sen taas. Olen itse asiassa tepastellut sitä nyt lähes joka aamu kun olemme lenkkiä tehneet, ja tänään aamulla jossain vaiheessa tajusin hymyileväni leveästi: olin jollain tavoin saanut takaisin "oman reittini". Tuolla metsässä käveleminen on niin rauhoittavaa, niin rentoa. Koirat saa temmeltää vapaasti, lukea omia uutisiaan ja nuuskia ja haistella rauhassa....

Loppumatkasta oli vähän rankkaa: polkua ei oltukaan tallattu yhtään, joten "auraaja-Edu" ja "mörssäri-Vivi" tekivät latua..... huh. Lenkki oli kuitenkin viihdyttävä ja virkistävä. Ihana vapaapäivän alku.

Syy iloon voi siis olla näinkin pieni.   =D

****
Kaivonporaajakin ilmoittautui.
Mehän teimme marraskuussa sopimuksen maalämpöpumpun poraamisesta, ja nimenomaan korostimme silloin, että meiltä loppuu öljy alkuvuodesta ja toisaalta lähdemme reissuun helmikuun puolivälissä, joten siihen mennessä on kaikki oltava valmiina. Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen mitään ei olekaan sitten tapahtunut. Viime viikolla jo hermostuin ja soitin kyselläkseni. Vastaus oli vähän sellainen "ai niin, teilläkin oli se soppari". Että jurppi.
Annoin kauniisti ymmärtää, että voi tulla tai olla tulematta. Jälkimmäisessä tapauksessa odotan heidän hoitavan meille sen verran öljyä, ettei lasten tarvitse kotona palella.

Tänään siis ovelle koputettiin, ja ilmeisesti poraaminenkin alkaa loppuviikosta.

Ihme kun AINA pitää kiukutella, että jo sovittu saadaan pitämään.

Munkkeja

Olen ehkä maailman vähiten kiinnostunut mistään teknisistä vempaimista. Meille hankittiin hirveän hypen saattelemana sellainen TV-teatteri-setti eli puoli tusinaa typerää kaiutinta, jotta leffat kuulemma kuulostaisivat hienommilta.
(Tämä kaikki perheessä, jossa kukaan ei hyvässä tapauksessa avaa telkkaria yli kahteen viikkoon kertaakaan...)
No.... täytyy sanoa, että oli kyse sitten Jurassic Parkin dinoista tai Bruce Willsistä, en saa mitään kicksejä siitä, että joku puhuu/ärjyy/ampuu/piereskelee tms selkäni takana, olkkarin yläkulmissa tai TV:n takana...
Lisäksi ne keräsivät ihan naurettavan määrän pölyä pelkällä olemassaolollaan (kaikesta johtokilometrimäärästä puhumattakaan...), joten Pasin suureksi suruksi ne vietiin olkkarista pois.

Ennen joulua hankin sen elintarvikelämpömittarin sitä kotijuustoa varten, koska sitä ei pystynyt muuten tarkalleen ottaen edes tekemään. (Perinteinen kinkkumittari meillä on uunin varusteena ja sitä itse asiassa käytän melko paljon muutenkin.)

Tänäänpä keksin, kiitos ihanan työkaverini, paistaa munkkeja, ja koska oltiin käyty jonkinlainen keskustelu munkkien paistosta töissä, tarkistin pari juttua googlesta ja viritin tuon mittarin siis öljyyn.
Hitsi, se toimi sittenkin. Tässä paljastan siis suuren salaisuuden. (Salaisuus itselleni, jokainen muu luultavasti tiesi sen jo, koska käyttää yleisesti ottaen jotain ruokaohjeita....)

Munkkirasvan pitää olla jossain 180-190 asteen välissä, jotta munkeista tulee parhaita mahdollisia.
Olen tähän asti paistanut liian kuumassa.  (Huokaus!)

Syvissä vesissä

Kuoleman väsymys. Syyskuusta lähtien valvottuja öitä.
Illalla melatoniini huiviin ja punkkaan ennen klo 21. Uni on jo matkalla.

Muuten meni ihan putkeen, mutta kämppä on kuin helvetin keskusrautatieasema ja menoa riittää todellakin pitkälle yli 22. Nukkumatti ohitti.
Puoleenyöhön jaksoin maata, paikat särkee väkisinmakaamisesta, nousen. Vituttaa noin suomeksi sanottuna. Voisiko joku vaikka ampua päähän, että siellä hiljenisi?

Takaisin sänkyyn, jossa levotonta valvomista siihen asti että kolmen jälkeen makkarista katoaa sähköt enkä näe enää kellonaikaa. Kääntyilyä, tarkkailen koska alkaa valjeta....

Se rekan keula työmatkalla vaikuttaa TODELLA houkuttelevalta. Jospa mammografiasta tulisi rintasyöpädiagnoosi niin olisi syy joko vetää ilta toisensa jälkeen niin paljon viinaa että sammuisi tai sitten vaan pyytää kunnon lääkkeet....
Ymmärrän hyvin miksi typerässä TV-ohjelmassa hoitaja sortuu douppeihin. Ensi yö menee taas valvoessa, koska ilta-aamun välissä aika on niin lyhyt etten ehdi edes rauhoittua.

En tajua miksi edes yritän enää.

Vastapaahdettua kahvia, todella hyvää teetä.... Tuliko joulu uudestaan?

Tilasin jälleen, alunperin vain teetä, mutta koska postikulut tietenkin pienenevät kun paketin hinta kasvaa, vähän kahvia myös.

@crema.fi 

Kahvilaatuina tällä kertaa El Salvadorilainen "Las Tinieblas", jota olemme jo maistaneet ja erittäin hyväksi todenneet, sekä Barista Blendin "Kaffa Go' morron", joka on uusi tuttavuus. Go'morron on sikäli mielenkiintoinen, että tein tilauksen viikko sitten ja sain samantien viestin, jossa kerrottiin, että tätä kahvia paahdetaan kerran viikossa aina keskiviikkoisin. Tänään tullut paketti (eilen illalla tuli postista viesti, että odottelee) on siis todella huomattavan tuoretta kahvia. NAM!! Odotan huomista testiä. (En juo kahvia aamuisin, mutta kuvauksesta päättelin, että tämä on kohtuullisen "helppo" ja kevyt, nimenomaan aamuihin sopiva....)

Tee-laatuja pohdin pitkään. Olen luvalla sanottuna ronkeli, joten noiden kanssa joutuu miettimään.

Nyt jo haudutettu "Snow Cap", joka sisälsi mm. marenkeja, oli erinomaista! Hivenen makeaa ehkä (käytän vähän sokeria), mutta toimii... myös "Pomegranate Orange" tuoksui valloittavalta, sitä kuppiin/tuoppiin aamulla.

Niin, oliko joku halukas lähtemään kahville? Kaiken tämän hehkuttamisen jälkeen voisin keitellä.... ehkä jotain pullanpuoltakin veivata. Ensi viikolla vapaita muistaakseni. 

"RYHÄ ilman RIKIä"

Olen näköjään perinyt mahdollisimman huonot geenit monessa mielessä: löytyy heikko selkä, iskiashermo, joka panttaa helposti, ja viimeisimpänä löydöksenä huonot unenlahjat ja rytmihäiriöt.

Kun valvoo kolmatta tuntia tykyttelevän pumpun kanssa, joka tekee ihan omia kuvioitaan, alkaa hymy hyytyä. Kaikki vain ja ainoastaan siksi, ettei saa nukuttua. Lovely.
Pitäisi varmaan mennä seuraavien öiden jälkeen töihin muutamaksi "nukkumayöksi" ja pistää telemetria kiinni. Voisi olla mielenkiintoista itsekin nähdä minkälaista käyrää se piirtää. Tulkinnan olen jo tehnyt ennakolta....

Sydäriä odotellessa siis.

Lihapullakeitto

Hurjan lystikäs ruokaidea, jostain akkainlehdestä bongattuna. Meillähän ei tehdä mitään päivän tai kahden annoksia kolmelle hengelle, vaan vähän suurkeittiötyyliin ja puolijoukkueteltalliselle.....  ota siis huomioon jos matkit ohjetta.

Lihapullasoppa

1200 g jauhelihaa
7 munaa
3-4 rkl Sambal Oelek -chilitahnaa
1 rkl Inkivääritahnaa
Kikkoman-soijaa
Jeeraa
Korianteria
Pippuria myllystä
Sipulijauhetta
yrttejä

Nuo sotketaan taikinaksi keskenään ja niistä aletaan pyörittää n. pikkurillin pään kokoisia pullia. Helpointa on totta puhuen pyörittää ne suoraan kattilaan.

Pari litraa vettä
8 porkkanaa "penneinä"
2 pss pakastekukkakaalia
1 pss pakastemaissia
1 pss pakasteherneitä

Lihaliemijauhetta
Pippuria
Jeeraa
Korianteria
Pari kaffir-limetin lehteä
1 rkl sitruunaruohotahnaa

Nuo kattilaan ja kiehumaan. Päälle pyöritellään lihapullat  ja jätetään rauhassa kiehumaan ja kuplimaan. Alkuperäisen ohjeen mukaan lihapullat kypsyvät n. viidessä minuutissa. Itse keittelin enemmän ihan jo käytännön syistä: niiden pyörittämiseen meni aikaa.

Sitten joukkoon vielä purkillinen kookosmaitoa ja lime- tai sitruunamehua kunnolla. Maista ja mausta lisää. Itse lisäsin ainakin soijakastiketta suolan vuoksi ja lisää yrttejä ja vähän muitakin mausteita.
Vähän thai-tyylinen (ihan ohjeessakin) ja todella hyvä.

Täytyy sanoa, että tässä tämä näyttää ihan liikaa siskonmakkarasopalta.  =P 

Räpsy

Thaimaassa ihan pakollinen apuväline on "räpsy" eli sähkökäyttöinen kärpäsen/hyttysentappovekotin. Hua Hinistä löytyy hurjan hauska sammakon mallinen, jonka suu hohtaa sinistä valoa ja hyttyset ikäänkuin imeytyvät sinne valoa kohti, saavat sähkärin ja kerääntyvät sammakon alle kulhoon, josta ne säällisessä järjestyksessä päivittäin poistetaan. Olimme itse paikalla kun isäni löysi tuon vekottimen ja osti sen. Ensimmäisen illan saalis oli yli 100 itikkaa, olimme vakuuttuneita.

Ostimme itsellemme vähän vastaavan, ei ollenkaan niin hauskan, mutta samalla periaatteella toimivan. Se vaan ei Suomen suvessa toimi, koska perustuu uv-valoon ja jos on valoisaa, ei houkuttele samoin kuin pimeissä Thai-illoissa.
Nyt kuitenkin jostain on ilmaantunut satoja typeriä pikkukärpäsiä, niitä "hedelmä"- tai "kukka"itikoita, jotka lähes tunkevat suuhun kun istuu aamulla juomassa teetään, ja joita saa noukkia pois puurostaan. Yök!

Nostin meidän räpsyn pöydälle iltana muutamana ja läppäsin päälle. Melko pian kuului aika ajoin räpsähdys ja kärpäset ehkä hivenen vähenivät..... mutta sitten ilmeni uusi ongelma: Edu pelkää sitä.
Ihan merkillistä. Meidän mielestä se ei pidä mitään ääntä, mutta jo se, että laitteen laittoi päälle keittiössä, aiheutti sen, että Pikkukoira vapisi onnettomana eteisessä. Joka räpsähdys sitten tuntui oikein ottavan sitä päähän.

Olisi mielenkiintoista tietää minkälaista sirinää tms se koiran korviin pitää. Karohan on jo sen verran kuuro, ettei reagoi tuollaisiin. (Ei se reagoi jääkaapin oven avautumiseenkaan.... ressukka.)

Nyt räpsytin kuitenkin laitetaan päälle kun koiria lähdetään lenkittämään iltaisin ja toivotaan sen ahmivan kaikki keittiössä piinaavat typerät öttiäiset.

Vuosi vaihtui

Lisää poikkeuksia elämääni näin vuodenvaihteessa. Olen ollut töissä melko monta vuotta aina aaton, tyypillisesti valvonut yön. Tänä vuonna listassa aamuvuoro, mutta vaihdoin kaverin kanssa päittäin ja tein illan, koska meidän väki oli lentämässä iltapäivällä takaisin lämpöön ja halusin ehtiä vielä moikkaamaan ennen lähtöä. Pitkät välikahvit juotiinkin aamun lenkin jälkeen heillä.
Toivon rauhallista ja mukavaa lentoa!! Pysykää terveenä siellä!

****
Empatiakykyni on (tarkoituksella!) täysin rajoittunut, mitä tulee noihin raketteihin ja pommeihin, varsinkin kun niiden pauke alkoi kuulua 27.12. ja jatkuu takuulla tälle vuodelle.
Äänestän seuraavissa vaaleissa puoluetta, jonka ohjelmaan kuuluu kieltää ne yksityisiltä ihmisiltä. Uudenvuoden paukekin voitaisiin hoitaa keskitetysti kaupunkien tms tahojen toimesta jo yksistään vahinkojen ja roskaamisen nimissä.

Puhumattakaan eläimistä, joita asia stressaa useita päiviä vaikka joku fb on tulvillaan nyyhky-nyyhky-kuvia, joissa pyydetään olemaan ampumatta "kun 8 tuntia on pitkä aika olla pissaamatta"....

****
Tulin kotiin n. klo 22:00 ja siinä vaiheessa tietenkin jo paukkui melko tasaiseen tahtiin. Koiria ei ollut missään kun tulin. Hämmästelin ja kuulin, että ne on pesuhuoneessa. Kellarissa Edu halusi olla vuosi sittenkin, kun ei mitenkään hyvin kestä jatkuvaa pauketta ja välkettä. Molemmat riemastuivat aivan sekopäisiksi kun menin alakertaan.... ja ilmeisesti se, että lauma oli kasassa, sai Edun vähän machoilemaan. Häntä todella korkealla pystyssä se kuljeskeli pitkin kämppää ja pöhähteli raketeille. Kun Lotta istui ikkunan viereen katsomaan niitä, se seisoi kahdella tassulla parvekkeen oven ikkunassa ja lopulta häntä huiskuten haukkui niitä. Metelistä huolimatta ehkä rauhallisemmin kuin esim. pari vuotta sitten, jolloin ilta oli yhtä tärinää ja läähättämistä.

Sauna oli lämmin ja kömmin lauteille koira seuranani. Saunottiin rauhassa pitkään ja siellä se selkeästi vähän rentoutui enemmän vaikkei halunnutkaan olla edes pukuhuoneen puolella yksin vaan väkisin löylyissä meidän seurassa. Ohjattiin lopulta lauteiden alle lattialle, jossa on todella kylmä lattia ja siellä läähättäminenkin loppui.

Kun pauke oli pahimmillaan siinä puolenyön tietämillä, katsottiin yhdessä raketteja ikkunasta. Kyllä se niitä haukkui enkä olisi takuulla laskenut pihalle, mutta jollain tavoin se sieti tilanteen taas edellistä vuotta paremmin. Ja ennen yhtä oltiin jo vierekkäin sängyssä tasaisen tuhinan säestämänä.

****
Taas jatkuu arki.

Vaikka nämä pyhät on ihan mukavia, jollain tavoin tavallinen arki on kuitenkin helpompaa. Vähemmän säätämistä.

****
Eduhan ei koskaan tyypillisesti tule sohvalle. Joko sen on liian kuuma tai sitten se ei vaan ole mukava paikka.
Joulun aikana se tosin on nyt löytänyt sohvan ja sillä istuvat ihmiset ja nauttinut asiasta täysin rinnoin.