Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2019.

Arkielämää

Kuva
Olen purkanut kuvia puhelimen muistista. Kova pohtiminen mitä säästää, mitä käyttää ja mitkä vaan poistaa. Digiajalla kuvia tulee vaan otettua, ja itse olen ainakin hyvin laiska suunnittelemaan kuvaa saati sommittelemaan sitä mitenkään, kunhan läiskin menemään ja harmittelen sitten jälkeenpäin, ettei tullut sellaista kuin olisin halunnut. Tässä vielä yksi otos matkalta pohjoisesta etelään. Paikka oli Leppävirta, kyltissä luki Unnukka, mikä on tuon järven nimi tässä kohtaa. Kaunis paikka, erinomainen taukopaikka. Pöhköä kyllä ihan kaikki paikat oli suljettuna ennen juhannusta torstaina klo 18. Siis juuri silloin kun juhannuksen menoliikenne on suurimmillaan.... Kiinanpionit ovat viihtyneet siinä, mihin ne kaivoin ja tekevät kiitollisena kukkia mahdottomasti. Tykkään näistä valkoisista tosi kovin. Ipanalle sattui pieni äksidentti. Meillä on kattokaiteet boksia varten mutta ne istuvat vain omaan autooni. Oltiin juuri puhuttu, että kun tullaan pohjoisesta, vaihdetaan

Lomalta paluu

Kuva
Onhan se tavallaan rankkaa palata töihin loman jälkeen. Toisaalta, itse havaitsin kyllä jo ensimmäisenä päivänä tykkääväni työstäni edelleen, joten fiilis oli melko hyvä itse asiassa. Nämä kaksi jäivät kotiin kohtuullisen mielellään. Edu ainakin oli rasittunut Lapin turneella sen verran, että kaipasi jo selkeästi lepoa ja rauhaa. Mies käytti ne aamulla "puistolenkillä". Tarkoittaa tässä tapauksessa n. 900 metrin kävelyä, jolla ehtii tehdä tarpeensa ja sitten hyvillä mielin jäädä kotiin nukkumaan päiväksi. Itse haahuilin töissä vähän eksyneenä alkuun. Joku oli pihistänyt polihuoneesta kaikki Post It-laput ja juoksin ympäriinsä hakemassa uusia, samalla muitakin toimistotarvikkeita. Listat ei ole hirveän täynnä. Aika ylellistä, kun ehtii lääkärin kanssa vaihtaa muutaman sanan ihan siviiliasioistakin, kun talvi on painettu täysillä niin, että hyvä jos kahvit ehti välissä kiskaista ja senkin aikana lääkäri saneli asioidenhoitoaikojen tekstejä. Tästä se arki lähtee rul

Matkalla pohjoisessa

Kuva
Kesäloman viimeinen viikko tältä erää ja tien päälle. Koska ajoaikaa tiedettiin kuluvan runsaasti (mapsin mukaan 11 h 50 min) ja haluttiin ottaa mahdollisuus pitää kunnon taukoja, lähdettiin ajamaan jo 20:15 perjantai-iltana. Pissatauko. Tästä eteenpäin mies ajoi ja minä torkuin. Meinasin ihan herpaantua, kun herätessä kohdalla oli "samanniminen" paikka. Paitsi että oli Pitkäniemi. Pitääkö niitä nyt ihan samoin nimittää? Ennen Kuopiota (yhden aikaan) oli pakko pysäyttää. Vettä roimi kunnolla ja oli se kaikkein synkin hetki yöstä. Pissatettiin koirat jonkun pienen metsäautotien varrella ja vedettiin lentokonetyynyt esiin ja parin tunnin unet autossa. Aamulla 3:22 kun havahduin, olikin jo valoisaa ja sadekin enää pientä ripsuttelua. Koirille pieni puolen kilsan lenkki, jotta vertyisivät ja matka jatkui. Iisalmessa piti tankata auto ja Hyrynsalmella antaa koirille aamupala. Koirien aamupalan maisemaa. Ei huono. Kuusamoon ehdittiin hyvin ennen puoltapäiv

Pupsit

Kuva
Hassahtanut Mummi-ihminen porhalsi lomapäivänä kohti Kotkaa ja vei terveisiä pentusten tuleviin perheisiin. Oli kyllä kivaa viettää rauhassa aikaa kasvattajan kanssa, vaihtaa kuulumisia ja suunnitelmia, ja siinä ohessa saada palluttaa ja helliä noita pieniä. Olin Kotkassa tiistaina niin, että lauantaina tulivat 6-viikkoisiksi. Juuri hauskassa iässä: uteliaita ja touhukkaita, melko varmoja jo vartaloiltaan ja hallitsivat hyvin liikkeensä. Liikkuivat tosi rivakkaan ja olivat notkeita ja nokkelia esim. terassille nousemisen kanssa. Melko lailla heti saapumisen jälkeen pentuaitauksessa kävi kuhina eli heräilivät unosiltaan. Napattiin pentupari aina käsiin ja kannettiin nurmikolle. Painimisen jälkeen uni alkoi jälleen hiipiä. Vähän niitä piti laskeskella, kun ehtivät joka paikkaan, että kaikki kuusi on tallessa. Varsinkin kun nukahtavat minne sattuu...... Eipä kyllä paljon viattomampaa näkyä ole kuin nukkuva koiranpentu. Niin valmis jo elämään, ja niin luottava

Kirja-arvostelu: Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä

Kuva
Meillä oli sairaalan kesäjuhlat, joissa oma osastoni oli vetovastuussa "kesäolympialaisista", ja ennen ruokailua ja muuta hauskaa tällaisissa juhlissa on aina veroteknisistä syistä oltava virallinen osuus. Sattui niin hauskasti, että se oli luento lääketieteen alan huuhaasta , jota on paljon. Paitsi, että luennoitsija oli älyttömän hauska puheissaan, asia oli muotoiltu niin hienosti, että siitä jäi paljon mieleen. Olin tämän tekstin kirjoittanut jo aiemmin, nyt olen vähän jäähdytellyt ja korjannut pahimpia hermostumisia teksistä. Vedin siis melonin kokoiset porot tästä kirjasta nokkaan.  =) ***** Moni on varmasti tästä kohua aiheuttaneesta kirjasta kuullut. Sain kirjan käsiini jo syksyn puolella, mutta se oli silloin menossa lainaukseen ja sain vaan selata lyhyen hetken. Sittemmin toki luin mm. Hesarissa eri alojen lääkäreiden kommentteja parin aukeaman verran.... ja nyt vihdoin kirjaston 137. sija jonossa on kohdalla. Hivenen haluttua kamaa vaikuttaa olevan. Näitä

FI MVA Crab Apple's Rock 'n' Roller "Bono"

Kuva
Olin ilmoittanut Bonon Helsinkiin näyttelyyn. Tarkoituksella toiseen näyttelyyn, koska samanaikaisesti Tuusulassa pyöri rodun erikoisnäyttely, jonne kokoontuivat "kaikki". Tuomarinkartanon vinttikoiraradalla oli Ladies' Summer Show, jonkinlainen hyväntekeväisyysjuttu. Lyhyestä virsi kaunis: Bonosta leivottiin Suomen Muotovalio (tuo puna-vihreä rusetti) eli se sai ja vastaanotti kolmannen ja viimeisen sertinsä (sinivalkoinen). Lisäksi se oli urosten paras (ja ainoa) ja tuli rotunsa Vastakkaisen Sukupuolen Parhaaksi (VSP) (vihreä-valkoinen). Leijailen onnesta!! Eihän se koirasta sen ihmeellisempää tee, mutta kun näiden vuoksi on vähän ollut valmis tekemään töitä, hyvältähän se tuntuu saada palkinto. Hieno Bono!! Illalla uimista ja jäätelöä!

London calling

Kuva
Ipanan joululahjamatka siis nyt tehty. Eihän tuollaisessa neljässä päivässä ehdi kuin pintaa raapaisemaan, parit pakolliset nähtävyydet toteamaan, ja se siitä. Toisaalta ehkä ihan hyväkin tauko näin loman aloittajaisiksi. Säästän teidät pahemmalta kuvatulvalta, muutamia. Huolestuttavaa oli se, että Norski lentää Boeing 737 M8 koneilla. Just niillä, joilla on ollut viimeaikoina paljon ongelmia. En pelkää lentämistä, mutta tällä kertaa mielessä oli kyllä paljon enemmän levottomuutta kuin koskaan ennen. Eritoten, kun laskeutuminen Gatwickiin oli hyvin hyppiväinen ja luulin jo koneen kallistuvan niin, että siipi ottaa maahan..... Mutta: kerrankos täällä vaan eletään. Ja nyt kävi taas näin onnellisesti, että kaikki meni hyvin. Ensimmäisen illan pakollisia nähtävyyksiä, koska hotellin vierestä vaan kulki bussi jotakuinkin suoraan tähän: The Tower bridge. Ja ei, kuva ei ole mustavalkoinen ja käsitelty, vaan nuo "ketjut" todella ovat vaalean turkoosit. Kerrassaan huv