torstai 22. elokuuta 2013

Nettikirppuja

Löysin muutaman nettikirpparin, joiden tarjontaa seuraan. Sen lisäksi siistin vähän nurkkia ja laitoin hyväkuntoista turhaa roinaa eteenpäin eli tarjosin myyntiin. Ja jouduin huomaamaan nettikirppareiden maailman karuuden ja ihmisten merkillisen välinpitämättömyyden...
Etiketti kaikista "varaan", "ostan" ja "jonoon" kuvioista tuli myös selväksi...

Bongasin kirpparilta farkut, jommalle kummalle likalle. Siistit pillit, juuri sellaiset kuin nyt pitää olla. Kalliitkin olivat, kirpparifarkuiksi. Varasin ja sovittiin yhteinen treffiaika. Hänen piti tuoda ne mulle töihin maanantaina.
Miten ollakaan, myyjä ei koskaan ilmestynyt paikalle.
Sen sijaan päivää myöhemmin hän otti yhteyttä, että "mitäs nyt tehdään, niistä on moni muukin kiinnostunut..." Rivien välistä näppärästi luin, että mun olisi pitänyt hankkiutua hänen työpaikalleen (myös sairaalaan) hänen työaikanaan ja hakea ne sieltä. Vaikka olin ilmoittanut heti kättelyssä, että valvon tällä viikolla ja olen vain maanantaina järkevästi tavoitettavissa päiväsaikaan.
Ilmeisesti jäin ilman farkkuja.

Itse kauppasin merkillistä muotoiltua tyynyä, vaihdossa halusin kahvipaketin. Varaus tuli puoli minuuttia sen jälkeen kun olin ilmoituksen tehnyt. Samalla tavalla sovittiin treffit sairaalan parkkipaikalle kun olen menossa töihin. Ensimmäisen kerran piti muistaakseni nähdä viime perjantaina - tyyny on mulla edelleen autossa...

Tai myin käsilaukkua. Ensimmäinen varaaja halusi lisätietoja jotka lähetin, ja tämän jälkeen hän totesi, ettei laukku ehkä olekaan hänelle sopiva. Tämä keskustelu käytiin erittäin hyvässä hengessä ja asiallisesti vuorokauden sisällä.
Joten tarjosin laukkua sille, joka oli samoin heti ensimmäisen perään laittanut "Jonoon". Siitä jonottamisen aloituksesta oli kulunut ehkä puolitoista vuorokautta, ja yllättäen nyt hän olikin jo ehtinyt ostaa toisen laukun....  luonnollisesti kirpparilla hän edelleen seisoi "jonossa".

****

Ilmeisesti netissä on niin helppoa klikata tätä ja haluta tuota, että ihmiset sokeutuvat sille, että joku ihan oikeasti haluaisi joko ostaa tai myydä.
Tai että tavaraa kaupataan neljällä palstalla eikä enää itsekään olla tietoisia siitä, kuka oikeastaan oli se ensimmäinen, jolle reiluuden nimissä se pitäisi myydä. Puhumattakaan, että oltaisiin sen verran viitseliäitä, että pohdittaisiin hyvässä hengessä miten ja missä treffaaminen onnistuu. Jokainen odottaa (minäkin!), että yhtään sormenpään liikettä ei tarvitse tehdä vaan roina kulkeutuu kotiin itsestään.

Olen ostanut jotain myös niin, että olen maksanut tavaran ja se on postitettu minulle. Tähän astiset ostokset ovat ilahduttaneet koko perhettä.
Samoin olen suostunut jotain postittamaan eteenpäin ja kieltämättä jännittänyt tuleeko maksua koskaan... (tuli!)


Tässä yksi onnistunut ostos. Maksoi kokonaisen vitosen. 
Ja sattumalta meillä oli kotona krysanteemi odottamassa, että purkitan sen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Sitä sun tätä, ja mitä jos...

Joulukuu on ollut vauhdikas ja siinäkin on pikkasen vähättelyn tuntua. On ollut viikkoja, jolloin olen havahtunut perjantaina töissä, että ...