Pieni loma, Las Palmas

Oli tosiaan vähän tavanomaista rankempi työputki päällä ja takki alkoi tyhjetä. Onneksi olimme jo sopineet työnantajien kanssa palkattomista vapaista, tulivat tarpeeseen.

Isäni viettää talvet nykyään Las Palmasissa ja alkoi kysellä joulun tienoilla olisiko meillä mitään mahdollisuutta piipahtaa "kylässä". No, alun perin piti puksutella pohjoiseen, mutta se odottelee loppukesää ja nappasimme siivet alle ja muutaman päivän irtioton kaupunkilomalle, jossa pystyi liikkumaan T-paidassa. Melko ylellistä.

Löysin kivan AirBnb-asunnon suunnilleen kävelykadun puolivälistä niin, että kävelykadulle oli matkaa 25 m ja isän kämpille 500 m. 

Asunto oli tosi kiva ja suosittelemme, jos joku haluaa joskus tuohon kaupunkiin lähteä tutustumaan. Sijainti oli täydellinen. Kadun toisella puolen oli iso HiperDino supermarket ja kaikki kävelymatkan päässä. Omistaja toki puhui vain espanjaa, mutta elekielellä ja google-kääntäjällä pärjää yllättävän pitkälle.

Las Palmasin Canteras-kävelykadun varrella 

olevat talot on viehättävästi erivärisiä. 

Canterasia riittänee suunnilleen 5 km matkan verran, 

jos kävelee päästä päähän.

Meillä oli tapana aloittaa aamu tuoreella hedelmällä, yleensä papaijalla ja itse join siiinä vaiheessa litran teetä. Sitten teimme aamulenkin jompaan kumpaan päähän ja takaisin, ja palasimme syömään lisää aamupalaa eli siis lähinnä kahvia ja leipää. Päivisin oli sen verran kuuma, ettei ruoka sinänsä maistunut. Joimme yleensä tuorepuristettua mehua jossain vaiheessa ja söimme vasta illalla päivän aterian. Ruoka oli taivaallista. Saari kun on, kalaa ja mereneläviä sai tuoreena kaikissa muodoissa....

Santa Catalinan hotellin puistikossa

sangrialla. Oli muuten todella erinomainen!!

Haluaisin tietää mikä mauste siihen oli valittu.

Isä siippoineen oli tietenkin tosi otettu meidän tulosta ja järjestivät sitten kaikenlaista tutustumista. Kävelimme päivittäin varmaan 10 km kun tutkimme kulmia. Tuo on aika iso kaupunki kuitenkin, joten paikallisbussi pelasti pariin kertaan, kun päädyimme riittävän kauas kävellen, eikä hotsittanut kulkea enää takaisin.

Muikeana sunnuntaiaamun churroilla

Santa Anan katedraalin edustaa.

Katedraali oli upea sisältä ja tornista oli hienot näköalat, 

joista selvisi miten mäkinen kaupunki on.

Teimme yhtenä päivänä retken Agaeteen, kartalle ihan vasemmassa reunassa. Nuo onnettomat pienet tiet (joita myös moottoriteiksi kutsutaan) ja todella valtava 60 paikkainen bussi. No, jännitystä ei puuttunut. 

Puerto de las Nieves oli jotenkin kovin välimerellinen maisemaltaan. Hiljainen ja viihtyisä, noin käydä. Oleskeluun olisi liian rauhallinen. Mutta taas kerran: ruoka oli niin hyvää.....

Puerto de las Nievesiä

Vajaassa viikossa ehti tankata sekä aurinkoa että tuulta. Alan pikkuhiljaa ymmärtää mistä tulee sanonta surffitukka. Nimittäin vaikka ei hiukset kostuneet, tuo suolapärske lentää jatkuvasti rannassa ja leijailee ilmassa, ja iltaisin hiusten setviminen oli tuskaa...

Las Palmas ei ole kuuluisa aurinkokaupunki, mutta kyllä me päivittäin paistetta saimme. Tuuli teki olosta oikein mukavan, lämpötila oli aamun +16 asteesta päivän kuumimman hetken +25. Yhtenä päivänä oli todella kuuma ja lämpötila oli mittareiden mukaan varjossakin +28. Silloin ei jaksanut tehdä yhtään mitään.

Canterasissa on siis myös lähes koko matkan mittainen hiekkarantakin. Sitä suojaa kauempana merellä Barré eli jonkinlainen riuttamuodostelma. Laskuveden aikaan aallot olivat mahtavat osuessaan riuttaan. 

Me emme yhtään hetkeä rannalla viettäneet. Kävelimme toki ensimmäisenä aamuna paljain varpain sen verran, että totesimme Atlantin olevan turhan viileä vielä maaliskuussa. Mutta hiekan putsaaminen niin, ettei kengät olisi hiertäneet jälkeenpäin, oli sen verran työlästä, ettemme rantaan menneet uudestaan kulkemaan.

Reissua pukkaa, mutta kyllä sitä puuhattiinkin

2015 sain idean, jota on jatkojalostettu sen koommin.
Alkuperäinen suunnitelma oli toki villi, ja tietyllä haikeudella sen hautasin. Aina joskus on tylsää olla käytännöllinen ja järkevä!

Florida/Key West

Kuva netistä

Haave oli siis lentää ja lennättää koko laajennettu perhe Floridaan. Vuokrata sieltä AirBnb ja pari/muutama auto ja ajaa mm. Key Westiin. Samalla olisin toki kutsunut esim. Jenkkiperheeni käymään siellä. Parin viikon loma koko perheen kera, kuitenkin niin, ettei tarvitse elää toistemme taskuissa. Unelma ♥

Noh. Elämässä ei totisesti saa kaikkea mitä haluaa.

Kun viime vuonna tammi-helmikuussa aloin puuhaamaan tätä ja tutkimaan mm. asuntoja ja lentoja, kävi samalla ilmi, että vanhimmat lapseni, siis ne, jotka ovat lentäneet jo omilleen, käyvät töissä. 

(Asia, joka ei sillä lailla tullut yllätyksenä.....) 

Mutta tokihan tällainen reissu edellyttää mm. riittävän pitkää työssäoloa, jotta sen mittainen loma on mahdollinen, ja jos ei työvuodet riitä, kukapa sitten kattaa palkattomasta vapaasta koituvat kustannukset mm. seuraavan kuun vuokran?

Kas niin. Äiti oli taas vähän hölmö.

Lopulta kun asiaa oli pähkäilty puoleen ja toiseen, kävi myös ilmi, eikä sekään missään määrin yllätyksenä, että nuorimmaiseni kirjoittaa tänä keväänä ylioppilaaksi ja kirjoitukset, samperi soikoon, alkavat todellakin maaliskuussa. Lähde tässä tällaisen porukan kanssa mihinkään!

Cockeri katollaan

*kukkuu*

Olin kuitenkin päättänyt. JA säästänyt. Olihan tämä se kuuluisa 5-vuotissuunnitelmani!!

Joten hakemaan helpompaa vaihtoehtoa.

Ipana ilmoitti melko yksiselitteisesti, että hän jää kotiin lukemaan ja hoitaa koirat. Aivan sama, mikä on lomakohde, hän ei osallistu, jos äiti vaan voi olla pahastumatta asiasta. Hän on lähdössä omalle reissulleen joka tapauksessa kesällä, ja pystyisi helposti jäämään kotiin ilman pahaa mieltä. 

Noh. Tämähän sitten jossain määrin ratkaisi myös koiranhoito-ongelman.

Isänihän on viettänyt nyt pari talvea Thaimaan sijasta Kanarialla. He olisivat lentäneet sinne, missä me olisimme majoittuneet, mutta tokihan tuollainen lyhyt lento kohteeseen, kun aikaa on vain viikko, on loppujen lopuksi helpompi kuin hakeutua jonnekin maan ääriin.
Joten ei kun "...ooooooo, Las Palmas..." soimaan päässä ja ihmettelemään.

Nopea netin penkominen teki selväksi, että lentoliput on kalliit kohteeseen, jonka hotellitarjonta on 99% matkatoimistojen myymä. Siispä matkatoimiston pakeille, josta lennot JA majoituksen saisi näppärästi yhtenä pakettina (lähes pelkkien lentojen hinnalla muuten). Kotimainen tarjonta tuli äkkiä selväksi, ja löysin mielestäni kivan hotellin ja kivat lennot: tilaamaan. Kun olin jo viimeistelemässä tilausta, tuli vastaan kohta "osta istumapaikat" jota ei voinut ohittaa. Kliksuttelin sitten istuimet koneessa jokaiselle ja jukoliste, melkein silmät irtosi päästä: hintaa paukahti samantien 70 eur/nekku lisää. Mainitsemattakaan, että myös matkalaukuista sai pulittaa 35 eur/laukku. 😡 

Kun muistaakseni yhdessäkään lentokoneessa ei tähän mennessä ole saanut olla seisomapaikalla!!! 
Hyvä ettei aortta revennyt. Niin paljon otti pataan, kun oli ensin käyttänyt aikaansa ja näpytellyt nimiä ja valintoja, ja lopulta homma kaatuu tällaiseen naurettavuuteen....

Torppasin tuon palvelun (tähän silmien pyörittelyä!) tarjoajan ja siirryin kilpailijan sivuille. (Jälkiviisaana tämä ei ollut huono valinta, koska alkuperäinen firma oli se, jonka konkurssista puhuttiin suurin otsikoin tuossa syksymmällä.....)

Löysin toistamiseen kivan tapaisen (eri) hotellin. Kaupunkia sen isommin tuntematta ei koskaan tiedä mitä saa, mutta myös erinäiset TripAdvisor-tyyppiset sivustot antoivat hotellille kivat pisteet, joten varaamaan. Tälle matkatoimistolle ei tarvinnut maksaa istuimista. Saanemme jännittää loppuun saakka, istummeko lattialla. Hah!!
Lisäksi matkalaukut kuuluvat hintaan automaattisesti jokaiselle.

Siinä lähti varausmaksu ja lopulta sitten syksymmällä loppulasku.  Wuhuu, me matkustetaan!!!

Playa del Ingles,

kuva netistä

Tuossa syksyllä, kun isä jälleen lensi pakkasta pakoon, he ilmoittivat jo ajoissa, että tutustuvat meidän tulevaan hotelliin ja paikan tarjontaan. Emme ole siis samassa kaupungissa heidän kanssaan.
Kohtuullisen makoisalta kuulosti uutiset, että hotelli on aivan vuoden sisään remontoitu täysin, ja kaiken lisäksi mallia K-18 eli siellä ei majoitu lapsiperheitä. Mainittakoon tässä kohtaa, että olen oman osuuteni kyllä reissannut lasten kanssa eikä se ole aina herkkua. Aika aikaansa kutakin.
Nyt, kun omani ovat isoja, nautin ihan luvalla myös siitä, ettei altaalla tarvitse väistellä roiskivia lapsia tai pissa/kakkavaippoja.

Ilmeisimmin meillä on käynyt aikamoinen munkki ja odotan kyllä tätä lomaa innokkaana!

Jottei kaikki menisi sillä lailla täysin 100% putkeen, pitihän sitä jotain vielä.
Joten naurakaa vapaasti. Olen itsekin sitä mieltä, että tämä on koko jutun uskomattomin osa:

Tällä viikolla, siis vajaata viikkoa ennen lähtöä, MOLEMMAT lapseni. Ne kuuluisat jo pois kotoa asuvat aikuiset..... ilmoittavat havainneensa, että passit on menneet vanhaksi! Arghh!
Onneksi asumme maassa, jossa joissain byroslaavisissa tapauksissa kuitenkin pystytään toimimaan rivakasti, ja molemmat ovat jo tilanneet uudet passit toimitettavaksi suoraan Terminaali 2:n R-kioskille, josta ovat noudettavissa siinä kohtaa, kun toivon mukaan olemme kentällä......  (ja ihan pahimmassa tapauksessa siellä on piste, josta myönnetään pikapassi odottaessa yhtä reissua varten....)

Ja ettei seKÄÄN olisi mennyt ihan nappiin, luonnollisesti poikani, hiljattain 25v täyttänyt, joutui vielä pyytämään kuvaa sotilaspassista saadakseen tuon Suomen passin haettua. Lisähupia ja ihmettelyä sain toki siitä, että kun sotilaspassi minusta yksiselitteisesti kertoo tuon palveluksen olevan jo suoritettu, miksi silti alle 28-vuotiaalle myönnetään passi vain siihen saakka, että täyttää tuon kriittisen 28 vuotta? Eihän siinä ole mitään mieltä. Eihän täällä enää kenenkään ole pakko asepalvelusta suorittaa, jos ei halua. Tuskin kukaan lähtisi äitinsä kanssa matkaan ja jatkaisi siitä pakomatkalla vain vältelläkseen moista.
Byroslavia.

Onneksi pystymme koko sakki nauramaan tälle!!
Joten ensi viikon olen matkoilla. 

PS. Itse en oluesta piittaa, mutta lupasin jokaiselle reissussa olevalle miehelle ostaa yhdet Coronat.... ja toivon toki, etteivät nämä ole mitkään kuuluisat viimeiset sanat.