Näytetään tekstit, joissa on tunniste työtaistelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työtaistelu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. helmikuuta 2020

Ystävänpäivä


Kesken metsälenkin,
keskellä polkua


Olen aiemminkin toistanut vanhaa totuutta: olen oppinut tuntemaan helmikuun 14. päivän Valentine's Day'nä, koska silloin asuin maassa, jossa se oli nimenomaan sitä.
Kapinoin suomalaista tapaa rukata päivästä ystävänpäivä, koska idea on alunperin aivan eri. Mutta ilmeisen turhaan....


Olipa kerran keskiviikko ja olin tapani mukaan jo töissä kun lääkäri pyyhälsi huoneeseen. Hän tuli halaamaan ja ojensi suloisen kukkakimpun, "koska loppuviikosta on ystävänpäivä ja olet ihana". ♥
Hei oikeesti!!

Minä tiedän ja olen ylpeä siitä, että meillä on lääkärin kanssa niin hyvä yhteistyö, että voimme kutsua jo toisiamme ystäviksi. Puhumme töissä paljon myös potilasasioiden ulkopuolelta asioita, juoruilemme ja nauramme milloin mitäkin. Meillä on Salossa hyvin toisenlainen toimintakulttuuri kuin isossa sairaalassa Turun päässä (jossa hän on kolme muuta päivää viikossa). Hän on toistuvasti tuonut esiin sitä, miten miellyttävää on tehdä töitä meidän kanssa nimenomaan tästä syystä, että avointen ovien kulttuuri ja yhteistyö on niin sujuvaa.

Olin silti yllättynyt ja onnellinen! ♥

Työpäivä sujui toimivasti, kuten ennenkin, ja päivän jälkeen lähdin työkaverin kanssa Turkuun Logomoon, jossa oli Tehyn tapahtuma liittyen tämän kevään tulevaan liittokierrokseen.




Syömiset oli hyviä ja täytyy sanoa, että kevään juhlia silmällä pitäen
otin kuvia myös vähän siitä, miten niitä voisi laittaa esille...


En ole koskaan ollut suklaan ystävä
ja tämä kakkupala jäi syömättä, koska
oli niin yltiösuklainen ja kuiva.
Kahvi sen sijaan oli hyvää!

No, jokainen seuraa uutisia tavallaan eikä tuo tapahtuma sinällään tuonut uutta. Oli toki mielenkiintoista kuulla Millariikkaa ihan livenä ja vähän suunnitelmia tulevalle keväälle. Ei mitään suuria salaisuuksia, mutta päivänselväähän on, että jonkunlainen työtaisteluhan tässä pystyyn laitetaan.....

Oma mielipiteeni on, että pärjään täällä maalla kyllä palkallani tässä elämäntilanteessa. Pääkaupunkiseudulla se on varmasti melko mahdotonta, enkä minäkään pärjäisi ilman ilta- ja viikonloppuvuoroja. Pelkässä päivätyössä palkka jää auttamatta niin pieneksi.

Mutta kuten hallitus on osoittanut jo heti alkuvuodelle, rahaa ei ole palkankorotuksiin mutta avustajiin on. Otan siis mielelläni pari-kolme avustajaa (päteviä!!) niin olen valmis luopumaan myös palkankorotuksista.

Näistä huolimatta:

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ JUURI SINULLE!! ♥

tiistai 6. helmikuuta 2018

Alkaa riittää

Eduskunta palasi kuulemma joululomalta eilen tai edellispäivänä. 
JOULULOMALTA. Helmikuun alussa.
Ne nostaa 6000 euroa kuukaudessa plus jonninjoutavat kululisät ilman veroja ja lisäksi lomailee sellaiset 4-5 kk vuodessa.


Tehy ja Super on aloittaneet työtaistelun siten, että meiltä hoitsuilta on liiton mukaan kielletty ylityöt, lisätyöt ja vuorojenvaihdot tiistaiaamusta 6.2. klo 06:00 lähtien.
Meidän osastolla oli ilmoitettu, että mikään työtaistelu ei koske meitä, koska vuodeosastotyö katsotaan yksipuolisesti hätä- ja suojelutyöksi, joten meillä ei ole oikeutta työtaistella.

Työnantaja voi teettää hätätyötä vain, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, eikä työtä voi siirtää myöhemmin suoritettavaksi. Tällainen tilanne voisi olla kyseessä esimerkiksi luonnonkatastrofin yhteydessä.

 Työnantajan pitää hätätyötilanteessa tehdä viivytyksettä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestoajasta. Ennalta ilmoitettu työtaistelu ei täytä hätätyön tunnusmerkkejä. Mikäli työnantaja vetoaa hätätyöhön, ohjaamme työntekijää pyytämään nähtäväkseen Aluehallintovirastoon tehdyn ilmoituksen hätätyöstä ja olemaan yhteydessä omaan luottamusmieheen tai omaan liittoon.
Tuon luettuani en ole yhtään vakuuttunut, että vuodeosastotyö olisi hätätyötä.

Minua asia ei sikäli koske, että olen lomalla ja oletan, että asia ratkeaa tämän viikon aikana. Seuraan kuitenkin asiaa mielenkiinnolla, koska Tehyn uusi puheenjohtaja oli hyvin räväkkä ensimmäisessä ulostulossaan ja odotan itse hänen onnistuvan toimissaan. Lisäksi kieltämättä ketuttaa edelleen viime kesän (plus tämän ja vielä ensi vuodenkin kesän) kiky-sopimuksella viedyt lomarahat, joita ei mitenkään kompensoitu.

En väitä olevani nälkäkuolemassa palkkani vuoksi. Takuulla jokainen huolisi aina isomman liksan kuin mitä maksetaan. Katson kuitenkin, että meillä vastuu on ihan vähän eri kuin nyt niillä paperikoneen käyttäjillä tai vaikka noilla saamarin luuseri-loisija-kansanedustajilla kaikkine etuineen ja sopeutumiseläkkeineen.


Meillä on koko ajan, ja tarkoitan sitä kirjaimellisesti. Ihan joka päivä. Niin sanottuja reikiä suunnittelulistassa. Eli porukkaa ei ole tarpeeksi täyttämään kaikkia vuoroja kun kolmen viikon työvuorot suunnitellaan. Reiät jätetään listaan ja pitkin elettävää viikkoa pomot sitten soittelee sijaisia, keikkalaisia ja kyselee meiltä työntekijöiltä haluaisiko joku tehdä lisä- tai ylitöitä. Puutteet paikataan lähes 90% oman osaston selkänahoista.

Korvaus siitä?
No, näin kun itse esim. olen tehnyt sitä 80% työaikaa, en pysty tekemään kuin lisätöitä, joista maksettava korvaus on tuntipalkka. En väheksy rahaa, mutta kyllä se vähän pistää miettimään. Verotus kuitenkin tiukkenee kun teet lisää.

Hesarissa oli todella raflaava juttu leikkurin hoitajista, joiden varallaoloajat muuttuivat koko ajan työajaksi ja tästä syystä työvuorot saattoivat kestää 24 tuntiakin yhtä soittoa.  (Linkittäisin koko jutun, jos HS:n nettisivu ei olisi niin idiootti, että se vaatii tilauksen ja kirjautumisen päästäkseen lukemaan....)

Jos nopeasti ajatellaan sitä paperikonetta tai vaikka minua, kumman luulette ennemmin vahingossa tekevän jonkin vaarallisemman virheen, kun väsymyksen tila on noissa lukemissa?

Meillä on jokaisella sen verran sitä kutsumusta, että kun kaveri sairastuu, häntä paikataan tekemällä vaikka itse. Ei ole tavatonta, että iltavuorossa saat soiton, miten yövuorolainen on sairastunut, ja jäät tekemään 13:30-21:30 vuoron perään vielä yön, joka päättyy 7:15.
Mehän toimitaan adrenaliinilla (enkä tarkoita sitä ampullista pistettävää vaan ihan verenkiertoon erittyvää....) ja kofeiinilla.


Kyllä meillä täytyy olla ihan samanlainen oikeus omaan vapaa-aikaan ja lepoaikoihin kuin muillakin ihmisillä. Kolmivuorotyö on riittävän rasittavaa sinänsä.

Ei kai tässäkään työtaistelussa kyse ole mistään maata mullistavasta.
Pienipalkkaiset naiset vaan kerrankin pyytävät mihin heillä on oikeus.
Kukaan meistä tuskin tekee tätä ahneuttaan, vaan siksi, että meilläkin on olemassa se oma elämä, jossain siellä taka-alalla. Me ollaan nyt vuosia joustettu ja myönnytty ja mitta on tullut täyteen siitä viime kesän päätöksestä nipistää meiltä vielä vähän.

Miksi maan johdon tarvitsee voida päteä päättämällä, että tällä kertaa he eivät osallistu edes keskusteluun työtaistelusta? Kun jo vuosia sitten ensin luvattiin Sari Sairaanhoitajalle lisää liksaa ja siitä onkin sittemmin kuultu joka käänteessä, oli se niin tavatonta. Samoin kiky-sopimuksen yhteydessä kätilöt olivat pinnalla ja oltiin niin ymmärtäväisiä, mutta jyrättiin kuitenkin.

Toisaalta ihmisoikeudet ja oikeus omaan ruumiiseen vietiin ajamalla pakolla läpi laki, että hoitajalla on oltava kaikki rokotukset, myös kausi-influenssa, tai sitä voidaan käyttää irtisanomisperusteena. Tämä koskee myös niitä hoitajia, jotka ovat hengenvaarallisestikin allergisia rokotteelle.
Näyttäkää sairaanhoitopiiri, jolla on tarjota työtä, jossa ei olla potilaskontaktissa (eli missä pärjäisi ilman piikkiä).
Silti THL:n mukaan tämänKIN vuotinen rokote meni metsään oikein kunnolla. Mutta ei, sitä mahdollisesti vähän paremmin toimivaakaan ei voitu hankkia esim. henkilökunnalle, jolloin se olisi  voinut vähentää tartuntoja. Kas, raha.

Alan olla todella väsynyt, kyllästynyt, raivoissaan ja turhautunut tähän.
Jostain syystä koen, että minun on koko ajan vaan nieltävä ja muut sanelevat miten asia on.

UGH! Olen jälleen puhunut.
Moni muu on sanonut saman miljoona kertaa paremmin.

Muita kesän puuhia, kultturipläjäys

En allekirjoita väitettä, että 2026 olisi ollut jotenkin poikkeuksellisen huono kesä. En kaivannut Kreikan aurinkoon (40 asteen helteisiin, ...