Valoa kohti

Olen ehkä keksinyt tavan toipua yövuoroista.
Kevätkin toki tekee asiassa paljon. Talven kammottavat valvotut yöt ja ennen kaikkea sairaan väsyneet päivät ovat ehkä hetkeksi taas takana....

Nämä viimeiset yövuorot eivät olleet enää niin hirvittäviä kuin edelliset viikkoa aiemmin. Silloin olin valmis lopettamaan työt kokonaan tuolla osastolla, varsinkin öisin. Sen verran panikoin asiaa, että viikon verran kyselin jos joku olisi ollut halukas tekemään mun yövuorot, mutta vapaaehtoisia ei liiemmälti ollut. ONNEKSI ne oli rauhallisia. (Niin rauhallisia, että lopputulos oli jälleen yksi lapaspari ☼ )

Nukuin eilen tosiaan kahteen. Jossain vaiheessa iltapäivällä lähdettiin lenkille ja siitä tuli vähän vahingossa pidempi kuin alunperin suunniteltiin, mutta eipä se tuossa ihanassa auringonpaisteessa haitannut. Lenkkiseurakin oli parasta mahdollista:

Maahan on heitetty nameja. Etsintä päällä. 

Metsäautotiellä.

Kyllä, olen käyttänyt pelkkää tuulipukua koko talven. 

Sienimaastot

Ihanan ylellistä. Ajoin kotiin 7:25 ja selvästi tien penkat oli jo vaaleammat. Aurinko nousee jo niin paljon aikaisemmin.

Lenkki loppui vasta 16:45 ja oli vielä täysin valoisaa. IHANAA!!!

****

Yövuoroista muuten: harkitsen nyt kevään ja kesän yli mitä teen jatkossa niiden suhteen. Olen näköjään melko herkkä valvomiselle ja rytmi menee sekaisin kun kaamos alkaa. Otin asian sen verran puheeksi töissä, että sain kuulla, ettei vuoroja voida noin vain lopettaa, vaan niistä käydään aina kolmikantaneuvottelu. Mietin nyt, menenkö ensi syksynä siis työterveyslääkärille asiasta puhumaan, koska käytännössä sillä yövuorot olisivat historiaa. Toisaalta tuntuisi hullulta jättää ne kokonaan... mutta miten perustella lääkärille, että oireita on vain talvisin?

Onneksi tässä on aikaa miettiä. 

Lisät on niin onnettomat ettei noita raskaita vuoroja minkään rahan takia kannata edes ajatella. Vapaina sillä menettää yhden vapaapäivän kolmessa viikossa. 

****

Mamma Mia

Ihastuin tuohon leffaan Tukholmassa kun ostin sen DVD:nä. Nyt se sitten menee Svenskanissa ja pakkohan sitä on päästä katsomaan....

Tohkeissani aloin varaamaan lippuja... en tajunnut, että sivusto avaa aina uuden välilehden nettiin, vaan katselin niitä esityspäiviä ja lippujen hintoja. Lopulta päädyin, että menemme Pasin kanssa vähän hunningolle PK-seudulle viikonlopuksi ja päätin varata liput lauantain päivänäytökseen. Tuumasta toimeen, nettipankkitunnukset esiin ja tilaamaan.... kaikki meni jouhevasti siihen asti, että printtiliput lävähti ruudulle ja niissä oli päivämäärä 7.3. (piti olla 2.5.)

No hitto! 

Soitto Svenskaniin auttoi: vaihtavat toki liput, mutta ne pitää ihan henkilökohtaisesti käydä vaihtamassa eli eivät pysty tekemään muutosta mitenkään sähköisesti. Voi kurrrrrja.... 

Onneksi ihmisellä on ihania ystäviä Hesan alueella, joten lippujen vaihto onnistuu ilman että ajelen tässä 300km tuon takia. (Olisi tullut vähän lipuille hintaa....)

Mitä tästä opimme: jos selaat jotain, sulje muut kuin se, mihin päädyt. (Jos satut huomaamaan, että sivuja aukeaa monia.... vähän hassu systeemi tuolla palvelulla.)