Kevät on mennyt jotenkin sumussa, enkä ole täysin kartalla kalenterin suhteen. Onneksi näin päin, eikä esim. niin, että kas, töihin olisi pitänyt mennä....
Lenkin varrella on yksi tällainen suloinen myrkky. Enempää en ole havainnut, joten tyydyin tämänkin vain kuvaamaan. Yhtä on turha alkaa laittaa purtavaksi, siitä ei tule kuin huonolle tuulelle.
Koska tosiaan havahduin lomapäivään samaan aikaan kun mies on vuoroviikoin lomautettuna, otimme auton alle ja porhalsimme Ikeaan. Hakusessa oli pari nojatuolia, joita on pohdittu pitkään ja hartaasti, luonnollisesti mukaan tarttui vähän muutakin.....
XXL:ssä hakemassa sissimuonaa tulevaa Lapin matkaa varten.
Tänä vuonna teemme laavuilla ruokaa ja kävelemme pidempiä päiväreissuja.
Ainakin suunnitelmissa.
Toistaiseksi Sallassa on lunta n. 40 cm....
Säilytysrasioita ja kuplajuomaa
Uudet perheenjäsenet
Minähän en ole katsonut TV:tä noin 20 vuoteen erikoisemmin. No, nyt uusien tuolien myötä avasin Areenan ja kaivoin sieltä iki-ihanat Maalaiskomediat, joita ollaan katsottu jakso tai pari joka ilta. Ihanasti säilynyt, vaikka tehty jo 90-luvun lopulla. Aivan ajankohtainen kaikkine teeseineen. Varsinainen hyvänmielen sarja. Suosittelen!!
Torstaina tehtiin pihahommia aamu ja syötiin kunnon tukeva lounas, ja lähdettiin vasta sen päälle patikalle. Tällä kertaa reitti vähän eri suuntaan kuin yleensä, ja luonnollisesti onnistuin suunnistamaan muistin mukaan väärin, joten alkupätkästä tuli hyvin pitkä.
(Kun sekoittaa Piikanummen ja Miilunummen...)
Onneksi olemme sen verran kokeneita metsässä-liikkujia, että uskaltauduimme suunnistamaan yhdessä kohtaa läpi metsän sen sijaan, että olisimme kävelleet pitkin tietä. Lyhensi nimittäin sitä 8,5 km pätkää ainakin kilometrin ja oli mukavampi kävellä kuin kadulla.
Melko huonosti piirretty reitti, mutta ainakin vähän sinne päin.
Puro loisti valtavan punaisena.
Ilmeisesti suopohjainen vesi punertaa ja aurinko sai sen hehkumaan.
Kalasuntin laavulla kahvilla vihdoin.
Lossiretki on joka kerta yhtä viehättävä, vaikka
on se kiskominen käsivoimin aika raskasta
Pihalla olen myös puuhaillut. Paitsi kesäkukkia, pestiin yläpuolen terassi ja öljyttiin se itse asiassa kahteen kertaan. Viime vuonna yläpuoli jäi jostain syystä kokonaan tekemättä ja oli valitettavasti rapistunut aika tavalla.
Kunhan arki-illat pysyvät kuivina, hoidetaan loput iltoina tällä viikolla.
Kesäkukkia uskaltauduin laittamaan. Lisäksi hankin jo pitkään haavelemani köynnöskuusaman. Meillä on hassu rautaportti jonka kahta puolta isot ruukut. Istutin kaksi köynnöstä ruukkuihin, katsotaan kestävätkö niissä.
Terassin kaiteelle vähän lumihiutaletta ja neilikkaa,
koriruukkuihin lumihiutaletta.
Havahduin itsekin istuttaessani, että näyttää siis tulevan
pinkki-valkoinen kesä terassin värityksen suhteen.
Voi että olen tyytyväinen!!
Eilen sunnuntaina ihana ystävä kutsui itsensä kahville. Alunperin vaihdoimme kasveja, eli hän toi minulle kesäkurpitsan ja avomaan kurkun taimia ja minä kaivoin pihasta kuunliljaa siirrettäväksi.
Yllätys oli, että hän on käsin tikutellut menemään kevään ja tehnyt minulle taivaallisen ihanan aidon islantilaislampaan villasta riddari-paidan!! ♥
Arvatkaa mitä käytän patikalla taukopaikan lämmikkeenä kun
tuulitakki laitetaan tuulettumaan/kuivumaan.
Olen ihan in löööve!!
Heh. Samainen sarja katsottavana meilläkin. Meneillään Turvetta ja timantteja-osio :)
VastaaPoistaVälissä katsottiin mainio 12 osan niinikään samalta aikakaudelta oleva sarja "Seitsemän" (se jossa taloyhtiön porukka voittaa lotossa) ja ai että se oli hyvä ja osittain kutkuttavan jännittäväkin kaikkine käänteineen.
Ihana retki tiedossa ja voi että miten kaunis villapaita! Ihan älytön homma tollasen neulomisessa, joten olet selvästi ystävälle tärkeä <3
Eilen lopettelin Mooseksen Perinnön joten Turpeet ja Timantit odottaa... =)
PoistaKiitos vinkistä, minäpä etsin Seiskan seuraavaksi.
Kiitos ohjelmavinkeistä sekä Vivi että Annukka! Täytyy ottaa nuo katseltavaksi iltojen iloksi. =)
VastaaPoistaIhana villapaita, nuo islantilaisneuleet on tosi kauniita! ♥ Harmi, kun en itse voisi kuvitellakaan villaa pitäväni, kutittaa aivan satavarmasti vaikka olisi mitä "kutiamatonta" versiota olevinaan. Tuo neule näyttää aivan ihanan lämpimältä, ah! ♥
Ja voih, noita reissusuunnitelmia ja jo käytyjäkin patikoita... Pääsisinpä itsekin joskus Lappiin ja kaveri ihan peruslenkeillekin olisi tosi kiva. Mies ei ole innostunut tuollaisista, ja meidän koira ei oikein enää myöskään innostu pitkistä patikoista, joten vähän on vähissä seura. Yksinkin (tai siis koiran kanssa) olen pari kertaa Repovedellä käynyt, se on tavallaan kivaa mutta kyllä hyvä seura olisi vielä parempaa. Mukavaa, kun olette miehesi kanssa yhtä lailla innokkaita tuossa harrastuksessa! Kerrothan sitten reissujutut täälläkin, kun niiden aika koittaa.
Minä olen samalla tavalla hyvin kutiavainen. Jää nähtäväksi miten hyvin tuota pystyy käyttämään. Mutta se on kuitenkin pääasiassa patikoiden taukopaita ja kun alla on pitkähihainen tekninen paita (ilman poolokaulusta toki), eiköhän se mene. Lähinnä pelkään, että on liiankin lämmin, mutta onneksi se hengittää.
PoistaNuo patikat ovat meillekin kyllä ihan henkireikiä. Ihan silloin nuorina käytiin kihlajaisreissulla patikoimassa Utsjoki-Kevon reitti. Silloin sitä pystyi nukkumaan teltassakin omasta mielestään mukavasti.. (Käsittämätöntä, sanoo 50v Vivi!)
Patikkajuttuja tulee varmasti. =)
Hih, täällä on ollut ihan samoja puuhia. :-) Ikeassa on käyty (useampaan kertaan), ja kesäkukkia on istuteltu (niitäkin useampaan kertaan). Saatoin tehdä yhdellä Ikea-käynnillä ehkä Ikeassa käymisen nopeusennätyksen, kun porhalsin hakemaan kaksi peiliä, suorinta tietä kassalle ja sitten ulos.
VastaaPoistaToivottavasti pääsette Lappiin. Minäkin niin haluaisin, mutta ei taida onnistua ainakaan tänä vuonna (ukkeli ei ole järin innokas Lapin-matkailija).
Aivan huikean lahjan olet saanut ystävältäsi! <3