Olen hiljattain löytänyt "vanhoja tuttuja" myös muista sosiaalisen median tiimoilta. Hei vaan te ihanat blogiystäväni, jotka olette jättäneet sormenjälkenne omiin some-kanaviin!!
Piti pelleillä pallolla
Jäin itse miettimään miksi oikeastaan ylläpidän tavallaan tällaista turhaa rumbaa pyörittämällä blogia, Instaa, Facebookia ja Twitteriä.
Mutta havaitsin, että toimin näissä tavallaan eri ryhmille/kohderyhmälle.
Kultasade parhaimmillaan
Blogi on tavallaan kuin oma päiväkirjani. Siellä kerron laveammin tapahtumista, fiiliksistä eri tilanteissa, julkisuuden rajoilla. En siis suinkaan jaa mitään äärettömän henkilökohtaista, en perhesalaisuuksia ja pakko myöntää, että pääasiassa vain silloin kun on hyvä fiilis. Huonoja fiiliksiä ei halua jakaa. Toisaalta huonoja uutisia, kuten vaikka meidän taannoinen katastrofaalinen kylpyhuoneremontti, on ihan kivakin kirjoittaa auki, koska kirjoittaminen jollain tavoin ajaa sen suuren pahan fiiliksen pois, kun sen pystyy jakamaan näin. Kuvataanko sitä sitten vaikka empatian hakemiseksi. 😅
Instagram on omalta osaltani selkeästi eniten Jenkkiperheelle suunnattu, siksi myös kieli. Rapakon toisen puolen perheeni on hyvin aktiivinen Instassa, tästä syystä sinne on kiva laittaa kuvia ja lyhyttä tarinaa milloin mistäkin. (Ja sitten voi leikillään stressata, että kuvat on jaettu Instassa jo kertaalleen eikä niitä huvittaisi jakaa esim blogissa uudestaan....) En käytä sitä palvelua, jossa IG ja FB jakavat saman kuvan ja tarinan.
Face on ihan vaan viestittelyn väline, jossa lähinnä kerron pikaisesti jotain kuulumisia tai kommentoin sarkastisesti jotain tapahtumaa....
Facessa parasta on päivittäiset kuulumiset esim. kavereista, jotka asuvat Kuopiossa, Oulussa tai muuten fyysisesti kaukana.
Facebook olisi
ensimmäinen toinen some-taho, josta lähtisin pois kokonaan, jos se ei olisi yhteydenpitoväline myös minulle tarpeellisissa tahoissa kuten harrasteryhmissä...
Aika ajoin suorastaan pännii, että yhdistykset ym tahot eivät enää päivitä nettisivuilleen tapahtumia vaan kaikki pitää bongata facesta. Toisaalta olen kohtuullisen menestyksellisesti myös käyttänyt facen kirpputoripalstoja sekä myymiseen että ostamiseen. Siksikin tarpeellinen.
Twitterissä käyn lähinnä lukemassa. Satunnaisesti kommentoin jotain tai laitan mitään omaa. En ole tämän palvelun ideologiaa pystynyt sisäistämään ja lähinnä pyörittelen silmiäni siellä. En ymmärrä täysin omaakaan tarvettani siellä piipahtaa. Ehdottomasti ensimmäinen taho, josta voi luopua eikä jää edes kaipaamaan.
