Sosiaalisen median ihmeellisyydet

Moni on pohtinut somessa olemisen tarpeellisuutta. Itsekin vietän ihan liikaa aikaa siellä.
Tai vietin.

Nimittäin. Tulin äsken koirien kanssa lenkiltä ja tarkoitus oli tarkistaa yksi fb-kirpputoripalsta, mutta enpä päässyt puhelimesta sinne enää edes sisälle. Kun yritin kirjautua, herjasi, että lähetetään koodi WhatsAppiin, mutta eipä koskaan tullut. Joten - nopea kun olen liikkeissäni - tökkäsin kohtaa "poista koko profiili". Antaa paskan olla.

Voi toki olla, etten pääse enää Instagramiinkaan, samaa Meta-sontaahan sekin.... 

Liekö toisaalta niin suuri menetys? Joitain ihmisiä on, joiden välillä ainoa yhteydenpito on ollut sitä kautta, mutta on sitten niinkin, että jos eivät voi lähettää ihan henkkoht viestiä, ei liene kovin suuri tarve kuulla kuulumisiakaan....

Sillä tavalla. Somettamatta.

Jatkossa joko täällä tai muuten enemmän ja vähemmän "lähikontaktissa". Ne, kenellä on yhteystiedot, pystyvät yhteyttä pitämään, muilla ei liene sitten väliäkään.

Kolmen peruspäivän plussat ja miinukset

Onhan näitä haasteita, joihin on pakko tarttua. Tämä on viime viikolta.

TIISTAI

- erittäin huonosti valvottu yö

Mies tulee iltavuorossa töistä vasta 23:30 ja lisäksi koirat oli älyttömän levottomia koko yön ja ylitseni käveltiin toistuvasti. Nukuin ennen työpäivää niin, että katsoin kelloa viimeisen kerran kolmen aikaan ja herätys oli viideltä. 

+ aamuvuoro alkoi kuitenkin hyvin enkä ollut ihan niin väsynyt, kuin kuvittelin etukäteen

+ työvuoro meni kivasti, työt tuli tehtyä hyvällä vireellä

+ kotona oli tehty lisää keittiöremppaa ja minulla on jo pari pätkää ihan oikeaa tasoa käytössä → helpottaa elämää kummasti

+ mielettömän kiva pitkä lenkki koirien kanssa

- pikkumiinus siitä, että en melkein onnistunut pihasaunan lämmityksessä alkuun, koska en löytänyt sytykepaloja ja paperi palaa huonosti

+ sauna kuitenkin lopulta valmis ja rentouduin kunnolla

+ ehdin lukea kirjaa ja juoda teetä rauhassa

Tiistaina jäätiin siis reippaasti plussalle erittäin heikosti alkaneen päivän jälkeen. Saunan sytytys harmitti hetken, koska laiskotti enkä jäänyt katsomaan syttymistä. Mutta voi pojat mikä auringonlasku saunan jälkeen, vaikkei se tietenkään kuvasta näytä niin hienolta.

KESKIVIIKKO

+ hyvin nukuttu yö, koko porukka oli ihan kanttuvei ja koirat erinomaisen hyvällä tuulella aamusta

+ keuhkopolipäivä, mikä on sinänsä työmaailmassa aina plussaa

- varovaisesti huonoja uutisia keuhkolääkärille, mutta 

+ hän suhtautui asiaan tosi iloisesti ja kannustavasti

- työpäivän jälkeen kiireellä parin paketin kautta (Matkahuolto ja R-kioski, ärsyttää, kun tavarat postitetaan eri osoitteisiin/eri tahon kautta ja niitä saa noukkia sieltä täältä) kotiin ja koirille ihan liian lyhyt lenkki, enkä ehtinyt haukkaamaan kuin jogurtin 

+ Mellin treenit, löydettiin hyvin paikalle ja vaikutti kivalta, Mellis tuntuu osaavan jotain asioita, vaikka on ihan pellossa kasvanut

Treenaan siis koiranpojalle taipumuskoetta varten tiettyjä asioita. Paikallinen koirakerho järjestää tällaisen 5 kerran kurssin. On mahdollista, että Mellistä tulisi lopulta kuitenkin meille metsästyskäyttöön koira, ainakin se osoittaa tällä hetkellä varsin hyviä ominaisuuksia siihen.

+- treenit kestivätkin laskemani tunnin sijasta kaksi, olin nälkäinen ja väsynyt, enkä ehtinyt enää kävelyttää koiria uudestaan (matkoihinkin meni 40 min suuntaansa)

+ kotona oli valmiina ruokaa, joten nälkäkiukku laantui nopeasti

Keskiviikkonakin jäätiin enemmän plussalle 3/6, vaikka muutama tylsäkin juttu mahtui päivään.
Siedän selvästi huonosti kiirettä ja nälkää. Jälkimmäinen ei ole yllätys itsellenikään, olen aina ollut herkkä laskeville verensokereille ja sana nälkäkiukku on kohdallani enemmän kuin totta. Mutta en ole aiemmin ajatellut, että tuollainen "normaali" kiire, jossa pitää vähän kruisailla paikasta toiseen toimittamassa jotain asiaa, voi olla noinkin iso stressitekijä. Ehkä päivän muu kiire yhdistettynä siihen oli iso juttu juuri tuona päivänä. 

TORSTAI

+ jälleen hyvin nukuttu yö, nukuttiin koko sakki meille pitkään eli 7:20 saakka

+ ihana pitkä aamulenkki auringonpaisteessa 

+ tekisi mieli antaa tuplaplussa: vihdoin sähkömies talossa, mutta 

- hän laittoikin vain sähköt "aluilleen", koska nyt tarvitsee laittaa kaapit yms paikalleen, että voidaan kytkeä loppuun. Ei siis vieläkään ruuanvalmistusmahdollisuutta!

+ vapaapäivä ja päiväunet sohvalla

+ toinenkin kiva lenkki

+ rento vapaapäivä, ansaitusti

Torstai oli odotettavissa plussapäivä, koska vapaalla. Hiukan himmensi iloa se, ettei sitä uunia ja liettä ole vieläkään kytketty. Laitoin sen sijaan laiskan naisen kanapataa slow cookerilla. Ruokaa se on sekin.

Työkaverit vähän naureskeli vappuviikonloppuna töissä, kun pureskelin eväitäni, että "onko sulla joku dieetti menossa vai, kun ei ole hiilareita". Kanapataa ja pakastevihanneksia, nimittäin. 
Minä kun en ole suuren suuri perunan ystävä, olen jo puolivakavasti harkinnut niiden keittämistä mikrossa. Riisiäkin pohdin, kahvinkeittimellä. En kokeillut.....

Mitä minulle kuuluu?

Muutamakin bloggaaja oli vastaavan tehnyt, ja varastan törkeästi idean, koska muutakaan älykästä kirjoitettavaa ei juuri nyt irtoa. Eikö se ole ihan yhtä hyvä tekosyy kuin mikä tahansa muukin?

Mitä kuuluu?

Tänään oikein hyvää. Aurinko paistaa, vietän ansaittua vapaapäivää. Koirat on lenkitetty aamulla hyvin, ja olen jo ehtinyt vähän laittaa pyykkiä pyörimään ja juoda kahvit.

Mitä toivot juuri nyt?

En osaa toivoa erityisempää. Takaraivossa on pysyvä toive siitä, että erittäin onneton kylpyhuoneremontti poistuisi mielestä lopullisesti ja se pataonneton urakoitsija palauttaisi meille turhaan maksetut rahat ja muut korvaukset, joita nyt vaadimme.

Todennäköisesti päädymme tämän asian kanssa etenemään raastupaan saakka ja se kyllä rassaa, vaikkei aktiivisesti mielessä koko ajan olekaan.

Mitä olet tänään syönyt?

Koiralenkillä aamulla proteiinipatukan. Jostain syystä aamulehden ja teen kanssa ei tuntunut yhtään nälkää ja skippasin aamupalan - huonolla menestyksellä.
Äsken join kupin kahvia ja söin muutaman Väinämöisen palttoonnapin ja kalatahnaa.

Mikä on suosikkihedelmäsi ja suosikkimarjasi?

Hedelmistä papaija, jota syön vain etelän maissa, joissa se kasvaa makeaksi ja hyväksi. Suomessa syön hedelmistä mieluiten Sharonia.
Marjoista suosikki tuoreena pensaasta vadelma, pakastemarjana ehkä mansikka/mustikka. Tosi vaikea valita.

Mitä aiot tehdä tänään?

Vähän pihahommia. Istutin jo (kasvu)laatikollisen perunaa. Koetan ehkä kaivaa pensasmustikat ylös ja siirtää ne.

Otan myös jossain vaiheessa kirjan käteeni ja nautiskelen vapaasta.
Ohjelmassa on takuulla myös ainakin yksi koiralenkki vielä lisää.

Kenen kanssa nukuit?

Kuten aina, kolmen miehen seurassa.  =)
Puoliso ja pari koiraa lämmittämässä.

Mitä luet parhaillaan?

Jason Pinterin "Veri vettä sakeampaa"
Nyt hyvin poikkeuksellisesti on vain yksi kirja kesken, ja sekin on ollut sitä jo pitkään. Olen puuhastellut niin paljon muuta vapaa-ajalla, että lukeminen on jäänyt vain juuri ennen nukahtamista tapahtuvaksi ja kirjat kestää pitkään.

Mikä on viimeksi näkemäsi elokuva?

Mitähän olimme viimeksi katsomassa. Taisi olla Midnight Sun. Ihana nyyhkyleffa ihan kasarityyliin.
Tänään illalla ohjelmistossa taitaa sitten olla "Minä, Simon". Mahdollisesti toinen vastaavantyylinen, kertoen homopojasta, joka ilmeisesti tulee kaapista....

Mikä on viimeisin saamasi tekstiviesti?

Palokuntanaisten muistutus tulevasta tapahtumasta tekstiviestillä.
WhatsApp-viestejä vaihdoin parin työkaverin kanssa jo aamusta varhain, liittyen uusiin työvuoroihin.

Mille viimeksi nauroit ääneen?

Bonon kyttäämiselle kun kuoppasin perunoita.
Jäi olo, että sen tekemisiä pitää pihalla vahtia, tai perheeseen ei saada yhtään uutta perunaa kesällä vaan cockeripoika on pistellyt siemenperunat parempaan talteen.

Mitä ostit viimeksi?

Tänään aamulla ne perunat.

Mitä pelkäät?

Äitinä ainainen kauhu ja kammotus, että lapsille sattuu jotain.

Minne haluaisit matkustaa juuri nyt?

Jos voisin lähteä minne tahansa, haluaisin käydä jälleen tervehtimässä Jenkki-siskoani ja perhettä siellä.

Toisaalta realistisempi juttu olisi myös tehdä visiitti Porvooseen ihanan ystävän luokse. Kävellä pitkin kaupunkia ja istua illalla saunassa ja pistää maailma jälleen järjestykseen.

Hoppuviikon kuulumiset

Jälleen takana yksi viikko, jolloin olen suunnilleen käynyt kotona kääntymässä sängyssä ja mennyt taas.
Kaipa näitäkin kiire-viikkoja joskus muistelee nauraen. Kuvittelin tosin, että ns. ruuhkavuodet ovat jo omalta osaltani ohi, mutta väärinpä luulin.

Maanantai:

Rakkaat ihanat ystävät ovat juuri tulleet isovanhemmiksi!!!

Poikkesivat meillä palauttamassa miehen auton, joka oli heillä huollossa, joten siinä kahvin edellä skoolattiin nyt mummille ja papalle! ♥ 

Omalta osaltani vapaapäivä pitkän työputken jälkeen, joten tuli vietettyä ihanalla tavalla.

Mikäs siinä, kelpaahan sitä maanantaina alkaa skumppaa juomaan jo puolilta päivin.....  =D

Tiistai:

Mama's Taxi -päivä lapsen ratsastaessa.

Parasta kuskipäivissä on se, että ihana työkaveri on aina valmis kutsumaan luokseen ja kutsuu Bonon aina erikseen.

Ansku, Jack Russell,12 vk tuossa korvan takana, antaa kyytiä ja viihtyvät hienosti porukassa.

Ainoa miinus siitä, että unohdin, etten kestä kahvia iltaisin ja join sitä kunnon tuopillisen.

Sillä seurauksella, että katsoin kelloa vielä kahdelta, kun se sittemmin soitti 5:12 tapansa mukaan....

Mutta pojat, että valkosuklaa-laavakakku oli kahvin kanssa taivaallista!!!

Blondi mikä blondi!

Keskiviikko:

Listassa sovitusti pitkä päivä.

Otin pojat aamulla remmiin ja tehtiin puolen tunnin hyppely ennen suihkua. 

Mieskin aamuvuorossa, mikä on tylsää.  Koirat nyt kuitenkin pärjäävät pienemmilläkin lenkeillä kun on pakko. Iltapäivällä saavat kunnon tunnin remuamisen metsässä.

Torstai:

Normi aamuvuoro pitkän perään ei ole koskaan välttämättä hyvä idea, mutta tällä kertaa olin ti-ke yön valvomisesta niin väsynyt, että kun kaaduin naamalleni sänkyyn klo 21, sammuin samantien ja fiilis kellon soidessa 5:12 oli suorastaan valoisa.

Päivän mittaan tosin fiilikset alkuun vähän laskivat, kun jälleen sairastapausten vuoksi selvisi meillä olevan isoja puutteita henkilöstössä.

Tein toisen pitkän sitten heti perään kun olin ensin vähän konsultoinut kotiväkeä puhelimitse, että oliko jotain.....

Perhe alkaa olla niin tottunut, että niiden reaktiot on lähinnä "vähän jännää", sillä lailla sarkastisella äänenpainolla.

Ja mehän vedettiin sitten niin kivasti kollegan kanssa iltaan saakka. Samat partners in crime kuin edellisenä iltana.

Parasta työssä on se, että tietää työkaverin hoitavan oman osuutensa niin itse voi keskittyä vain omaan työhönsä! ♥   Mulla on parhaat työkaverit ikinä!

Perjantai:

Se totisesti ansaittu vapaapäivä.

Pojat remmiin ja lenkille aamusta. IHANAA!!

Edu oli aamulla vähän kypsä, kun kuvailin. Lähinnä ilmeestä tuli mieleen, että ajatuskupla pään päällä sanoo: come on, akka, pistä ne tossut kiinni, että päästään lähtemään. Hukkaa se kamera jo!

Tehtiin ihana tunnin lenkki aamulla, sitten puolisen tuntia päivällä, ja illalla sovin vielä Bonolle uuden tyttökaverin kanssa treffit.

4 kk ikäinen käyttökultsu Daisy juoksutti meidän viikaria pitkin umpihankea viitisen kilsaa.

Tähän päälle ensin kylpy ja saunaan lämmittelemään/kuivumaan, ja illan mittaan ei kuonoa meinannut mustavalkoisen huovan alta erottaa.

Aika voipunut junnukoira.

Taisi pohtia tahollaan, että "menis jo töihin, ettei olis koko ajan hääräämässä jotain"..... 

Lauantai: 

Varastettuja ideoita: Pyykkietikkaa. Tai siivousetikkaa. Miksi sitä kukakin haluaa kutsua.

Kuorin siis neljän appelsiinin kuoret, viipaloin vähän pienemmiksi ja purkitin ne. Päälle kirkasta väkiviinaetikkaa. Tuo Felixin purkki vetänee n. litran. 

Saa tekeytyä parisen viikkoa, sen jälkeen pullotetaan ja käytetään mihin tahansa pyyhkimiseen laimentamalla 1:1 tai pyykkiin puoli desiä koneelliseen.

Luonnollinen ja hyvä tuote. Tekee pyykistä pehmeää jättäen ihan laimean sitruksen tuoksun.

Olen ostanut pyykkietikkaa aiemmin, mutta bongasin tämän teko-ohjeen Jovelan Johannalta.

Noilla sivuilla muuten kerrotaan hyvin myös siitä, miksi sitruksen kuoret on hyvät siellä joukossa. Eli ei pelkästään tuoksun takia, vaikka se toki on itselleni pääasia puhdistustehon lisäksi.

Kaupan hyllystä löytö: joskus jotain muutakin päiväkahvipullaa kuin iänikuista suklaa-jotain....  =D

Salmiakkifanille jotain! HYVÄÄ!! Suosittelen!

Orkideojen kylpypäivä. Näin keväällä alan kylvettää niitä viikottain. Talvikaudella saattoi mennä kolmisenkin viikkoa välillä.

Mutta nyt puskevat uutta vanaa joten kukkiakseen tarvitsevat vettä ja ravinteita. Jälkimmäisestä en vielä tiedä, pitänee hankkia jotain orkideajuttua, mutta vettä riittää.

Upotan ne niin, että todella ihan uivat. Nuo kookoskokkareet, jossa kasvavat, kastuu pikkuhiljaa läpikotaisin ja pitää alustan kosteana sitten muutaman päivän.

Vapaasta innostuneena leivoin jenkki-tyyppistä kurpitsapiirakkaa kun törmäsin omassa pakastimessa kurpitsasosepurkkeihin.

Jenkkiläinen kurpitsapiiras:

4-5 munaa

4 dl kurpitsasosetta (meillä oli kesäkurpitsaa)

2 dl kuohukermaa

1 dl jauhoja

2 dl fariinisokeria

kanelia

kardemummaa

neilikkaa

Sekoita kaikki aineet hyvin. Paista alle pohja esim. piirakkataikinasta tai murotaikinasta maun mukaan. 

Kaada sose päälle ja paista 150 asteessa (minulla kiertoilmauuni) n. 45 min. kunnes ei enää hytky ravisteltaessa.

Älyn hyvää vaniljajäätelön kanssa! 

Lyhyesti, pikaisesti

Taas yksi yövuoro takana.

Ja tiedättekö mitä se tarkoittaa: allekirjoittanut aloittaa TÄNÄÄN pienen joululoman!! ♥
Menen siis pyhiksi töihin ja nautin nyt kolme päivää täysillä.

Meillä vietetään joulu jo lauantaina juurikin työvuoroista johtuen ja odotan sitä aivan innoissani.
Minusta on parasta kun saan laittaa isolle porukalle, tunnelmoida ja valmistaa.

Pistän siis Raskaat Joululaulut soimaan, vatkaimen järjestykseen ja häärään vähän.
Vielä pari Arkihaastetta tälle vuodelle, molemmat jo työn alla.

Pirteää jouluviikkoa, ihmiset!!! ♥

Viimeksi

Viimeksi minä...

Ilahduin: 
Eilen tai edellispäivänä, kun miehen työkaveri yllätti kantamalla sisään jälleen ison määrän peuranlihaa kiitoksena syksyn omenoista ruokintapaikalla. 
En pysty sanoin kuvailemaan kiitollisuutta tästä toiminnasta! Meidänhän tässä pitäisi heille viedä tuliaisia kun saamme kantaa ne liiat omenat pois.

Nauroin: 
Ei montaakaan hetkeä sitten, kun seuraan tuota pennun elämää.

Itkin: 
Varmasti silloin kun Karo jouduttiin viemään pois. 

Se oli karmea sunnuntai ja maanantai. Iltavuoroon menossa, pakko pitää itsensä kasassa kaksi työpäivää, vasta tiistaina vapaa, jolloin sai vihdoin antaa surun tulla...
Edun kanssa pitkällä metsälenkillä keskellä korpea kyyneleet valuen. Helpotti muuten.

Suutuin:
Varmasti viimeksi tänään miehelle.
Olen itse valvonut viimeiset kolme viikkoa max viiden tunnin yöunilla ja olo on muutenkin huono, tauti yrittää tulla mutta en voi sallia sitä. Miehellä kuitenkin on mies-flunssa... joten jokainen voi vaan kuvitella.
Minä teen sapuskaa ja samalla toimin viihdytysjoukkona koiranpennulle. Täytyyhän sairaan miehen voida itse istua rauhassa koneella, kirjan ääressä. juomassa kahvia tai mennä päiväunille. Hitot siitä, että itse vedän Panadolia kolmesti päivässä pitääkseni itseni edes kasassa.....

Harmistuin: 
Kun tajusin hiljattain, ettei suurin osa työkavereista ollut maksanut osallistumismaksuaan, johon sidoin omia rahojani useita satasia. Tuollainen välinpitämättömyys harmittaa.
Laitoin julkisen palautteen facebookin osaston ryhmään ja ilmeisesti aika moni onkin nyt sitten hiljattain maksanut....

Häkellyin: 
Siitä, että olen niin kiinni tuossa pennelissä.
Ihan kuin olisi oikeasti vauva talossa. Me ollaan ihan läheisriippuvaisia toisistamme. Miten pärjään huomenna 14 tuntia töissä??

Kokeilin jotain uutta: 
Lasketaanko koirarodun vaihtaminen kokeilemiseksi?  =D 

Urheilin: 
No jaa, urheilu on kovin tehokas sana. Minähän kävelen kilometritolkulla joka päivä, mutta ehkei sitä voi sanoa urheiluksi.
Tässä pari viikkoa sitten oli tosin lenkki, jolloin Edu ei antanut juurikaan kävellä, vaan iltalenkki tehtiin hölkäten. Sanotaan, että se oli urheilua....
Marikan saunaa edeltävät kisailut kuulosti niin hauskalta, että niihin pitäisi tarttua!!! Lankutushaastetta tein pari viikkoa. Pystyn lankuttamaan 90 sekuntia helposti. (siis "helposti"....)

Luin:
Parhaillaan jälleen yhtä Cusslerin kirjaa.
Sitä edeltävästi toista. Luen myös blogeja, naistenlehtiä...

Söin:
Aamulenkin jälkeen yhden ruisleivän, jossa munavoita. Kohta syön lounaaksi itsetekemää ja itsekehumaa lasagnea, joka on tunnetusti todella hyvää.
 
Herkuttelin:
Turkinpippureilla, siis karkeilla. Niillä turkoosin värisillä.
Ja ihan muutaman sipsinkin saatoin illalla napostaa....
Tänään jälkiruuaksi on "roskajäätelöä".
Vuorasin leipävuuan foliolla, leikkasin vaniljajätskistä ohuita viipaleita, ripottelin päälle vähän keksinmuruja, kinuskikastiketta, suolapähkinärouhetta ja pieniä vaahtokarkkeja, sitten lisää jätskiä ja toinen kierros, päällimmäiseksi jätskiä ja koko hoito pakastimeen.
 
Ostin:
Eilen korillisen ruokaa.
Olen tylsä ostaja. Viikottain joutuu kantamaan sapuskaa, muuten ostoksia teen melko vähän. Viimeksi taisin tilata itselleni ja tyttärelle parit urheiluliivit nettikaupasta.

Tapasin: 
Työkaverin, joka asuu tässä lähellä. 
Sain heiltä lainaan kivan soft shell -takin ja villapaidan Bonolle, kun se vähän tuosta kasvaa.
Edun mielestä retki oli kiva, sai liehitellä Pipsaa koko lenkin ja vielä vähän heidän pihallaankin.

Päätin:
Etten vieläkään aloita laihista. Talvilomaan on niin vähän aikaa, etten ehdi enää ja sitten vaan harmittaisi.
Päätin kyllä kokeilla lankkuhaastetta vielä uudelleen....

Inspiroiduin:
Joistain blogeista tulee ihania ideoita. Varastan niitä surutta, on kyse sitten sisustusajatuksista tai jotain syömisestä. Myös Instagramissa olevia kuvia katselen "sillä silmällä".

Tämäkin oli hauska haaste. Vähän pähkinää kyllä aivoille. Ei ne niin yksinkertaisia kaikki olleet.