Eipä siinä kummoistakaan näköjään tarvita, kun pystyy punnitsemaan ihan yhdellä kädellä ne kaverit, joita oikeasti kiinnostaa ja toisaalta ne, joiden kielet kyllä paukkuu ja jotka niin kovasti ovat "hengessä mukana" ja selän takana tulee puukkoa niin että lapaluita kirvelee.
Voi olla, että viimeviikkoinen episodi avasi silmiä osin vähän ikävästikin. Toisaalta mulle kyllä valkeni missä on olkapää johon nojata ja johon luottaa. Arvostelua tulee toki joka puolelta, ei herranjestas sentään suoraan mulle, mutta mutkan kautta... kuka sitä nyt omaisi niin paljon munaa, että soittaisi tai edes kirjoittaisi itse.
Ei kai tällaisena somen aikana kuulu olla muuta kuin positiivinen.... *puistatus*
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kolmen peruspäivän plussat ja miinukset
Onhan näitä haasteita, joihin on pakko tarttua. Tämä on viime viikolta. TIISTAI - erittäin huonosti valvottu yö Mies tulee iltavuorossa töis...
-
Tuossa viikonloppuna sitä muuttoa hoitaessa jouduin sellaisen tosiasian eteen, että kaupungissa asuessa on aivan pakko kierrättää , haluat ... -
Huh! Nyt tuntuu keulivan ja korkealle. Meillä suunnitellaan nykyään työvuorot itse, mikä on valtavan hauskaa. Ensinnäkin, äärettömän vahva t... -
Heli oli kirjoittanut hauskan aloitteen aiheesta mitä roinaa ei tule enää hankittua itse. Helin listaa lukiessa koin kyllä huonon omantunno...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti