Ainakin meillä töissä, samoin kuin kaveripiirissä somessa, on suurilukuinen joukko ihmisiä, joiden ainoa kesähuvi tuntuu olevan säästä valittaminen. Koskee se sitten lomakeliä, vapaapäivän säätä tai ihan vaan sitä, mitä ikkunasta katsottuna näkee. (Huom, olemme käsittääkseni edelleen kohtuu siistissä sisätyössä.)
Samoin fb on täynnä yhtä ruikutusta ja negaatiota siitä, miten "taas sataa" ja "aina tuulee".
Tähän väliin pohdinta, että onko tuo valittaminen kuitenkin toiselta nimeltään Suomalainen tapa small talkiin? Jos näin on, voisiko sen jollain tavoin muuttaa vähän positiivisempaan suuntaan? Itse en ainakaan jaksa alkaa keskustelemaan kelistä kun alku on heti yhtä nillitystä.
Elämä nyt vaan on. Itse aloitin alkukesästä keräämään kuvia, joilla olisin todistanut, että tänä kesänä on totisesti aurinko paistanut. Lopetin sen kuitenkin kun totesin, että minun ei tarvitse todistaa kenellekään sen paistaneen. Nuo perusnegatiiviset ihmiset eivät kuitenkaan edes uskoisi....
Kosmetologi kommentoi edellispäivänä, että "jestas kun sä olet ruskettunut", johon totesin, että "joo, ihan täällä Perniöläisessä auringossa...."
Ehkä juttu onkin se, että kun ei odota koko ajan niitä julmettuja hellekelejä tyyliin 2014 kesä, vaan tyytyy menemään ulos joka päivä säässä kuin säässä, se arskakin alkaa huomaamatta näyttäytyä enemmän? Ihmettelen näitten valittajien kuoroa: kuinka moni todistettavasti on joskus ruskettunut istumalla hanuri homeessa telkkarin edessä olkkarissa?
Minun kesäni tähän asti kuvina:
Olen muuten tähän mennessä tainnut joutua kaksi kertaa kävelemään koiralenkin sateessa.
Joskus on alkanut sataa kesken lenkin ja olen ollut capreissa ja T-paidassa, mutta ehkä kahdesti olen vartavasten pukenut sadekamppeet (goretexit) päälle.
Ja rusketusrajat on muikeat.... ;-) (Niistä ei takuulla tule ennen eikä jälkeen kuvia....)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!