Meillä on töissä tilanne, jossa esimiesten keskinäiset kahinat näkyy nyt ruohonjuuritasolle ja pistää henkilökunnan ikäänkuin toisiaan vastaan, ja sekös on mukavaa.....
Ti-ke olin todella huonolla tuulella ja pohdin jo, että ilmoittaudun sairaaksi koska kertakaikkiaan jurppi mennä töihin. Lisänä rokassa sitten keskiviikoksi sovittu pitkäpäivä (8-20:30), jolloin menin töihin jo normi-aamuun eli seitsemään ja sain tietää 15:15, että listoissa on jälleen ongelma (eli työkaveri illasta puuttui) ja en pääsisi lähtemään ajoissa. Hurraa!
Silloin oli pakko sitten nauraa, koska muuten olisi tullut itku.
Torstaina vietin valevapaata eli odottelin iltaa, että yövuoro alkaisi. Juu, taas. Olen nyt valvonut joka helkatin viikko yhden yön. Listan suunnittelu on todellakin aika metsässä....
Mutta torstaina mieheni pakkasi eväät reppuun ja kertoi uudesta paikasta, josta oli kuullut, ja niinpä ajoimme Ulkoluodolle, jossa on näköalakallio. Ja aikamoiset näköalat sitten olikin!
Kalliolle käveli ehkä 1,5 km siitä, mihin auto piti jättää, ja kalliolta alas oli aika ajoin vähän haasteellinen reitti merenrantaan.
Ranta oli tuollaista isoa ja pientä mukulakiveä. Joku linssiluteili, kun otin kuvaa.....
Juotiin kahvit kalliolla ja oli hetken jo rennompi olo.
Ei hitsi. Mä oon jotenkin onnellisesti ehtinyt tässä opiskeluvuosina unohtaa ton hoitoalan työvuoro p*skan. Ihan alkoi sapettaa sun puolesta!! :(
VastaaPoistaIhanaa vastapainoa kuitenkin työlle noi teidän retket mitä kauniimpiin paikkoihin <3 Huippu pieni linssilude siellä! :D