lauantai 4. marraskuuta 2017

Arkihaaste 44/52

Koska talvi yllätti viime viikolla, aloitimme lintujen ruokinnan. Itse asiassa laitoimme ensimmäisen rasvamakkaran ulos jo viikkoa ennen syyslomaa. Minusta tintit ja varpuset on ansainneet sapuskansa ja oppivat sitten tulemaan tähän pihaan.

Noita tirppoja on niin kiva katsella. Ja jukra miten ne tirskuttaa. Aivan mieletön konsertti ikkunan takana. Siellä menee nyt koko talven juorut....


Mökissä on auringonkukkaa, makkara on valloitettu ja valkoisessa on pähkinää. Tuon valkoiset mitat on sikäli vähän hankalat, että pitäisikin olla rouhittua pähkinää, jotta ne valuisi paremmin alas ja toisaalta linnut saisivat niitä helpommin nokittua.
Katson löydänkö pähkinärouhetta tai auringonkukkaa kuorittuna. Olisi siistimpääkin.

****
Muuten viikon alku oli turhankin vauhdikas. Odotin normaalia vapaapäivää maanantaille, sovittuna oli kampaajakäynti, mutta....


Keskittyminen siihen, miten painan "ota kuva" -nappia,
niin unohtaa ihan edes hymyillä....
Ei. Ei värjätty harmaita piiloon.
Sentti pätkäistiin latvoista. Ylettyvät töissä ponnarille näin.

Koska kelloja oli siirretty, koirathan heräsi normaali aikaisemmin ja olivat kovin hämmästyneitä, ettei ruokaa ole tarjolla, vaan nukkua pitäisi.
Toisaalta olin itse mennyt ajoissa nukkumaan sunnuntaina (yövuoron jälkeen) joten nousinkin kuudelta. Koirat sai ruokansa, mutta hetken päästä keittiöön tepasteli kolmijalkainen cockeri.

Mitään en kuullut (paitsi sen, että se kävi yläkerrassa) joten päättelin sen hypänneen portailta tapansa mukaan liian korkealta ja laskeutuneen huonosti. Valitettavasti näytti vaan siltä, että jalassa on pahasti jotain pielessä. Lekuria siis soittamaan. Se on vaan kovin epäkäytännöllistä puoli seiskan aikaan....

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Varpaassa epäiltiin murtumaa, mutta kuvauksen jälkeen todettiin, että onkin luultavasti vaan venähtänyt. Viikon kipulääkekuuri ja kehotus ottaa iisisti.....


Murtunut varvas?? Älkää nyt naurattako.

Iltalenkille otin sen jo mukaan, koska askellus oli aivan normaali. Luulenpa, että lääkärin puristelu painoi jonkun nikaman tms paikalleen ja kipu jäi pöydälle.
No, tulipa tehtyä reissu ja haettua kehuja hyvinkäyttäytyvästä koirasta. Sitä ei röntgenkuvaa varten edes rauhoitettu.

Mainittakoon, että tämä ah-niin-kipeä-pentu veti tiistai-aamuna lenkillä kuin Usain Bolt, eikä tainnut edes vauhdissa paljon hävitä. Jotta se siitä kivusta sitten.... onneksi! Enkä niitä särkylääkkeitä ehtinyt sitten edes aloittaa....


Tehtiin iltalenkki pellolla.
Sitä takiaisten määrää......

Loppuviikko meni taas työkuvioissa, yllättäen.
Perjantaina oltiin työporukalla (5 naista ja meidän kesämies) piknik-risteilyllä. Varattiin tämä reissu joskus syyskuussa ja otettiin nyt sitten kunnon debriefingit. Shamppanja-aamiainen ja järjetöntä hekottelua. Siitä on hyvä päivä tehty!


Skool! Reissu alkaa

En ole koskaan mitenkään erityisemmin pitänyt laivamatkailusta. Esim. päivä Tukholmassa -risteily on ajatuksena ihana, mutta en koskaan nuku laivassa, joten päivä on äärettömän raskas valvotun yön jälkeen, ja sitä seuraa vielä toinen.... 
Tällainen piknik toimii hyvin. Loistava aamupala, sitten yleistä häröilyä, laivan vaihto, päivällisbuffet (joka sivumennen pieksää minkä tahansa helposti tuolla Gracella) rauhassa ja ajan kanssa, ja sitten pari neuvoa-antavaa "yökerhossa", jossa on livebändi yms. 
Isona plussana illalla ajoissa kotona!! 


Enpä ollut koskaan pelannut bingoakaan tätä ennen.....


Upea päivä merellä


Ihan parasta seuraa

Tällä hekottelun määrällä jaksaa taas. Huolestuttaa noiden nuorempien hoitajien puolesta: naurun määrän perusteella me ei kuolla koskaan, joten meidän vaippoja vaihdetaan vielä 3000-luvulla....

4 kommenttia:

  1. Ihana postaus! ♥
    Minäkin olen jo pari viikkoa ruokkinut lintuja, tuntuu vaan, että pähkinät maistuu vähän liian hyvin myös harakoille ;)

    Ja voi miten tuollainen koiran ontuminen voikaan säikäyttää! Nimim. kokemusta on! Toi meidän iso rohjo oli silloin alle vuoden vanha kun se alkoi yhtäkkiä ontua, pelättiin jo niveliä ja kaikkea kun kyseessä on suuri koira. Oltiin ihan huolesta soikeana, koira söi kipulääkekuurin ym. Kunnes todettiin, että se ontui tulehtuneita anturoiden välejä ja aiheuttajana oli ruoka-aine allergia.
    Onneksi selvisitte säikähdyksellä ja karvalapsi on ennallaan! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin koputtelen keittiön ikkunaan aika ajoin ja hätistelen noita isoja lintuja siitä pois. Koska toi "häkki" on katoksen alla, ne vähän onneksi arastelee sitä. Meiltä nimittäin hävisi joitain vuosia sitten keskimäärin 10 rasvamakkaraa viikossa kun isot linnut nakutti ne hetkessä....

      Poista
  2. Huomio! Makkara on valloitettu... toistan, makkara on valloitettu! ='D Voi hyvänen aika, kun mä nauroin!

    Noita venähdyksiä sattuu jatkuvasti, mutta aina niitä säikähtää! Onneksi ei ollut mitään vakavampaa ja onpahan nyt kipulääkkeitä varastossa!

    Ihana voimaantumisreissu teillä ollut! Kyllä nyt sitten taas jaksaa arkista aherrusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Makkara tosiaan. =D Sehän se on.

      Joo, noi koirat kipujutut on kammottavia, kun ne ei osaa kertoa mikä ja missä sattuu. Varsinkin kun toi vanhempi on ollut riskiryhmäläinen eli teloi itsensä vuosittain ensimmäiset 6 vuotta....
      Vähän jo ajattelin, että ne luulee kohta lääkärissä, että me pudotellaan niitä jostain kun taas alkaa. Mutta oli tosiaan vaan jotain pientä. Huh!

      Poista

Uuden pihan muodot

Keväällä kun pakkasin, selvittelin myös somen ihmeellisestä maailmasta, että ilmeisesti uudella paikkakunnalla ei olisi lehtokotiloita. Näin...