Sedät (ja täti!) jaksaa heilua

Viime vuonna oli välivuosi. 
Ei mitenkään paikatakseen, vaan tunnelman vuoksi: tälle vuodelle on KAKSI Raskasta Joulua -lippua. 😜

Salon Uskelan kirkko

Ensimmäinen keikka oli tällä viikolla kirkossa. 

Hurmaava keikka! Korvaystävällinen, lämminhenkinen ja kaikin puolin suloinen joulutunnelman luoja. 
Artistit istuivat laulaessaan, soittivat akustisesti ja vetivät niitä rauhallisempia ja tunnelmallisia joululauluja. 

Kotimatkalla sitten puhuttiin, että muutama reippaampi viisu olisi sopinut joukkoon. Joku perinteinen Kulkuset tms. Mutta ehkä tuo kirkko paikkana vaati hartaampaa tunnelmaa. Yhtä kaikki, pistin samantien liput tilaukseen viikon päästä olevaa räime-keikkaa varten, vaikka vihaan tuota Turussa olevaa Gatorade-areenaa paikkana. Täysin epäkelpo minkään bändin kuunteluun, mutta valitettavasti Logomo on hinnoitellut itsensä ulos, joten jäähallia sitten.

Artisteina Marco Hietala, Tony Kakko ja JP Leppäluoto

Raskasta  Joulua -orkesteri on entisellään. Mahtava porukka! 

Tykkään kovasti tästä konseptista. Kotimaiset joululaulut on jostain syystä kovin mollivoittoisia ja itkuvirsimäisiä tyyliin "lapsi menee pesuveden mukana hankeen ja tuli polttaa torpan..." 
Tuolla hevirock-mentaliteetilla niistäkin tulee suorastaan hauskoja, vähättelemättä yhtään kuitenkaan sitä laulun sanomaa. 

Tony Kakon absoluuttinen sävelkorva ja ääni oli kyllä karvat pystyyn nostattavaa. Noin kun akustisesti säestää, ei laulu häviä räimeen joukkoon ja jokainen virhe kuuluu. No, tämän herran kohdalla ei kuulu. Jopa tällainen maallikko kuuli sen nuotilleen menon tarkkuuden niissä hankalimmissa biiseissä, jotka, ehkä juuri siksi, oli Tonylle valittu. 

Hietala esiintyy vähän turhan paljon. Luontevampi käytös olisi ehkä ollut suotavaa, mutta hienosti se pistää falsetin ja oman äänensä sillä lailla rinnakkain, ettei ajoittain tiedä vetääkö falsetissa vai omallaan.... Ave Maria oli järisyttävä!! 

JP taas on herttainen vanha setä. Laulaa ja esiintyy sopivan tonttuna, hyvällä fiiliksellä ja huumorilla. Täytynee ehkä hakeutua jossain kohtaa YÖn keikalle nyt kun JP keulii siellä. 

Salon porukka oli mainio yhdessä ja erikseen!

Torstai meni töissä hyräillessä joululauluja jopa siihen saakka, että pari potilasta käytävällä kysyi onko pikkujoulukausi jo alkanut vai hoitaja muuten vaan niin hyvällä tuulella. 😀

Patikkakeikkaa Keski-Suomessa

Jälleen puuhakas viikonloppu patikoinnin merkeissä pari viikkoa sitten. Kohteena ensin Leivonmäen kansallispuisto Joutsassa. Mahdottoman kaunis paikka. Mäyränkierros oli kiva ja kahvit maistuvat.

Joutsjärven laavulla kahvit.

Todella upea paikka.

Yllättävän paljon aikaisemmin tulee pimeä, kun menee muutaman sata kilometriä pohjoisempaan. Heti kolmen jälkeen oli nimittäin jo niin hämärää, ettei uskallettu enää poiketa erilliselle taukopaikalle vaan jatkettiin autolle. Ne otsavalot kun jäivät taas reissulta...

Majoitus oli tällä kertaa Muuramessa. Ja edellisestä kerrasta opittuna, myös arvostelut oli luettu viimeistä 1200:tta myöten...  Ihan ok paikka. Ei mitenkään merkittävän kiva, että menisin uudestaan, mutta riittävän siisti, hiljainen ja lämmintä vettä sekä sauna. 

(Jää vaikutelma, että tosi moni majoituspaikka on jämähtänyt vähän 70-luvulle. Yritetty päivittää mutta lievästi epäonnistunein ideoin... esim. tiskikoneen luukkua ei voinut avata 30 cm enempää, koska roskiskaapin ovenkahva tuli eteen. Tiskikone on tietenkin ollut pakko laittaa, koska nykyihminen ei tiskaa...
Oli hankittu uusi suuri jääkaappi, mutta sellaiseen paikkaan, ettei ruokailija voinut siirtää penkkiä yhtään...)

Napattiin mahtavan hyvä kiinalainen take away-ateria mukaan matkalta ja syötiin itsemme ähkyyn perille päästyä. Eipä se muuta kaivannut kuin unta.

Aamu valkeni kauniina ja pääsi yllättämään: LUNTA! (Onneksi tuli laitettua ne nastarenkaat!)

Rauhassa käveltiin mökkikylän ympäri, syötiin aamupalaa ja pakattiin. Tien päällä kahvit vauhdissa ja itse asiassa toiseen puistoon eli Isojärven kansallispuistoon. Majavapolku kuulosti houkuttelevalta. Allekirjoittanuthan tietenkin ajatteli, että siellä on pato, jonka päällä majava istuu kuin Disney-leffassa ja pureskelee jotain tikkua..... 😂

Mutta olivat ryökäleet padonneet sen verran, että polku katkesi valtavan tulvan alle yhdestä kohtaa, ja lenkkareilla ei ollut mitään asiaa, kun todennäköisesti kumisaappaan varretkaan ei olisi riittäneet.

Niinpä jouduttiin ottamaan omia jälkiä takaisin, mutta ei se haitannut. Kaunista oli.

Ajettiin rauhassa kotia kohti. Urjalan makeistukun kohdalla sen verran jarrua, että jouluksi vihreitä kuulia (juu, ei minulle....) ja vähän töihin tuliaisia. Hurja ryysis parkkipaikalla, kaksi isoa bussia ja henkilöautoja kymmenittäin.

Siihen on viereen avattu jonkinlainen huoltoasema, joka näytti myös viihtyisältä. 

Kotona rauhassa tuvan lämmitystä ja sauna. Mitäpä hyvään viikonloppuun muuta vaadittaisi.