Näytetään tekstit, joissa on tunniste pukeutuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pukeutuminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 27. lokakuuta 2017

Kuinka pukeutua töihin á la Hesari

Maan ykkösmedia vaiko johtava päälehti (kyseenalaistan todella molemmat nimikkeet) julkaisi jutun taannoin Suomalaisesta työpukeutuisesta.

Sattui osumaan vapaapäiväksi tuon lehden vuoro, joten luin ajan ja hartauden kanssa. Vedin sitten niin mojovan kupillisen poroja nokkaani tuon luettuani, että oli hyvin liki, etten perunut koko lehden tilausta.  Sissus saakeli, mitä skeidaa voidaan julkaista!!!


Tällaiset toimittajat ovat kirjoittaneet kirjan bisnespukeutumisesta ja oman teesinsä mukaan sitten mollasivat yleisesti pukeutumisen aasta ööhön.
Sanottakoon, että koska jutun alkuun mainitaan, että kirjoittajana on toimittaja, odotan kirjoitukselta myös jonkunlaista kriittistä silmää, koska Hesari nyt jokatapauksessa ON jonkunlainen valtakunnan päämedia paperilehden saralla.

Referoin lyhyesti, joten juttua ei ole pakko linkistä avata:

NOH!
Paitsi että naispuolisella kirjailijalla on kuvassa ah-niin-tyylikäs-ja-ajaton-pikkumusta *roll*, hänellä vaikutti jutun perusteella olevan erittäin vaikea addiktio tuijottaa ihmisten KYNSINAUHOJA. En löytänyt etsimisen jälkeenkään tälle ICD-tautiluokitusta, mutta takuulla jonkunlaisesta pakkoneuroosista on oltava kyse. Kuinka moni tuijottelee töissä työkavereidensa kynsinauhoja? (Aina ei ehdi edes toteamaan onko jollain jäänyt sormus sormeen, saati jotain kynsiä....)

Jutun perusteella naisten pitäisi siis pukeutua pikkumustaan. (Miten käytännöllistä esim omissa töissäni.... ai juu, mutta eihän siitä ole kuin 30 vuotta kun niin tehtiin....)
Ylipäänsä naiset: housut pois ja rintaliivit tiukalle!! Hametta kehiin. AINA. Muistakaa tarkistaa sukkahousujen silmäpaot, niitä ei saa olla. Silmäpakoisilla housuilla ei saa luotettavia tehtäviä.
(Sivumennen: Hilary Clinton menetti pressanpaikkansa pukeutumalla housupukuun, että siitäs....)

Noin lyhyenä kommenttina: älä pukeudu töihin alle 1000 euron vaatteisiin, koska se näkyy. (En tosin tiedä missä, koska itselläni on kurja tapa leikata hintalaput pois....)
Ja armaat naiset: E i   s a a   h a r m a a n t u a !!!  Muista värjätä juurikasvu. Muista värjätä!! (Tilasin jo kampaajan. Keskustelemme tästä siis viikon päästä....)

Kenellä tahansa on ruokatunnilla aikaa käydä pesettämässä ja föönauttamassa hiuksensa, koska hiusten pesu on vaan kotitöistä niin turhaa.... (En pysty vertaamaan suihkussa käyntiä silittämiseen ja tiedän kyllä kumman kotityön jätän tekemättä, mutta minäpä en pukeudukaan bisnekseen!)

Lopuksi päästiin erääseen radiomainokseenkin. (En muista kenen mainos, mutta kohtuullisen hauska.)
Eli: mukavuus ei ole mukavaa. Epämukavuus on mukavaa. Mukavat vaatteet ei voi olla tyylikkäitä tai asiallisia. Tai jotain sinne päin....  (Kyllä, luin tässä kohtaa juttua kuin piru raamattua... ainakin siltä osin, että ei saa ostaa sopivia housuja. Tiukat ne olla pitää. Hmmm. Mitenhän se nyt sitten kävi kun ei saanut käyttää housuja?)

Miehet sitten:
Muistakaa tuollainen (minusta järkyttävä) jeesus-parta!! Se on nyt in ja pop ja must ja sellaista. Kyllä ne karvat kasvaa pahoillekin, vaikka pappa väittikin muuta....

Ja ne KYNSINAUHAT!! Herrantähden, hoidattakaa, miehet, nyt niitä kynsinauhoja. (Siellä voi aina olla joku neuroottinen, joka tuijottaa niitä eikä pysty keskittymään palaveriin, koska ei saa silmiä irti teidän huonostihoidetuista kynsinauhoista, varjelkoon....)

Unohtakaa kuitenkin se musta puku ja valkoinen paita. Ehei, nyt voi olla särmää ja vetää pukuun esim. värikkään vyön!!! (Miltä se joulupukinpunainen sitten näyttää siellä puvun housuissa, siitä voidaan olla kaikenlaista mieltä.) Tai hassut kengät. Mutta ei Converseja. Ne ei ole tarpeeksi hassut. Miesten kengät ei myöskään voi maksaa alle tonnia. Mutta vain hauskat kengät tekee sinusta persoonan.

****
Sanonko???
Jatkan Hesarin tilausta vielä. Harkinnan jälkeen.

Annoin kyllä palautetta, katsoin sen oikeudekseni maksamalla tuostakin soopasta jotain.
Saatoin kommentoida palautteessani jotain siitä, että synnyttyäni 1970-luvulla, luen 2000-luvulla  jutun, jonka perusteella palasimme ajassa taaksepäin sellaiset 60 vuotta eli pitkälle yli oman elinaikani.

Tämähän on kuin Päivi Räsänen, osa II vai elämmekö kenties jossain "Paluu menneisyyteen" -elokuvassa tällä vuosituhannella?

Raum

Nopea pyrähdys Satakuntaan lauantaina. Eräs tuttu kehui kovasti Rauman teatterissa mennyttä "Korkkarit kattoon"-musikaalia, mutta ...