Koulujen alku

Meillä on ongelma.....

Virallinen paluu arkeen.
Hiukan tämän päivän iloa varjostaa eilen tapahtunut onnettomuus, jossa tuttavaperheen poika (n. 20 v) menehtyi. Hiljaiseksi vetää varmasti vanhemman kuin vanhemman....

Pahoittelut ja osanottomme sinne mäen päälle punaiseen taloon!! Voimia suureen suruun! ♥

***
2001 olin äitiyslomalla kun esikoinen aloitti koulunsa. Vauvan ja melkein 5 veen kanssa oli olevinaan aikaa, ja paistoin lettuja silloin ensimmäisen koulupäivän päätteeksi, välipalaksi.

Jotenkin siitä  tuli perinne, ja meillä on tosiaan ollut joka ikinen vuosi lettukestit ensimmäisenä koulupäivänä, riippumatta siitä minkä luokan kukakin on aloittanut. Tänään nuorin aloittaa yläkoulun viimeisen, ja ohjelmassa on, yllätys yllätys, lettukahvit. Ja kyllä, olen tosiaan erikseen pyytänyt vapaapäivää tälle päivälle tästä syystä.

(Apua, tää on siis 15. vuosi putkeen kun meillä tätä tehdään... 15 vuotta. Jestas! Laitoin muuten viestin sille kotoa-muuttaneelle, että "pitäiskö sun olla täällä tänään" kuvan kera ja vastaukseksi tuli peukku ja virne.)

Heitin vielä somessa haasteen eteenpäin, koska hyvää kannattaa kierrättää. Joten tuttavaperheet, joissa on pikkukoululaisia tai vähän isompiakin, saivat haasteen myös paistaa lättysiä! Napatkaa vaan haasteesta kiinni muutkin!

Pöytä on katettu, letut on paistettu, kämppää on koetettu parhaan mukaan tuulettaa.....

Pakastimesta seuraksi itsetehtyä jäätelöä (vanilja), vähän marjoja, hilloa, sokeria, ja päälle oikein hyvät kahvit. Aijai!! Tätä vapaapäivää taas kannatti pyytää.

***

Tilasin yhdeltä nettikirpparilta erikseen meille tehdyn keittiön maton. Olen lainannut sitä nuorimman tyttären mattoa kesän yli, mutta se on kuivanakin tosi painava (raskasta kudetta) ja vähän hirvittää pestä sitä, koska keittiön mattoa vaan tarvii koko ajan pyykätä koiraperheessä.

No, tämä rouva kertoi, että on olemassa kevyempää kudetta, josta hän on virkannut ja sainpa vielä toivoa malliakin. Halusin sellaisen, missä ei ole isoja reikiä (koirien kynnet nääs...) ja tässä se nyt on. Olen niin tyytyväinen!!!

Posti on ollut ystäväni muutenkin tällä viikolla. Tänään Sportamoren paketti, jossa uudet räyhät tossut. Ihminen, joka kävelee vähintään sen maratonin-puolitoista joka viikko, tarvii kunnon kengät ja vanhoista alkaa mennä kantapäät sisäpinnalta rikki. Tarkoittaa joidenkin viikkojen päästä rakkuloita... 

Hihii!! Näiden  kaverina oli pari teknistä aluspaitaa pitkillä hihoilla. Se talvi nääs....  tosin ihmettelen, miksi niiden pitää olla mallia makkarankuori? Tilasin vielä kokoa M varmuuden vuoksi.... *huoh*

Istutin keväällä kahteen purkkiin kaaren viereen jotain köynnöstä, joka on nyt alkanut kukkia.

Tunnistaako joku? Itselle ei ole jäänyt nimi mieleen, mutta viihtyivät tässä joten ehkä ensi kesänä samaa...

Karhunvattua tulee taas kivasti. Tosin ampiaiset harmikseni pörräävät täällä oikein urakalla. Meinaan tänään kerätä kulhollisen lättyjen ja jätskin kaveriksi.

Tyrni pitänee kerätä tulevana viikonloppuna ja kuivattaa. Hyi kamala miten happamia ne on. Rouheena ei maistu ollenkaan niin timakalta...

Koulujen alku -innossani siivoilin aamulla, ja kas, imurointi on selkeästi vaarallista. Siinä meni peili että helähti.

Hiivatti, nytkö se tietää 7 vuoden onnettomuutta??

Markkinahumua, koulujen alku

Tuli sitten mentyä sinne markkinapubiin oikein koko rahalla. Kyllä, me vanhukset "bailattiin" tappiin asti, eli kun bändi lopetti soittamisen joskus 00:30, lähdettiin valumaan ylämäkeen ja oltiin siis kotona vasta vähän ennen yhtä. Varsin mukavaa oli. Juteltiin eri ihmisten kanssa - noh, juttelu on ehkä vähän väärin sanottu, ennemminkin piti huutaa niin että kurkku oli kipeä yöllä. Mutta siis yhden/kahden juotavan voimin ja jopa näillä kilometreillä jaksoi muutaman askeleenkin ottaa kun oikein pisti kasaria tuuttaamaan ja heiluttamaan....  Kivaa oli!!

Lauantaina sitten varsinainen markkinapäivä.
Aikamoiset "kemut". Hyvin erilaiset kuin koskaan ennen. Esiintyjänä myös sambatanssija-porukka. Huikeaa!! Tällaiseen pieneen maalaispitäjään kaikenlaista tohinaa. Jesh!! Lisää tätä!

Kuten yleensä markkinoilla, niitä muovikrääsäkauppiaita tietenkin, samoin rättejä ja lumppuja, ja metrilakua. Mutta tänä vuonna todella hienosti useita erilaisia ruokajuttuja, paikallisten tuottajien alue, jossa tuoreita vihanneksia, marjoja, sieniä, puutöitä ja muuta. Älyttömän kiva idea!!
Syötiin oikein erinomaiset muurinpohjaletut hyvän kahvin kera omassa vakiopaikassamme. Markkinaperinne.

Ostin pari litraa kanttarelleja, koska meille tulee vähän erilainen joulu 2016. Ne on jo kuivattu ja otetaan siis käyttöön myöhemmin.

Koko keskusta oli suljettu ja markkinakojut levittäytyvät isolle korttelin alueelle pitkin katua. Ihmiset oli iloisia, aurinko paistoi (sitä ei kuvista näy) ja meininki oli vilkas ja iloinen.

Kuivuri on pöhissyt perjantaista lähtien suunnilleen 24/7. Olen innoissani.

Omenarenkaita (kaupan omenoista), banaanilastuja, ne kanttarellit... oi nam!!

Ensi viikolla taitaa tyrnit olla valmiita poimittavaksi, sitten ne saa pöhistä ja niistä tehdään rouhetta. Omenat alkaa varmasti valmistua jo kuun vaihteessa..... 

****

(Perus)Koulut alkavat meillä ensi torstaina. Meidän Ipana ilmeisesti lähtee kavereineen käymään vähän isommalla kirkolla eli pääkaupungissa. Vaatteita, koulukamaa, ihan vaan höntsäilyä ennen kouluvuoden alkua. Kiva kun pärjäävät kavereineen!!

Koulujen alkaminen on kirvoittanut taas sanomista eri medioissa. On perheitä, joissa haluttaisiin, että koulu alkaa aina 9-10 välillä aikaisintaan, koska lapset eivät pysty nukkumaan (?) ennen 22-23.... asia, joka on itselleni täysin vieras. Meillä kun vauva-aikoina noustiin parhaimmillaan 5:30 - aamuvirkkua sakkia siis.

En ota kantaa asiaan sen kummemmin. Meille tämä ns. normaali rytmi on sopinut enkä luonnollisesti pysty samaistumaan ihmisiin, joille se tuottaa suunnatonta tuskaa. Itselleni olisi suurista suurin kauhistus, jos koulu kestäisi esim. klo 10-17:n ja pahimmillaan harrastuksista pitäisi hakea vasta 21 jälkeen. (Olen tietoinen, että nykyäänkin on harrastuksia, joista valitettavasti tullaan kotiin vasta tuolloin. Ja silti pitää herätä. Täysin kohtuutonta!)

En ole varma onko tuo aamu/iltavirkkuus oikeasti synnynnäinen vai opittu ominaisuus. Ehkä lopulta  yhdistelmä molempia. Kyllä meilläkin kesälomalla on valvottu myöhempään (ja jos jostain syystä niin siksi, että sitä kännykkää pitää räpeltää sängyssä yli puolenyön) ja vastaavasti olen kolistellut teinejä hereille parhaimmillaan vasta ysiltä. Mutta vastaavasti jos on ollut tarve nousta ajoissa, se on tapahtunut ilman sen isompaa ongelmaa eikä illalla ole tenava ollut silmät ristissä. 

Ehkä koulujen pitäisi siirtyä ns. kahteen vuoroon jolloin nuoriso vanhempineen voisi valita mihin rytmiin haluaa mennä. Ehkä näin ei tarvittaisi niitä väistötiloja kun koulut on järjestään homeessa....

Mutta hyvää koulujen alkua vaan kaikille. Jotenkin ihanaa, että arki alkaa taas pyöriä normaalisti. 

Nettikauppoja

Kuulun niihin kurjiin ihmisiin, jotka käy kivijalkakaupassa sovittamassa ja valitsemassa, ja ostaa sitten netistä kun väri/koko/malli/hintavalikoima on vaan siellä parempi. Kun vielä muistaa, että EU:n alueella monesti toimituskulut on pienemmät toisesta maasta kuin Suomesta, JA tavarat saa ilman tullia ja lisättyä alvia, en vaan harmikseni näe syytä tukea paikallista myymälää. Joojoo, tiedän, sittenpä sopii katsoa peiliin kun niitä sovituspaikkoja ei enää ole.

Kuten kerroin aiemmin, tein parikin nettiostosta hiljattain. Ja tänään vihdoin posti oli ystäväni. Olen aika innolla seurannut erityisesti tuon kuivurin matkaa Hollannista Suomeen. Australialaisella firmalla on varasto ja myyntipiste Hollannissa, joten ihan toiselta puolen maailmaa ei sitä tarvinnut sentään laivata. Päädyin siis parin tuotearvion ja Jovelan Johannan suosituksesta tähän malliin.

Posti oli kantanut myös Polaarin Icy Magic-puikot oikein postilaatikkoon aiemmin päivällä. Hip hei. Luottamus kaikenlaiseen nettiostamiseen sai jälleen lisääntyä. (Aika ajoin kuitenkin pohdin kuinka terveellistä/turvallista noita Visan numeroita on netissä jakaa.....)

Koska kuivuria on odotettu niin paljon, oli ihan pakko heti sännätä hakemaan reilu kilo omppuja ja laittaa niitä kuivumaan.

Ensimmäiseen kolmeen kerrokseen sivelin vähän pullasudilla ohennettua siirappia ja ripsuttelin päälle kanelia. Kaksi alimmaista laitoin sellaisenaan. Ja kyllä, omput loppuivat kesken niin, että alin jäi tyhjäksi. OHO!   (Ja ihanan tärähtäneitä kuvia....)

Aikamoiset tuoksut leijailee keittiössä.

Huomenna kehiin banaanilastuja ja ehkäpä lisää omenaa. Mun Riihimäen purkit odottaa sisältöä. Hihii!!

Suunnitelmiakin on heti valmiina: ehkäpä kuivatan porkkana/lanttu/palsternakka/selleri -kasoja ja pussitan niitä keittoannoksiksi. Mausteeksi jotain lipstikkaa yms mitä ei muuten tule käytettyä vaikka sitä pihalla on järjettömästi. Kun talvella lähtee koirien kanssa lenkille aamulla, heittää soppa-aineet kattilaan turpoamaan ja kotiin tultua vääntää lämmöt päälle.

Tätä ideaa on ainakin ihan pakko kokeilla.

(Saa toki kysyä miksen vaan simppelisti osta valmiita keittojuureksia esim. pakastepusseissa... ehkä tämä alun into latistuu kun huomaan miten helppoja ne on...)

Siinä se nyt pöhisee. Ajastin 12 tuntia, mutta leikkasin omenat todella ohuiksi, joten ehkä ne on valmiita aiemmin.

Koska meillä on paikkakunnan suurin tapahtuma tänään/huomenna, eli paikalliset markkinat, siirrymme kohtapuoleen isännän kanssa markkina-pubiin. Jep, minäkin.

Paikalla soittaa melko hyvä bilebändi, jota ilokseen kuuntelee ja jammailee puoleenyöhön.

Että meikäläisetkin kerran vuodessa.

Riemukasta viikonloppua myös muualle Suomeen!!

Lupaus ja miksei myös haaste

Kun asioista tekee julkisen, joskus on helpompi "pitää itselleen kuria".

Joten julkisesti: aloitan tänään, päivämäärällä 1.8. herkkulakon jouluun asti. Tänä aikana en osta (itselleni) karkkia, riksuja, raksuja tms. herkkuja. Jäätelö on tästä poisluettu, sitä syön ympäri vuoden, koska määrät on kohtuullisia. Leivonnaiset ei tuota ongelmaa, koska en ole pulla/keksihiiri muutenkaan. Tarjottaessa voin ottaa (karkkia), mutta en syö lapsen pussia tyhjäksi, jos hän sen jättää lojumaan. Heh!

Noin.
Kärsin takuulla seuraavan kuukauden hillittömästi sokeriviekkareista joten.... pahoittelut noin etukäteen jo huonosta käytöksestä.

Joku mukaan tähän?? Vois jakaa onnettomia fiiliksiä....

Mielensäpahoittaja, sunnuntain siivousta pantryssä ja heinäkuun paskin haaste

Ostin Vaahteranmäeltä kukkopojan pataan laitettavaksi. Fredi oli varsin pieni kooltaan, ja kun se oli hautunut Crock Potissa yön yli, lihat lähtivät luista puhaltamalla, mutta ei sitä noin mitenkään juhla-ateriaksi ollut. Ja luonnollisesti olin jo ehtinyt kutsua vanhemmat syömään.....
Aamulenkillä sateessa vähän aivonystyröiden hieromista, ja siitä se alkoi hahmottua. Kaupan kautta siis.

Kaupassa sitten kassajonossa varsinainen mielensäpahoittaja. Keski-ikäinen mies, asiallisesti pukeutunut, ostaa jotain pientä. Kassa kysyy oikein nätisti "oliko teillä asiakasomistajakorttia" ja mies alkaa räyhätä, miten "tän viikon uutisten jälkeen kun ihmisiä kytätään joka paikassa ja kohta tulee paskaa joka luukusta sisään ja vaikka oliskin niin ainakaan en näyttäis..." ja sehän jatkui ja jatkui. Kävi kassaa sääliksi.

Mies häipyi kamoineen ja jonossa seuraavana ollut pariskunta sitten vähän koetti parantaa tilannetta sanomalla jotain kivaa kassalle. Lopulta me siinä kaikki jonossa yhteisesti naureskeltiin miten kohta osa porukkaa haluaa kaupan ovella jo kokovartalo-burkhat (foliohatulla, ehdottomasti foliohatulla!!) päälle, ettei kukaan vaan tunnista, ja lisäksi kärryihin pitää ehdottomasti saada suojakannet, koska muutenhan koko asiakaskunta näkee mitä ostetaan. Että joo.

Itse uutiset luettuani pohdin, että mitä hittoa sitten jos ne kaupassa näkee milloin meille ostetaan terveyssiteitä ja milloin makkaraa. Siitäkö ne muka pystyisi tekemään jotain päätelmiä mikä minä ja perheeni olen? Kassan Sannalle sanoinkin, että "kyllä sä varmaan joka ilta menet töistä kotiin ja ensimmäisenä kerrot miehelle, että nekin Aaltoset vaan ostaa pelkkiä rehuja ja sitten kahvipapuja, että aikamoisia viherpiiperö-juppeja varmaan" ja Sanna nauroi, että "aivan, mitäpä sitä muutakaan perheelle kertois töistään...."

Jotta jatkakaa: kerätkää niin paljon vaan tietoa mun ostotottumuksista kuin pystytte. En pysty kuvittelemaan mitä sellaista pystyisin ruokakaupasta ostamaan, mitä pitäisi hävetä, salata tai jotenkin muuten piilotella. (Ja ehkä hakisin sellaiset kamat jostain toisesta kuin omasta lähikaupastani....)

****
No, ateria oli kuitenkin varsin hyvä vaikka itse sanonkin. Kaikki saivat vatsansa täyteen, ja kahvi oli jälleen hyvää. Mitäpä noista papusista muutakaan tulisi. Myönnän heti olevani yhden sortin juppi tässä kohtaa. Hahaa!

Jälkkäriksi muuten olin askarrellut nuorimman kanssa

"Roska"jäätelön:

tavallista vaniljajäätelöä pari litraa (riippuu vuuan koosta)

Täytteeksi "roskia":
suolapähkinöitä rouhittuna
keksinmuruja rouhittuna
vaahtokarkkeja pieneksi leikattuna
valkosuklaata rouhittuna

Leikkaa jätskistä elmulla vuorattuun vuokaan n. sentin viipaleet pohjalle, kaada tuota rouhetta päälle, laita uusi viipale ja lisää rouhe, viipale jne. kunnes päällimmäisenä on jäätelö. Käännä elmun reunat päälle, lisää vielä päälle yksi kokonainen ja varovasti paina käsillä jätskiä tiukemmin vuokaan. Siinä se sen verran sulahtaa, että rouheet ottaa vähän kiinni ja pusertuu väliin. Pakasta.
Tarjolle laitettaessa kaada leikkuulaudalle ja leikkaa siivuja. Se oli ihan ok näin pikaiseksi.

****
Aterian jälkeen katselin pantryäni ja järjestelin vähän.
Säilöjähamsteri minussa alkaa heräillä.

'

Liukuovi vedetty syrjään

Noihin vanhoihin kaljapulloihin kaadoin punaiset linssit ja kidney-pavut (kuivat). Muuten voisivat olla pakkauksissaan, mutta kertaalleen jo tiputin sen pahvilaatikon ja kuivia papuja pyörii pitkin lattioita vieläkin. Pahvipakkaukset on sillä lailla lörppöjä pitää kiinni. Lasista toki tulee vielä isompi sotku jos tippuu....

Niiden vasemmalla puolen ensimmäiset kuivatut saskatoonit, joita kuvittelen käyttäväni rahkassa aamuisin. Tosin ovat melko mauttomia. Luulen, että jauhan ne saskatoon-puruksi ja ripsuttelen sitä jauhetta rahkaan.

Vieressä iso satsi suolattuja sitruunoita. NAM! Tein ne kesäkuun alussa ja nyt kertaalleen olen tehnyt niistä kanapataa, jossa käytin mausteena. Todella hyvä sitruunan maku. Säilyvät tuon suolan ansiosta vaikka seuraavalle vuosituhannelle.

Mukailin tätä ohjetta kanapadassa. Taginepataa en omista. Tein kattilassa liedellä.

Pikainen ohje suolasitruunoille: pese sitruunat hyvin juuresharjalla, purista mehu ja ota talteen.

Pinoa lasipurkkiin vuorotellen sitruunan kuoria ja suolaa. Kaada päälle mehu. Jätä suolaantumaan ainakin kuukaudeksi ennen ensimmäistä käyttöä. Kääntele aika ajoin purkkia väärinpäin, että pinnalla olevatkin suolaantuvat.

Alin hylly on leivontaa ja ruuanlaittoa: vasemmalla piilossa makaronit yms, ämpäreissä vehnäjauhot ja sokeri. Isoissa päniköissä seuraavana riisi ja sämpyläjauhot. Nurkassa pinoittain pähkinöitä.

Yläpuolella mausteita, leseitä (niille pitäisi vielä keksiä kivat astiat), fariinisokeria yms. Nurkassa olevissa koreissa erilaisia maustekastikkeita, jo avattuja pusseja (mantelilastut).

Ylähyllyllä säilykkeet, joista meillä on aina ananaspurkkeja, oliiveja, erilaisia papuja sekä tomaattipuretta.

Lisää mausteita näkyvissä, myös ruisjauhoilla on oma ämpärinsä, sitten tomusokerit, makaronit, kaakaot, mannaryynit yms.

****

Heinäkuun paskimpaan en oikein keksi mitään erikoista. Sama teinihelvetti keskimmäisen kanssa jatkuu, mutta.... ei siitä sen enempää.

Kuukausi sinällään on ollut kiva, kelit on olleet kohdallaan ja jos valittaisin jotain rahanpuutetta, se ei koske mitenkään pelkkää heinäkuuta, ainahan sitä ottaisi sata tuhatta lisää jos voisi. 

Kesälle ei oltu asetettu suorituspaineita joten ei jäänyt hampaankoloon. Lomaa en pyytänyt joten sen puutetta en voi valittaa. Sen verran on arska paistanut, että töissä kyselevät olenko ollut ulkomailla tai etelässä.... (Saloon nähden asun etelässä joten vastaan, että kyllä!)

Nettiostoksia, kasvikuivurin pohdintaa ja sisustusta

Intoilen harvoin täällä mistään tietyistä tuotteista, enkä missään nimessä profiloidu millään kriteereillä miksikään elintapakirjoittajaksi saati sellaiseksi, josta kiinnostuisi joku firma tai tuotteen esille-haluaja....

Mutta kerta se on sitten ehkä ensimmäinenkin. Hah! Repikää siitä.

Ostin keväällä Finskin koneesta Polaar Icy Magic -nimisen silmänympäryspuikon. Rasvaksi sitä en tohdi nimittää, toisaalta puikossa on hauska roll'on -pää, jotenka olkoon puikko.

Oli mikä oli, mutta tuotteena aivan järkyttävän ihana. Tätä kehotetaan pyörittämään sekä silmien ympärille että ripsiin, ja näin kesäaikaan kun en allergian vuoksi juurikaan käytä edes ripsiväriä, olen sitä melko huolella aamuisin hieronut myös kierroksen ripsiin. Ja kuulkaa: ne ripset ihan oikeesti kasvaa!! Siis pituutta!! 

Itselläni väritys on niin vaalea, että ilman kestoväriä ei minulla tajua silmiä olevankaan, ja totta puhuen näytän aivan alastomalta näin kesällä. Mutta jösses mutta läheltä katsottuna ripsissä on mittaa!! TYKKÄÄN!!

Luonnollisesti sitä ei voi ostaa mistään muualta kuin ulkomailta tai sieltä lentokoneesta, ja vaikka matkustankin usein, en sentään lentämällä.... joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi tilata se netistä. Ja tilasin samantien kaksi, koska tuo keväällä ostettu alkaa käydä nyt vähiin.... tosin myönnettäköön, että käytössä se on todella riittoisaa kun ottaa huomioon, että sitä on kohta puoli vuotta sivelty päivittäin.

Vinkki vitonen:

Muuten, säilytän kaikki naamarasvat ja tämän muiden mukana, jääkaapissa. Kun aamulla joskus kello herättää ihan liian aikaisin ja tuntuu, että silmänympärykset on turvonneet ja kipeät, tuntuu aivan taivaalliselta sivellä tällaista tuotetta, kun se on jääkylmää. 

****

Sitten naaman paklaamisesta toisenlaisiin asioihin.

Meillä on Severin hyötykasvikuivuri, joka noh, toimii, mutta ei ole mikään tehoihme.

Säilön esim. sienet vain ja ainoastaan kuivaamalla, ja mieli tekisi säilöä paljon muutakin kuivattuna, mutta siihen tuo on vähän liian tehoton. Suppilovahverot tuolla tulee vuorokaudessa.

Nettiaikana kuivureitakin pystyy vertailemaan helposti, mutta kyllä on laaja skaala hintoja, tehoja ja tilaa. Hinnoista puhumattakaan. Ota noista sitten selvää.

Vaan uusi, isompi ja tehokkaampi ilmeisesti pitäisi saada. Esim. omenoista tykkäisin yli kaiken tehdä omppurenkaita jemmaan. Näen jo miten mun pantryn hyllyillä on vanhoja Riihimäen lasitölkkejä rivissä täynnä kaikkea hyvää.... (ai mikä yli-romantisoitu kuva??)

Kuva lainattu netistä.

Ja muitakin hedelmiä tms olisi kiva kuivata. Ainakin tyrnit menee meillä parhaiten kuivattuna. Viime vuonna Severi kolisi ja kilisi kellarissa viikon tyrnien kanssa.....

Ehdotuksia? Suosituksia? Kaikki kelpaa.

****

Kehuskelin sillä tikapuulöydöllä.

Nyt ne on maalattu ja vihdoin sisällä. Vielä on vähän hakusessa jäävätkö noin ja tuohon vai jotenkin toisin. Tässä kuitenkin vähän mallia.

Tikapuilla torkkupeittoja. Totuushan on, ettei sellaista taloa olekaan, jossa on liikaa torkkupeittoja. Ehei! 

Pinkki on itse asiassa ponchon tapainen, jonka ostin 2011 syksyllä Ruotsista kun palelin yksinäni solukämpässä, jossa oli huono lämmitys. Alimpana vuoden takaiselta reissulta bonuslahja; huopa, jossa maisemaa ja iso teksti "Yellowstone". Ihanan lämmin.

Tökkäsin ne nyt seisomaan noin "oikein" koska ovat A-tikkaat. Ihan täysin auki eivät kuitenkaan mahdu. Jään miettimään vielä. Olisiko parempi, että nojaavat seinään?

Olkkarissa sohva siirtyi taas metrin.

Tuolle rohjakkeelle ei vaan tunnu löytyvän oikeaa paikkaa.

Pöytää myyn kirpparilla edelleen. Se on tähän liian iso vaikka muuten onkin kiva.

Pieni lukunurkkaus olkkarin nurkassa. Sohvan ja tuolin välissä on pieni rottinkikori, jossa tusinoittain Akun taskukirjoja. Kokoelma, joka meillä oli asuntovaunussa. Helppoa kesäluettavaa perheessä, jossa luetaan koko ajan.

Shoppailu-lauantai

Vuokralainen ilmoitti joutuvansa muuttamaan, mutta samalla, että hänellä olisi tarjolla uusi vuokralainen. Yhteystietojen vaihtamisen ja keskustelun jälkeen totesin, että tämä tarjokas on oikein varteenotettava nuori tuleva opiskelija, joten sopimusta vääntämään. Koska molemmat tulivat eri suunnilta, Turku oli kohtuullisen sopiva treffipaikka. Tarkemmin vielä Raision Mylly.

Lähdettiin aamulenkin (ja suihkun) jälkeen ajamaan ja käytiin haukkaamassa ensin. Nuorin tytär oli matkassa mukana ja oikein täpinöissään päästessään taas syömään hyvää pippuripossua. Eikä omassa vuohenjuustobroilerissa ehdottomasti ollut myöskään vikaa, päinvastoin. Kiitos tämän päivän lounaasta ihan vaan perinteinen Rosso.

Sen jälkeen mies ja lapsi ottivat jalat alleen kauppakeskuksessa ja itse treffasin tulevan vuokralaisen vanhempineen. Sopimus tehtiin ja asiat sen osalta lutviutuivat hienosti.

Sitten Airo-nimiseen paikkaan kahville ja jätskille. Jäätelö on tosin vähättelyä, myyvät aitoa italaialaista gelatoa, joka on ihan muuta kuin jäätelö.... ja aijai mitä makuja olikaan tarjolla. (mm. Smurffi....)

Cappucino oli kuumaa ja hyvää. Gelato myös todistettavasti upposi.... heh.

Siinä kohtaa olisi sitten pitänyt ottaa reipas ote, että "jaaha, siirrytäänpä takaisin autoon ja kotiin, koska oleelliset on tehty, tätä vartenhan tänne tultiin..." mutta ei. Päästäkää toki nainen irti ostoshelv.... tai siis paratiisissa...   (Saa ja pitää nauraa!!!)

Ensinnäkin, jos Sokos tyrkyttää heti ulko-oven vieressä muovilaatikoissa kamaa hintaan 1 euro, näyttäkää minulle nainen, jonka ei ole pakko päästä sinne tutkimaan mitä myydään!! Sitä minäkin.

Kammottavan kokoinen 725 ml shampoo ja suihkutettava hoitoaine yhteensä 3 eur. Jesh!! En jättänyt sinne. Eurolla pumpulilappuja, kahdella kaksi Nivean roll'on dödöä yms. Tytär hekotteli ääneen kun näki minut muovipusseineni.

No, mies halusi tietenkin myös vähän katsella ympärilleen, ja porukalla päädyttiin XXL:n. Usein katselen Hesarista niiden mainoksia vähän kateellisenakin, että "niinpä niin, tuollaistakin olisi mutta eipä täällä landella".... 

Nyt alkaa uusi ihmeellinen terveyselämä. Hah!!

Toisin sanoen ostin testiin MCT-öljyä (ei, en juo (vielä) bullet proof kahvia...), chiaa meillä on koko ajan, ja tyttären toiveesta aamusmoothieen raakakaakaonibsejä.

Kuvasta puuttuu vielä lesitiinijauhe, koska se tekee smoothien rakenteesta kermaisen ja sisältää hyviä omegoja, joita ei ruokavaliosta välttämättä saa.

Lapselle kahdet kengät. Lenkkarit oli tarjouksessa ja niitä oikeastaan varta vasten etsittiin, ja myyjä pudotti Consien hinnan puoleen (siis 35 eur) kun siinä höpötettiin ja lapsi niitä sovitti...   Lopulta myös miehelle sandaalit, lisäksi n. 20 paria erilaisia urheilusukkia, joiden hinnat oli 1,50-2,50 setti.

Täytyy sanoa, että uskomatonta palvelua, enkä tarkoita yksin hinnoittelua, vaan sitä miten asiakas huomioitiin, miten tuotteita esiteltiin ja tarjottiin apua. Wau!! 

Saitte juuri tästä perheestä asiakkaita jatkossakin!

Ja vihdoin sellainen kännykkä-hiha, johon omakin luuri mahtuu!! Jei! Edellinen puhelin mahtui edelliseen, mutta paitsi että kotelo meni rikki, myös luuri on vaihtunut ja isompaan, joten lenkillä olen tähän asti roikottanut puhelinta taskussa (jossa koirankarkkien murusia, nenäliinanöhtää ja muuta mukavaa....)

Tässä hihassa on parasta se, että esim. lenkillä kuulokkeiden naru (kyllä, käytän vielä narullisia) kulkee kätevästi kainalon kautta eikä siis pompi tuossa leuan alla ja tao minua naamaan....

Lapselle myös, koska ratsastaessa maastossa vaadin, että puhelin on mukana ja ridavaatteissa ei ole kunnollisia taskuja. Ihan turvallisuuskysymys.

Kun vihdoin raahattiin puolta tusinaa muovipussia ulos tuolta nauraen, poikettiin matkalla autolle vielä Punnitse&Säästä -kaupassa, joka on suuri suosikkini. Tai oli, silloin kun se löytyi vielä meidän huudeilta. Koska käytän aamurahkan joukossa kuivattuja marjoja, pähkinöitä ja siemeniä, niitä oli kätevä tuolta ostaa. Myllyn myymälän valikoima oli enemmän herkkuihin painottuva, mutta jotain herkkua hainkin, nimittäin juotavaa.

Ben Shaw'n Cream soda on vaan parasta mitä löytyy limsaosastolta. Menee ohi jopa A&W:n Root beerin. Miehen kookosvesi oli myös hurjan hyvää. Tyttärelle pari saunajuomaa.

Kotona tytär järjesti kaikki ostokset portaisiin ja jestas mikä määrä sitä kamaa oli..... 

Ehkä jopa vähän hävettää. Mutta mitäpä sitä. Kulutustavaraa suurin osa, sellaista minkä ostamista on siirretty ja jääty odottamaan.

Kotona juotiin kupit hyvää kahvia, käytettiin nelivetoiset ystävät lenkillä ja nautiskeltiin olosta. 

Ai niin, en muistanutkaan kertoa. Puhuin niistä maalarintikkaista, joita katsoin tuolla makasiinilla viime viikolla. Mies ajoi sinne ja kyseli Maurilta näyttäisivätkö ne hänestä paremmalta omenapuun alla kuin siellä makasiinin seinää vasten ja Mauri myi ne kahdella kympillä. Siis 20 eur. Enkö sitä jo sanonut? Jos minä olisin mennyt sinne ja lärpättänyt jotain sisustustikkaista, hinta olisi ollut satasen.... hah!! Löytö! Todellista onnistumisen iloa!!

Mies on ne nyt hionut ja maalannut ensimmäiseen kertaan. Haluaisin, että jätetään kuultovalkoiseksi. Katsotaan miltä näyttävät huomenna kuivuttuaan.

Seuraavaksi sitten haaveilemaan vaikka ensi kesästä. Hesari julkaisi hauskan jutun Saimaan-ympäri-fillaroimisesta. En tosin itse ole mikään pyöräilijä, mutta autolla voisi vastaavaa pohtia...