Evoluutioteoria by Tuomas Holopainen

Jaoin tämän videon naamakirjassa. Yksi hyvä ystäväni meni tykkäämään, koska tiesinkin, että meillä on melko sama maku musiikin suhteen, ja tämä on yksi Holopaisen parhaita ikinä....  (Hei vaan, Helena!!!)

Toinen kaveri sen sijaan, hän koki videon ahdistavaksi, mikä minusta oli melko mielenkiintoista.

Itse löydän tästä tiettyä lohdullisuutta, kohtaloa ja tietoisuutta, että näin tässä tulee käymään.
Ihmiskunta lienee jo pikkuhiljaa vaiheessa "we were here" (15:28) ja pakko sanoa, ilman katkeruutta: ihan ansaitusti.

Ihminen tuli planeetalle ehkä 100 miljoonaa vuotta sen syntymisen jälkeen ja onnistui vain muutamassa tuhannessa vuodessa pilaamaan elämisen mahdollisuudet niin, että tuhoaa itse itsensä.
Lohdullista sen sijaan (kohta 16:55 lähtien) on se, että planeetta selviytynee, elämä voittaa kuitenkin, ja tuo valkopäämerikotka laskeutumassa (20:31) sai sydämeni sulamaan....

No, katso itse.  25 minuuttia.




Kyllä, olen intohimoinen Nightwish-fani enkä häpeä sitä pätkääkään.
Tämä luomus, viimeisin levy, on niin mieletön, etten näe miten kukaan koskaan (edes Tuomas itse) voisi tehdä enää parempaa tai isompaa.

“We are going to die, and that makes us the lucky ones. Most people are never going to die because they are never going to be born. The potential people who could have been here in my place but who will in fact never see the light of day outnumber the sand grains of Sahara. Certainly those unborn ghosts include greater poets than Keats, scientists greater than Newton. We know this because the set of possible people allowed by our DNA so massively exceeds the set of actual people. In the teeth of these stupefying odds it is you and I, in our ordinariness, that are here. We privileged few, who won the lottery of birth against all odds, how dare we whine at our inevitable return to that prior state from which the vast majority have never stirred?”

Omatekemäni suomennos, alkuperäinen Richard Dawkins'in, on takuulla hienompi.

"Tulemme kaikki kuolemaan, ja se tekee meistä onnekkaita. Suurin osa ei koskaan kuole, koska he eivät koskaan pääse syntymään. Ne ihmiset, jotka olisivat voineet olla täällä minun paikallani, mutta eivät itse asiassa koskaan näe auringon säteitä, ylittävät määrässään Saharan hiekanjyvät. Varmasti noiden syntymättömien kummitusten joukossa on runoilijoita, jotka ovat parempia kuin Keats, tiedemiehiä parempia kuin Newton. Tiedämme tämän, koska mahdollinen ihmismäärä, jonka DNA:mme mahdollistaa, ylittää massiivisesti ihmismäärän, joka on olemassa. Tämän typerryttävän totuuden edessä olemme sinä ja minä, tavallisuudessamme, ne, jotka ovat täällä. Me olemme niitä harvoja ja etuoikeutettuja, jotka voitimme kilpailun syntymisestä kaikkia todennäköisyyksiä vastaan. Miten kehtaamme valittaa siitä, että tulemme palaamaan takaisin tuohon alkuperäiseen olomuotoon, mistä suurinta osaa ei ole vielä edes sekoitettu?" 

****
Älkäähän suhtautuko tähän niin, että olen jotenkin kuolemankaipuinen. EN OLE!!

Häntä pystyyn, jos ei muuten, niin hakaneulalla. (Pistää ahteriin....)
Tulevien kahden yön jälkeen syyslomaviikko. Ei yhtään paha.