Olipa kerran hoitaja, joka päätti haistattaa pitkät koko koronalle ja lähti kauppareissulle....
Ei. Ei tämä satu ihan näin oikeasti mennyt.
Mutta kävin silti kaupassa. Koska täysin vahingossa olin saksalaisen marketin hoodeilla muutenkin, piipahdin todella pitkästä aikaa sinne.
Linnunpesiä marengista.
Päällä Bailey'sillä maustettua juusto-kermavaahtoa.
Elämä jatkuu arkiseen tapaansa.
Koiria lenkitetään, oli arki tai pyhä. Miehen iltavuoroista johtuen sain tossuihin monta kilometriä menneellä viikolla. Meillä koiralenkit on nimittäin nykyään tehtävä erikseen: ensin Bonon kanssa sellainen tunnin metsälenkki ja siihen perään Edun kanssa pieni puistokävely, jolla Pappa saa lukea uutiset ja tehdä tarpeensa.
Puistossa oli keskelle vanhaa pappilan nurmikkoa noussut kasa skillaa.
Näytti kivalta: kuin pieni lampi.
Käpy keräsi käpyjä
Minähän olen keräillyt käpyjä milloin mistäkin ja tuonut niitä tuliaisina. Yhdet Jenkeistä tuodut Bono söi pentuna, onneksi Ipana keräsi uusia samasta kansallispuistosta pari vuotta sitten.
Olinkin iloisesti yllättynyt, kun meidän vanhan, jo puretun lukion, pihapiiristä löytyi satoja Sembramännyn käpyjä pudonneena. Keräsin niitä vähän läjään ja ihailin. Minusta noissa jättimäisissä kävyissä on jotain niin supersympaattista.
Väittävät, että vappu on tulossa.
Ilmankos kelit muuttuivat taas kylmäksi. Öisin on pakkasta!!! Hrrr....
Inhottavinta on se, että autonratti on jäätävän kylmä pitää kiinni kun ajaa töihin.
Koska olen niin tottunut suurperheeseen, en aina (aktiivisesti) muista, että meitä on tässä taloudessa enää kaksi.
Ämpärillinen simaa lienee melko kookas annos kahdelle.
Laitoin lapsilleni viestin, että jos tähän siman viereen tarvitsee paistaa litran taikina munkkeja, luotan teidän apuun syömisissä.....
Häshtäg koronaläski
Mullakin on suunnitelmissa paistaa munkkeja koko jengille. Jos vain suinkin kelit sallisi ja sen voisi tehdä turvallisesti pihalla! Ostin jo sellasen yhden levyn hellankin, että vedän jatkoroikalla siihen ulos sähköt ja siellä käryttelen munkit (inhoan sitä sisälle tulevaa käryä). No, onnistuu se tietty lumisateessakin... mut toivotaan, että olis ees kohtuullisen kiva keli vappuna!
VastaaPoistaHäshtäg koronaläski täälläkin... Koiralenkit täälläkin hoituu maailmanmenosta huolimatta ja olen myös käynyt suunnistamassa omatoimirasteilla (=ei leimausta, kartat tulostetaan itse, rasteilla on kuitenkin merkit, joten ne löytää)(ja aijai, kaverin kanssa yhteisellä autokyydillä menty...), mutta mun jaloissa on jotain totaalista vikaa, enkä kohta tiedä mitä niiden kanssa tekisin! Siis jokainen askel sattuu jalkateriin, mikä aina välillä v*tuttaa mua niin paljon. Tässä iässä jo tällainen vaivainen vanhus!! =( Eli pääsenkö kohta enää edes kävelemään, saa nähdä... ei oikein koiralenkit polkupyörällä onnistu!
Aurinkoista viikkoa ja vapun odotusta sinne! ♥
Minäkin mietin miten saisin paistopisteen pihalle. Isällä on sellainen irtolevy, jota käytin viime kesänä, mutta pelkään, ettei taikina tykkää olla kylmässä......
PoistaEhkäpä paistan ja tuuletan sen jälkeen.
Mikäs hitsi sun jalkoihin on mennyt?? Ei yhtään hyvä juttu. Toivottavasti toipuu kuntoon jollain konstilla. Jalkavaivat on itselle niin vieraita ja hoidetaan muualla, etten uskalla edes vihjata mitään hoitovinkkiä....
Iloista ja toivottavasti aurinkoista viikkoa ja vappua!!
Mä en tullut edes ajatelleeksi taikinan kylmänkestoa... hmm, pitääkin ottaa tuo huomioon! Jos vaikka nostattelis sisällä ja sit vaan kiikuttelisi ulos paistumaan sitä myöten (eli tarvitsen nakittaa siihen hommaan jonkun..). Hyvä pointti!!
PoistaEn ymmärrä mun jalkoja. Mulla on ollut jo pitkän aikaa koko jalkaterä kipeänä. Tai siis molemmat jalat. Mulla on lättänä jalka ja nyt iän myötä laskeutunut entisestään, lääkäri sanoi että se varmaan tekee kivut. Vaihdevuodet ilmeisesti saattaa lisätä tätä kipuilua. Kyllä on välillä niin p*skaa olla nainen!! Olen fyssarilta saanut erinäisiä ohjeita, mutta ainakaan ihan pian ne ei kyllä auta. En MILLÄÄN haluaisi ottaa hormonilääkitystä... mutta kuulemani mukaan se todella voi auttaa hyvin paljon kaikenlaisiin nivelkipuihin. Että liekkö tässä joskus joutuu sitten siihen kuitenkin vielä taipumaan...
Terveisiä kevyen pilviverhon alta... siellä se aurinko on, jossain!