Satunnaisia kuvia ja tapahtumia

Pelkkää sekalaista soppaa tiedossa.
Purin puhelimesta kuvia koneelle, kiukuttelin, kun kaikki ei kuitenkaan siirtyneet. Ihmettelin tätä aikani, päädyin lähettämään/tallentamaan ne itselleni sähköpostiin, josta voi ladata koneelle. Sitten ällistelin, että kuvat on silti vielä puhelimessa.

Huoh! Tietotekniikan ihmelapsi täällä, päivää.


Ipana kävi ja pelleiltiin pallolla.

Palloon liittyen muuten, meinasi käydä vahinko. Olin kuljettanut sitä taskussa jollain reissulla ajatuksena ehkä ottaa joku kuva. Se tietenkin unohtui, ja lopulta laskin pallon käsistäni eteisen lipaston päälle. Eräänä päivänä oltiin lähdössä lenkille ja puin tossuja jalkaan ja ihmettelin, kun yhden kukan aluslautasesta jollain tavoin nousi höyry. 
Noustuani ylös tajusin, että aurinko paistaa tuohon palloon ja se sulatti siitä aluslautasesta siinä muovia kaikessa rauhassa. Tulipalon riski siis aivan todellinen! Hitsit, että säikähdin....
Sen jälkeen pallo on ollut aina lipaston päällä olevassa korissa ehdottomasti varjossa.



Pidin pienet syyskauden aloittajaiset, kerrankin ihan kaikki lapset ja vanhemmat pääsivät yhtä aikaa. Ahdasta meillä toki on näin isolle lössille, mutta olipa kivaa.


Ruskan värejä.

Tietyllä tapaa harmittaa, ettei meillä ole yhtään vaahteraa. 
Sitten muistan aina miten herkästi ne lähti itämään jokaisesta siemenestä, mikä putoaa ja kiitän onneani, ettei meillä ole pihassa yhtään vaahteraa....


Boogie joutui viettämään krapulapäivää eli lonkka- ja kyynärkuville.
Lopputulos kiittää: parasta mahdollista luustoa! Jes!!

Jovelan Johanna oli laittanut erilaisia sähkönsäästövinkkejä. No, sähkölämmitteisessä talossa, jossa ei kukaan ole päivisin kotona, on pakko lämmittää myös sähköllä, maksoi mitä maksoi. Mutta innostuin toki ideasta laittaa puuhellan päälle lämpökivet imemään lämpöä ja sitten hitaasti levittämään sitä huoneeseen.

Meillähän ei keittiössä ole mitään muuta lämmitystä kuin puuhella, ja tietenkin muualta asunnosta lämpö kulkeutuu ilmavirtojen mukana. Mutta varsinaisia pattereita ei ole yhtään. Poltan kuitenkin talvikaudella päivittäin pari pesällistä klapia hellassa, koska pidän puulämmön pehmeydestä. (ja siitä pienestä savun tuoksusta, mikä väkisinkin tulee....)

Kivien toimittaja on kotimainen HelaStone. (En saa tästä maininnasta mitään hyötyä.)
Olin eritoten kovin iloinen siitä, että toimittaja on kotimainen.


Pyyhin tarkkaan jokaikisen pölyhitusen pois hellan päältä.
Siinäpä homma, kun olen lyhyt pätkä ja hella melkoisen syvä.


Kivet on 40 mm paksut ja niitä on yhteensä kuusi kappaletta.

Alkuperäinen tilaus oli neljä kiveä, 
mutta ilmoittivat tehtaalta, että niistä tulee liian painavat.
Nytkin ovat yli 10 kg/kpl.


Huomaa hassu vaaka.
Pojan tyttöystävä toi sen minulle.
Luulenpa, että itseäni on vauvana punnittu vastaavalla.
Muistelen, että äiti sai sellaisen äitiyspakkauksessa ja meillä
olisi ollut sellainen kotona kun olin lapsi. 

Siinä on tosi hyvä kuivattaa sieniä. 
Voi huvittaa itseään seuraamalla miten 250 grammasta tulee 50 grammaa.


Olen varsin innoissani tästä. Hellaa vasten on kivestä tehdyt pienet "kepit", jotka varmistavat ilmankierron hellan ja kiven välissä. Näin kivet eivät toivottavasti halkea kuumetessaan ja pääsevät lämpenemään tasaisemmin. Halkeamisen riski on varmasti suuri, jos käytän liettä, koska siinä kuumuus tulee suoraan liekistä hellan pintaan. Uunin kautta lämpö nousee tasaisemmin ja välissä on vähän muutakin materiaalia eli hellan itsensä kiveä.

Teen ihan omaksi ilokseni ja kuriositeettina jonkunmoisen seurannan tässä, miten kivien pintalämpö käyttäytyy kun niitä lämmitetään päivittäin. (Sillä edellytyksellä, että löydän sellaisen lämpömittarin....)

Näin syksyn tullen on saanut kaivaa jo pitkät kalsarit esille. Samoin olen työmatkafillarointia varten varustautunut myös kahdella paidalla. Vähän välillä tympii sitten pakata niitä välivaatteita töissä kassiin, koska iltapäivällä lämpö on sen verran korkea, että hikoilen liikaa, jos puen kaikki päälle. 
Toisaalta, eipä ole mitään syytä valittaa. Pääasia, ettei tarvitse palella. 

Kommentit

  1. Mulla on palloilu vallan unohtunut. Mutta hui, tunnistan tuon vaaratilanteen, kun itse olen päätynyt vähän vastaavaan ja mahdollisena seurauksena olisi voinut olla metsäpalo. Oli pakosti kevät, koska tarkoitus oli kuvailla pallon kautta valkovuokkoja. Laskin silloin pallon hetkeksi maahan kuivien lehtien päälle, eikä mennyt montaakaan sekuntia, kun lehdistä alkoi nousta savua. Pallokin oli ihan tulikuuma, kun otin sen käteen. Että varovainen tosiaan saa noin vahvan "linssin" kanssa olla.

    Varaavat kivet on varmasti hyviä lisälämmönlähteitä. Vähän vastaavaa, mutta astetta alkeellisempaa oli isälläni suunnitteilla, kun sanoi, että voihan sitä lämmittää vaikka tiiliä pallogrillissä ja saada niistä sitten lisää lämpöä sisälle, jos oikein tiukaksi tilanne menee. Toivottavasti ei mene ja jotenkin tuntuu, että ihmiset on kiitettävästi alkaneet kiinnittää huomiota omaan sähkönkulutukseen ja karsia turhaa. Joissain tapauksissa jo liikaakin..

    Mulla on myös pitkät kalsarit käytössä. Ollut itseasiassa jo jonkun aikaa ja sama ongelma on kuin sullakin, että aamulla pitää pukea paljon päälle, jos menee töihin pyörällä tai kävellen. Mutta niissä kalsareissa ja tuulihousuissa on iltapäivällä aika tukalat oltavat, joten parempi olla kevyempää kassissa mukana.

    Iloista viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aiemmin olen aina muistanut ajatella tuota, koska suurennuslasihan se on, ja tehokas. Mikä lie aivopieru, että tuli vaan laskettua käsistä.

      Minäkin, kuitenkin kahden vuoden sopimuksen ihan järjellisellä sähkön hinnalla tehnyt, koetan parhaani mukaan vältellä niitä kalliita tunteja. Seuraan kännykän appsista (ja inhoan uusia appseja lähtökohtaisesti) ihan fiiliksissä sähkön tuntihintaa....

      Poista
  2. Voi että, mä oon aina haaveillu, että meillä olis pihassa vaahtera! Olispa älynnyt laittaa kasvamaan sellasen sillon yli 20v sitten, kun tähän muutettiin lopullisesti asumaan... olis ehkä isohko jo. Nyt jotenkin tuntuu, että kannattaako enää... Vaahteran lehdet on niin ihania, ja mähän siis en haravoi mitään muutakaan, niin tuskin vaivautuisin niitäkään haravoimaan, joten sekään ei olis ongelma.

    Nuo kivetpä onkin jännä juttu! Tuossa päälläkö voi sitten ihan kokatakin?

    Kivaa viikonloppua sinne! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, joo. Vaahterassa on paljon hyviä puolia, mutta meillä vanhassa paikassa korostui ne huonot puolet, joten enää en haaveile. =)

      Kaipa noiden kivien päällä voisi keittääkin, tosin silloin varmasti pitäisi lämmittää ihan järjettömästi. Helpommalla pääsee kun siirtää yhden kiven pois ja käyttää hellaa.

      Tähän astinen empiirinen tutkimus kertoo seuraavaa: asetettaessa kivet alunperin hellalle, niiden pintalämpötila oli +16 ja tuntuivat käteen melko viileiltä.
      Poltin tavanomaisen kaksi pesällistä, minkä jälkeen kivet olivat +18 ja tuntuivat edelleen viileiltä. Tehtiin lenkki peltien sulkemisen jälkeen ja unohdin kyttäillä pintalämpöä. Kolmisen tuntia sen jälkeen kun pellit oli laitettu kiinni, kivet tuntui käteen mukavalta ja pintalämpö väitti +28,7. Aamulla 7 aikaan pintalämpö oli sitten +25 eli pitkään piti lämmön ja tuntui kivalta käden alla.
      Sen jälkeen eivät ole jäähtyneet alle 21 asteisiksi, koska se lienee suunnilleen huonelämpö. Edelleen hämmästelen sitä, miten hitaasti ne varaavat lämmön ja toisaalta miten pitkään pitävät sen.

      Tuo hellan päällinen voisi olla oivallinen paikka nostattaa pullataikinaa. =D

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotiesittely

Yövuoron krapula

Kulkutaudin jälkeen