Muutoksia tulevaan 2023

Näin vuosikatsauksen jälkeen on hyvä vähän pohtia suunnitelmia ja tavoitteita tulevalle. Meidän kohdalla tulee melko suuria muutoksia.

Heti tammikuun alussa pojan tyttöystävä ottaa siivet alleen ja lentää Hanoihin Vietnamiin. Palaa siis kotiin Suomessa vietettyjen vuosien ja opiskelujen jälkeen. Loppukuusta poika lentää perässä. Molemmilla vain yhdensuuntainen lippu eli paluusta ei ole tietoa. 

Löytyykö sieltä töitä, löytyykö omannäköinen elämä, sitä lähtevät etsimään ja tekemään..... 

Haikeaa! Äärettömän haikeaa ja samalla tunne onnistumisesta: olen kasvattanut nuoren, joka uskaltaa kokeilla ja luottaa siihen, että elämä kantaa myös toisella puolen maapalloa. Olen saanut mahtavan miniä-kokelaan, vähän kuin kolmannen tyttären. He pärjäävät kyllä!

Aasia on suuri, joten varmasti kahdelle korkeakoulutetulle löytyy töitä. Toisaalta tietävät kyllä, että Eurooppa on vain tässä kulman takana ja aina voi palata takaisin ilman tunnetta, että olisi jollain tavoin epäonnistunut. Päinvastoin. 
Itse saatoin jopa sanoa, että olisi kiva jos palaisivat. Voisihan tuo sikäläinen anoppikokelas muuttaa Eurooppaan, ehkä. Koska fakta kuitenkin on, että valitsemallaan alalla työnäkymät keskittyvät vahvasti enemmän länsimaisiin maihin. Mutta katsotaan miten tämä tästä etenee.... 
Ainakin saattaa olla tiedossa joskus lomareissua siis jälleen Aasian suuntaan.

Toisaalta marraskuussa tuli huikean hienoja uutisia: vanhempi tytär on saanut opiskelupaikan XAMKista ja aloittaa siellä opinnot näillä näkymin tammikuussa 2024. Seuraa muutto Kouvolaan, jossa kampus sijaitsee... 
Tämä ihanainen perhe siis lähtee kolmen tunnin matkan päähän. 

Ehkä jopa edellistä isompi huokaus. Samalla kuitenkin toistamiseen onnistumisen tunne: ovat valmiit kokeilemaan siipiään, todenneet, että opiskelemalla maailma avautuu ihan eri tavoin. 

Maantietä riittää ja se ole kuin renkaat alle.

Näillä näkymin nuorin, Ipana, sentään jää tänne alueelle edelleen. 
Jatkaa toistaiseksi töissä eikä ehkä enää haaveile lähdöstä Libanoniin YK-joukkoihin, kuten välittömästi armeijasta kotiuduttuaan.
Itse äitinä yritän houkutella hakemaan yhteishaussa jonnekin opiskelemaan, mutta toisaalta armeijavuoden jälkeen on tietenkin kiva vähän kerätä rahaakin tulevaa varten. Kunhan ei jämähdä sinne. 

Katotaan mihin vuosi johtaa.
Melkoisena vitsinä tässä on jo ehditty puoli viikkoa kuulla "varhaisista" aamuista.... 
(Varha = Varsinais-Suomen HyvinvointiAlue)