Vaatehuoneen ovi ja muuta pikku puuhaa

Näin Pinterestissä (kaiken pahan alku ja juuri mieheni mielestä... 😂) hauskan idean ladon ovi -ovesta sisätiloissa. Ja siitähän ajatus sitten lähti.

Ihan alunperin toivoin vaatehuoneeseen liukuovia. Toiselle puolelle, eli makkariin, sellaiset sittemmin laitettiinkin, ja ihan käyvät kapistukset. Mutta toki Elfa-korien taakse jää runsaasti hukkatilaa, mikä ei ainakaan helpota kaman säilyttämistä. Ja oma ajatukseni oli, että Elfan voisi vetää ovesta "ulos" vaatteita kaivaessaan, mikä taas edellyttäisi kaikkien pystytolppien poistamista (mikä tehtiin makkarissa) ja sitten... ja sitten.... joten se unohdettiin, koska pystytolppien rakenne kuitenkin pitää kattoa paikallaan ja sekin on ihan kiva ominaisuus talossa, ettei katto tule niskaan.

Meille siis jäi vaatehuone, minkä joku edellinen asukas on suunnitellut. Oviaukko on niukka, hyvä jos 60cm leveä, ja kun "huone" vielä madaltuu ulkoseinää päin mentäessä, ei siellä mitään tansseja pidetä. Ei tosin ole tarvekaan. 
Mehän järjestimme sitä viime talvena uusiksi ja saimme siitä toimivamman. Huone on pitkulainen ja ihan perällä on mm. valokuva-albumit, joita on tullut väsättyä 90-luvulla, kun muksujen kuvia oli rullatolkulla. Takana on myös poikittain tanko, jossa harvemmin käytettäviä vaatteita, ns. parempia. Niihin pääsee käsiksi tarvittaessa, mutta eivät ole tyrkyllä joka päivä. Tangon edessä sitten miehen Elfat ja sitten suoraan ovesta käytävä kohti seinää ja toisella puolen minun Elfat. Näin molempien jokapäiväisessä käytössä olevat kuteet, T-paidat, alusvaatteet, sukat, kalsarit jne on siinä heti oven kahta puolta.

Ovi oli vaan tylsä. Siis ihan tavallinen ovi. Ja koska yläkertaan on tehty sitä "ilmettä", halusin jotain erilaista. Ja koska ideoin, mies alkoi totetuttaa.... Pihalla on joutilaita kuormalavoja eli puutavaraa oli. Työkaluja löytyy eli laudat sai höylättyä ja hiottua. Eikä se sitten lopulta ollut kummoinenkaan homma väsätä ovea. Ja Puuilo kauppasi ladonovi-mekanismin. 

Ensin tovi askartelua. Sitten vahaus. Tuo Osmocolorin vaha on todistettu tosi hyväksi ja toimivaksi. Kuivuu ehkä vähän pitkään (verrattuna maaliin) mutta lopputulos on kaunis.

Hiomisen jälkeen vahasin oven samalla kuultovalkoisella, millä aikanaan ruokapöytäkin.

Lopputulos oli meidän mieleen. 

Oven alaosaan tulee vielä lattaraudasta vastaavat pystyraudat koristeeksi, vastakohtana noille oven kiinnityksille ylhäällä. Olin tosi iloinen löydettyäni tuon kahvan, joka on jotenkin hauskalla tavalla vanhanaikaisen oloinen. 

Nyt yläkerrasta puuttuu enää sähkömiehen tekemät lopulliset pistorasiat yms. Eli noista oikean alareunan johtohässäköistä päästään joskus eroon, kun ei tarvitse kaikkea kytkeä jatkojohtoihin.