Virallisesti kevät

Eikös pääsiäinen ole se kevään taittumisen merkki? Ja ainakin, edelleen typerääkin typerämpi tapa, kellojen siirto. 
Omalta osaltani jälkimmäinen menee yleensä helposti, aamuvirkku kun olen. Ja nyt tuo sattui sopivaan kohtaan, kun oli näitä extra vapaita, jolloin sai aamulla nukkua muutenkin.

Vähän jo kulahtanut hajusintti

Löysin suureksi ilokseni keltaisen hyasintin. Tykkään niistä jouluna erityisesti tuoksun vuoksi, mutta minusta tämä oli värinä mahdottoman kiva. Ja jälleen kerran ajattelin kokeilla säilyisikö se hengissä, jos istutan pihalle. Olisi superkivaa saada joskus kukkapenkistä keltainen nousemaan.

Kuisti sai uudet asukkaat tomaatintaimista.

Talvetin kuistilla kahta bougainvilleaa ja ne saivat tulla nyt olkkariin. Tomaatit siirsin jälleen suurempaan ruukkuihin, nyt yksittäin, ja toivon, että jaksavat kasvaa kunnes on aika päästä jättiruukuissa kasvihuoneeseen. Harkinnassa tosin vielä on kasvusäkkien hankinta, koska niissä olisi lannoitteet valmiina ja tomaatti on ilmeisesti hyvinkin vaativa ja ahne lannoitteille. Pelkkää vihreää kun en haluaisi kasvattaa.

En yleensä hirveästi harrasta sesongin mukaisia koristeluja. Ulkovarastosta, niitä ruukkuja penkoessa, löytyi jostain kulkeutunut vanha pussi ohransiemeniä ja nakkasin ne pieneen multamäärään. Ilahduin aivan naurettavan paljon, kun itivät. (Täytynee jatkossa laittaa vuosittain kun niin paljon ilahdutti.)

Ja suunnittelin vappupirskeitä, joihin luonnollisesti liittyisi serpentiinit ja ilmapallot!!

Nyt ohraa on jo päädytty leikkaamaankin ja koirat saivat kuppeihinsa "salaatin" pääsiäisen iloksi.

Pitkäperjantaina tytöt tulivat perheineen syömään. Pikkuiset olivat niin tohkeissaan, meillä kun on heille uusia leluja.

Samassa yhteydessä vaihdettiin kuulumisia Vietnamin suuntaan. Poika on löytänyt itselleen isomman asunnon ja teki muuttoa kuun vaihteen. Kun tekee töitä kotoa käsin, on kiva, että löytyy työhuone erikseen. Lisäksi Hanoissa ei ole mitenkään lämmin talvisin ja edellisen asunnon kanssa joutui pukemaan ulkovaatteet sisällä ollessaan, kun sisälämpö tammikuussa oli +16 asteen luokkaa....

Nyt on tilaa ja toimivuutta. Lisänä oma pyykinpesukone. Tuolla kun asunnot vuokrataan kalustettuna eikä hän mitään erikoista aio hankkia, kun ei tiedä milloin siirtyy seuraavaan kohteeseen.

Syötiin rauhassa koko porukalla, juotiin kahvit ja syötiin juustokakkua, jonka väkersin kasaan torstaina fiiliksissä "mikään ei onnistu". Munat eivät nimittäin suostuneet vatkautumaan ja päädyin kaatamaan marenkitaikinan viemäriin.... 

Loppu hyvin kuitenkin.

Pääsiäisen pari pyhää teen ylitöitä vuodeosastolla. Vähän extravapaata niille kollegoille, jotka voivat viettää aikaa esim mökillä tai ihan vaan perheen kanssa, ja toisaalta vähän extraa meille, koska löysimme itsellemme uuden sängyn, kun piipahdimme reissuun lähtiessä Ikeassa syömässä. (Hyvä, etten sammunut lihapullien jälkeen sinne testipunkkaan, niin hyvä oli....)

Win-win tilanne siis.

Pirteää huhtikuuta!! Älkää aprillatko!

Keikalla: Nickelback

Päivitykset tulee täysin mielivaltaisessa järjestyksessä, mutta koettakaa suodattaa....

****
Nuorin toivoi keväällä synttärilahjaksi liput Nickelbackin keikalle. Vähän puun takaa toive tuli, mutta oli sen verran harvinainen herkku, että tilasimme liput. (Hän ei yleensä paljoakaan pyydä.)

15-vuotiaassa parasta on, että sitä ei voi yksin lähettää Hartwall Areenalle, joten vanhemmat mukaan.  =)  Neitosen ensimmäinen keikka missään (kun iltatoria ei lasketa). Aika täpinöissään oli.

Keikka oli perjantaina 2.9. ja oli ehdottomasti jälleen kerran yksi hienoimpia vetoja. Maailmanluokan tähdet osaa, ei siitä mihinkään pääse.

Voi olla (ja onkin), että kielenkäyttö oli melko järkyttävää ja vitsailivatkin siitä, kun ihan eturivissä oli hyvin nuoria.... mutta, tuskin ne telkkarista sen roisimpaa kieltä kuulevat.

Ainakin omamme pystyy suodattamaan.

Karvainen peukku etualalla kuuluu mieshenkilölle perheessä. 

Ainoa harmi näissä maailmanluokan keikoissa on, että aloittavat vasta klo 21 ja kun meiltä menee se toista tuntia matkoihin, kotona on aina kovin myöhään. Näin arkipäivän iltana erityisesti.

Jokaisella oli korvatulpat. Tarpeeseen! Suodattaa pahimman räimeen ja toisaalta esim. sanoista saa hyvin selvää. Tinnitus ei ole niin hauska tuliainen....

Lämppärinä joku kanukkibändi Monster Truck, joka oli ensimmäistä kertaa millään keikalla oikein kuunneltava. (Normisti olen pyrkinyt jättämään lämppärin väliin, koska toinen toistaan järkyttävämpiä esityksiä on joskus kuultu....)

Äijät totisesti jaksoi heilua.

Maailmanluokan tähdissä on sekin huvittavaa, että ne tosiaan kuulostaa livenä yhtä hienolta kuin levyltä. Tästä nyt kokemusta useamman eri bändin keikoilta ja toinen toistaan paremmilta kuulostaneet.

Asia, jota ihmettelen edelleen, koska silloin nuorempana kun piti Dingon perässä juosta, tuli havaittua, että levyllä sitä kuunteli mutta keikoilla olis mielummin vain katsellut. Oli se sen verran järkyttävää kuunneltavaa livenä.... 

****
Tällaista siis viikonlopun alkuun.

Lauantaina tyttö lähti tallille rakentamaan rataa sunnuntaisia aluekisoja (estehyppy) varten ja vettä tuli kuin aisaa. Hitsi. Neiti on räkäinen ollut ja toivon, ettei vilustu nyt pahasti.

Itse tein loppuviikosta kaupasta täysin pöhkön löydön: salmiakkituorejuusto Creme Bonjour. Sitähän oli ihan pakko ostaa. Tällainen suklaan-inhoaja ja salmiakin/lakritsinrakastaja ei voisi elää ilman tästä tehtyä juustokakkua.....

No. Ei sitä juustoa ole tarkoitettukaan leivälle mutta oli melko erikoista. Veikkaan, ettei pysy myynnissä pitkään. (Meidän ei myöskään ole tarpeen sitä ostaa toiste....)
Vatkasin juustokakun jähmettymään ja lisäsin kyllä Haganolin salmiakkimixeriä nesteeksi liivatteille desin. Oli nimittäin sen verran vähän salmarin makuinen tuo juusto.

Rumahan tuollainen on kuin synti. Vihertävän harmaa. 

Mutta kyllä, toimii. Söin  toisenkin palan kahvin kanssa.