Aamulenkki

Tänään jotenkin tavallista enemmän tyytyväinen elämääni.
Oikein kiva aamuhyppely.  https://www.endomondo.com/workouts/   jos haluat nähdä tarkemmin reitin.

Meillähän on Perniössä eräs koira, musta labradori, joka vihaa Edua erittäin syvästi. Niin paljon, että jos tulemme kylällä vastakkain, se alkaa jo sadan metrin päästä rähjätä remmissä ja on tulossa hampaat irvessä kohti. Luonnollisesti tähän liittyy 8 metrinen flexi, joten ihan oikeasti välillä pelkään, että jossain kohtaa jätkät päätyy nappaamaan kiinni.
Tuo koira on reilun vuoden nuorempi ja tapellut muidenkin kanssa. Siitä huolimatta omistaja pitää sitä esim. tuolla metsässä irti (pidän minäkin omiani!) ja tästä syystä olen jo joitain vuosia tyytynyt oikeastaan pääsääntöisesti kävelemään pururataa tai teiden varsia pitkin, koska en halua ottaa riskiä, että ovat yhtäkkiä jonkun puun takana naamakkain ja toistensa kimpussa.

Pari viikkoa sitten lähdin aamukävelylle melko ajoissa, jo 8 aikaan, ja koirat ikäänkuin johdattivat eräälle metsäautotielle. Laskin ne irti, oli vielä hämärää enkä uskonut, että siellä tulee ketään vastaan. Lisäksi meidän koirat pysähtyvät käskystä ja antavat ottaa kiinni, joten luotan niihin siltä osin. No, jossain kohtaa lenkki kääntyy ns. koirien leikkipaikalle, jossa mekin kävimme siis silloin kun Edu oli vajaan vuoden. Sittemmin olen luovuttanut ja siirtynyt muille maille ulkoilemaan, mutta siitä menee aika kiva reitti ohi.
Tänään kävelimme sen taas. Olen itse asiassa tepastellut sitä nyt lähes joka aamu kun olemme lenkkiä tehneet, ja tänään aamulla jossain vaiheessa tajusin hymyileväni leveästi: olin jollain tavoin saanut takaisin "oman reittini". Tuolla metsässä käveleminen on niin rauhoittavaa, niin rentoa. Koirat saa temmeltää vapaasti, lukea omia uutisiaan ja nuuskia ja haistella rauhassa....

Loppumatkasta oli vähän rankkaa: polkua ei oltukaan tallattu yhtään, joten "auraaja-Edu" ja "mörssäri-Vivi" tekivät latua..... huh. Lenkki oli kuitenkin viihdyttävä ja virkistävä. Ihana vapaapäivän alku.

Syy iloon voi siis olla näinkin pieni.   =D

****
Kaivonporaajakin ilmoittautui.
Mehän teimme marraskuussa sopimuksen maalämpöpumpun poraamisesta, ja nimenomaan korostimme silloin, että meiltä loppuu öljy alkuvuodesta ja toisaalta lähdemme reissuun helmikuun puolivälissä, joten siihen mennessä on kaikki oltava valmiina. Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen mitään ei olekaan sitten tapahtunut. Viime viikolla jo hermostuin ja soitin kyselläkseni. Vastaus oli vähän sellainen "ai niin, teilläkin oli se soppari". Että jurppi.
Annoin kauniisti ymmärtää, että voi tulla tai olla tulematta. Jälkimmäisessä tapauksessa odotan heidän hoitavan meille sen verran öljyä, ettei lasten tarvitse kotona palella.

Tänään siis ovelle koputettiin, ja ilmeisesti poraaminenkin alkaa loppuviikosta.

Ihme kun AINA pitää kiukutella, että jo sovittu saadaan pitämään.