sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Arkihaaste 49/52

Viikko alkoi vapaapäivällä.
Olin varannut Bonolle (ja muille cockereille) Helsinkiläisestä eläinlääkärikeskuksesta joukkotarkastusajan, eli tarkoitus oli tehdä lonkka-, kyynär-, polvi- sekä silmätutkimukset max 8 koiralle.
Näistä lonkat ja silmät ainakin kuuluvat cockerin Pevisaan eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan, eli niiden kautta pyritään varmistamaan, ettei sairaita pentuja syntyisi kun kahta mahdollisesti perinnöllistä tautia kantavaa ei risteytetä. (Ei, koira ei ole pelkkää lonkkaa tai kyynärää, mutta kahden C/D-lonkan yhdistelmästä on vaikea kuvitella tulevan priimaa luuston osalta, joten minusta se on perustelu sinänsä.)

Meillä on kaikki koirat aina kuvattu jo siksikin, että koen helpommaksi harrastaa koiran kanssa kun tiedän onko sen luusto siinä kunnossa, että se kestää rajutkin lajit vai tarvitseeko esim. varoa jotain.
Kallista?? Toki sitäkin, mutta eläminen ei ole ilmaista.

Cockerin kohdalla on vielä niin, että rotuyhdistyksen jäsenenä yhdistys maksaa meille 10 eur/pevisatutkimus eli Bonon kohdalla muistaakseni 30 eur ja lisäksi kasvattaja sponssaa meitä satasella, koska hänellehän tästä on etua kun pentue on mahdollisimman tutkittu. Näin ollen omalle kontolle ei enää jääkään kuin muutama kymppi.....


Velipojan kanssa vajaa puoli tuntia painittu.
Silmät tarkistettu ja piikki saatu pyllyyn.

Tuollaisessa nukkuvassa koirassa on jotain ahdistavaa.....


Puolijoukkue sammuneena.
Vasemmalta Samppa ja Kaja, sisarukset vanhemmasta pentueesta.
Sitten meidän Bono ja Manu, veljekset.

Kamu kuvassa toisaalla.


Bonon kuvat alustavasti lausuttavana: A/A sekä 0/0,
suomeksi parasta mahdollista luokkaa.

Myös silmät ja polvet oli tutkimuksessa OK.

Olin kuvauksissa itse lyijyliivi päällä assisteeraamassa. Erittäin kivan oloinen lääkäri, kuvasi huolellisesti joka koiran ja lausui ne jo siinä....
Kennelliittohan lopullisesti päättää miten ne jalostustietokantaan tulee, mutta vaikea kuvitella esim. Bonon noin selvää A-lonkkaa muuttuvan huonommaksi.
Ja aivan mieletön yllätys olikin, että ne tuli lausuttuna jo seuraavana päivänä, ja todellakin: paras A-ryhmä siis meillä. Täysin luustoltaan ehjä koira!!

Ai että olen tyytyväinen!!

****
Loppuviikon olikin taas töiden vuoro.
Jostain, itselleni tuntemattomasta syystä, minulle oli suunniteltu pitkä päivä nimenomaan Itsenäisyyspäiväksi. (Ehkä työvuorosuunnittelussa ei mitenkään eritellä pyhiä ja arkea... en tiedä.)
En siis pistänyt pahakseni, koska tällä hetkellä pienelle ylimääräiselle tulolle on käyttöä ja pyhäpäivä on aina kallis päivä olla töissä. Minä sitten ne tyypilliset 14 tuntia.

Mies teki Itsenäisyyspäivänä Bonolle verijäljen.
Torstaina haisteltiin läpi ja olen kyllä pahuksen tyytyväinen tuohon Junnu-koiraan.


Normaali koejälki sille olisi max 900 m ja avoimen neliön mallinen, eli kahdella kulmalla.
Tämä oli 1200 m ja kulmia oli viisi. Aivan tarkkaan jäljen päällä aaltoillen se selvitti koko tehtävän hienosti ja hiljaisesti. Aika ajoin vähän kurkisteli taakseen, että "kaikki on mukana" mutta itse jatkoi ilman erillisiä käskyjä.

Olipa Junnun pää täynnä tuon jälkeen. Se oli aivan uuvuksissa.
Perjantaina käytin sen vielä kaverin Rally-toko harjoituksissa kun kaveri ei päässyt. Kuukkerin nuppi aivan turposi kaikesta tehtävästä.... ressukka. Sunnuntaina se oli jo lenkillä oma iloinen itsensä.

Lauantaina työpaikka järjesti jälleen tyhy-päivän ja -retken. Tällä kertaa suuntana Porvoo.
En ole koskaan nähnyt Porvoossa sellaista ihmismäärää.
Jonotettiin Rossoon syömään 30 min, syömisen jälkeen jonotettiin Brunbergin myymälään 20 min (ulkona) ja kaiken päätteeksi jonotettiin jälleen 30 min saadaksemme kahvia. Jengiä oli aivan tolkuttomasti.
Jokirannassa Taidetehtaan kulmilla oli 16 bussia parkissa ja vanhan kaupungin lähistöllä vielä toinen mokoma bussikuskin mukaan.

Kaiken kaikkiaan mieleen jäi hyvin puuhakas ja koiramainen viikko!!

2 kommenttia:

  1. Toi verijälkitouhu on kivaa! Ei ole kyllä tullut pitkään aikaan Maurille jälkeä vedettyä.

    Meillä on jäänyt aikanaan Porvoossa kahvittelut, syömiset ja karkkiostokset tekemättä, juurikin noiden valtavien jonojen takia. Täytyisi mennä käymään siellä joskus silleen, ettei ole mikään sesonkiaika!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen asunut siellä joitain vuosia, enkä ole koskaan nähnyt tuollaista väkimäärää. Edes heinäkuun pahimpaan turistiryysisaikaan. Tuo oli aivan merkillistä.
      Jos olisin Porvoolainen, olisin visusti pysynyt pois kaupungista.... =D

      Poista

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Pieni loma, Las Palmas

Oli tosiaan vähän tavanomaista rankempi työputki päällä ja takki alkoi tyhjetä. Onneksi olimme jo sopineet työnantajien kanssa palkattomista...