sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Joulumarkkinoita osa I

Vietin tässä viikon lomaa.
Viikon, jonka aikana menin tukka putkella ja niin sanotusti peräsuoli pitkällä.... jos joskus, tämän loman jälkeen tarvitsisin lomaa toipuakseni. Tosin hyvällä fiiliksellä!!


Meillä oli Lurppa-lehden toimituskunnan tapaaminen,
ja kuvattiin toimittajia.... 
Nipistin rajaamalla yhdestä otoksesta naamakuvan itsestäni joulufiiliksissä!
Kuvan koira ei ole omani vaan lainahurtta.

Työpaikkani TYHY-retki suuntautui tänä vuonna Helsingin joulumarkkinoille. 
Harmi kyllä päivä oli tosi harmaa, joten kuvaaminen ei varsinaisesti viehättänyt. Toisekseen.... en haluaisi sanoa, mutta sanonpa kumminkin: kun Suomessa vaan on niin jäykkä politiikka tällaisten tapahtumien suhteen niin siitäkin vähästä viedään ilo. Nuo Tuomaan markkinat oli ehkä ilottomin tapahtuma ikinä. Latteat, hiljaiset.

Enkä pysty samaistumaan niihin Oriflame- ja Amway-kauppaisiin joulumarkkinatunnelmassa. Metrilakusta puhumattakaan. Pahoittelut. En vaan pysty.


Senaatintorin markkinameininki oli melko vaisua. 
Toki oli arkipäivä ja oltiin paikalla aamupäivästä. Silti.

Valaistus ja mökit eivät olleet paljon paremat pimeälläkään, 
eikä ihmisiä ollut juurikaan liikkeellä myöskään lauantaina 19:30 jälkeen.
Silloin oli jo karusellikin kiinni (!!!) mitä en kyllä tajua.
Milloin sinne on tarkoitus mennä lapsiperheenä karuselliin ja viettämään aikaa
jos ei viikonloppuna alkuillasta?


Piparkakkulatte lämmitti sekä ruumista että mieltä.
Pääkaupunkimme on vaan aina niin kylmä.
Mereltä puhaltaa tuuli ja pikkupakkasessa se oli raakaa!

Olisin halunnut käydä Amos Rexissä katsomassa sen tämänhetkisen näyttelyn. 

Sinne oli aamulla 11 jälkeen 50 metriä jonoa pihalla, joten ajattelimme koettaa myöhemmin. Kun menimme sisälle klo 14 aikaan, eteisaula parveili ihmisiä, mutta lippuja ei myyty eikä asiasta kyllä mitenkään myöskään tiedotettu. Kaksi naista seisoi tiskin takana, mutta mitään ei tapahtunut. 
Koska emme tienneet, eikä google osannut auttaa, onko näyttelyyn esim. jokin ihmismääräraja, emme vaan jaksaneet jäädä seisomaan takki päällä ja odottamaan. 

Harmi! Kuulin vasta jälkeenpäin, että tuo näyttely loppuu jo loppiaiseen, enkä kyllä ehdi Helsinkiin sitä katsomaan enää tässä välissä.

Sen sijaan päätimme tutustua uuteen Oodiin.


Rakennus on vielä ulkopuolelta vähän kesken, mutta hieno!
Lisäksi se on kyllä oivallisella paikalla.



Sisätilat oli kerrassaan upeat!!
Helsinkiläisenä veronmaksajana olisin tyytyväinen.

Kirjoja on toki vähän, ja sunnuntain 16.12. Hesari kertoi asiasta enemmän.
Olen vakuuttunut, että siitä tulee hieno kokonaisuus.


Portaikossa kiersi hieno listaus ihmisistä, joille Oodi on tarkoitettu.
En äkkiä pysty kertomaan mikä olisi puuttunut...


Kurkistin keskeneräisen kakkoskerroksen raosta ja mielenkiintoiselta näytti sekin.
Nämä ovat nimeltään istumaportaat tms.  (Näin pohjapiirroksesta.)


Vessa oli kokemus sinänsä.
Täysin unisex-vessa.
Loosien ovet olivat lasia, ja kun valo tuli osin takaapäin, 
oli kyllä vähän hämmentävää tajuta käsiä pestessä, että 
tavallaan näki mitä siellä tehtiin........ 

Vastalause noille ikuisille pirun käsien puhaltimille!
Sairaanhoitaja minussa kilahtaa heti kuppi nurin.
Mikään ei levitä pöpöjä yhtä hyvin kuin tuo jumalaton märkien käsien pöhistely.


Lasipalatsin aukiolla oli toiset markkinat, ja näillä oli jo vähän sellaista keski-Euroopan meininkiä.
Oli syötävää ja juotavaa, ja koristeet ja valot sillä lailla jouluisesti. 
En raaskinut millään ostaa niitä kaikkia ihania juustoja, mitä kojuissa myytiin...

*huoh*


Memphis Kamppi
Ehkä paras lounas hetkeen!! Aivan mielettömän hyvää!
Palvelusta myös 10+ 

En kehdannut nuolla lautasta, mutta mieli teki.

Tälle vahva suositus meiltä, jos etsit ruokapaikkaa!


Vähän Helsinkiä vielä hämärän aikaan. 
Kivan näköistä ja ihmisiä liikkeellä.

Tykkään meidän pääkaupungistä (poislukien se ikuinen kylmä tuuli!)
mutta olen onnellinen, etten asu siellä enää.

2 kommenttia:

  1. Mun tekee kans mieli mennä käymään tuolla Oodissa. Vaikuttaa ihan hirmu onnistuneelta.

    Sensijaan sinne Amos Rexin näyttelyyn en ole hingunnut enää sen jälkeen, kun siellä käynyt tuttavani kuvaili, kuinka siellä jossain osiossa (en muista missä) tuntuu kuin itse olisi mukana seilaavassa laivassa (en ole nyt varma, oliko se laiva vai sukellusvene vai mikä). Yäk. Mulle tulee heti huono olo, jos tuntuu, että liikun, vaikka oikeasti olen paikallaan. En pystynyt aikanaan edes Legolandian elokuvateatterissa pitämään 3D-laseja päässä, kun meinasin oksentaa siinä kohtaa, kun olin ikäänkuin mukana vuoristoradan mäkien vauhdissa.

    Terkut iloiselle toimittajakaunottarelle (enkä nyt tarkoita koiraa) <3

    VastaaPoista
  2. Voi te kävitte Memphisissä, se on ihan huippuhyvä ja Kampin ravintola on onnistunut melko hyvin viihtyvyydessäkin! :)

    Tuomaan markkinat on kyllä aika laimea esitys...varsinkin kun katsoo muita euroopan joulumarkkinoita! Mun veli vaimonsa kanssa muutti vuodeksi Saksaan ja voi että minkälaisia kuvia joulumarkkinoilta ne lataakaan someen, huuuuuh!

    VastaaPoista

Kolmen peruspäivän plussat ja miinukset

Onhan näitä haasteita, joihin on pakko tarttua. Tämä on viime viikolta. TIISTAI - erittäin huonosti valvottu yö Mies tulee iltavuorossa töis...