keskiviikko 3. maaliskuuta 2021

Elämänmuutosta etsimässä

Minähän en varsinaisesti ole tunnettu siitä, että olen hidas ja hiljainen.
Tästä syystä olen suorastaan ylpeä itsestäni, miten rauhallisesti olen ottanut tämän, että meillä on uusi koti jo tiedossa, mutta siellä asuu joku muu. (Myönnettäköön, että ajatuksissani olen ajatellut useammin kuin kerran, että "johan kaupasta on XX päivää, eikö se nyt jo voi muuttaa pois?)


Kevään kasvua lisää.
Terassihortensia, jonka tuuppasin kasvulavaan syksyllä.
Nyt siinä on pulleat silmut ja jo vihreääkin vähän.... ♥

Niin, tässä pitäisi siis päästä muuttamaan. Ostimme siis talon.  Hupsis!

Siellä on pientä remonttitarvetta. Yläkerrassa on isohko aulatila ja lisäksi rakentamaton makuuhuone, jonka haluamme käyttöön. Siihen on edellisen toimesta jo haettu rakennuslupa, joten kyse on vain viitseliäisyydestä ja siitä, että laittaa eristeet ja levyt paikalleen. 

Koska olen melko innovatiivinen, minullahan riittää sitten ideoita tämänkin jälkeen..... 😂
Mutta toteutusta tehdään kk-palkalla, ei lainarahalla, joten koetan hillitä suurinta intoani. Suuret linjat ovat kuitenkin kunnossa eikä mitään kallista remonttia ole tarkoituskaan tehdä. Mutta liukuovikomero yläkerran matalaan tilaan (Annukka) ja muuta pientä elämää helpottavaa, kun tavaroille löytyy oma paikkansa.


Jonain aamuna lenkillä oli huikaisevan sininen taivas.
Nämä koivut ovat vaan niin upeat.

Sillä välin odotan toki innokkaasti, että joku lapsiperhe löytää meidän nykyisen talon netistä ja ilmoittaa haluavansa sen. Tokihan meille on helpotus sinänsä, ettei sitä ole niin sanotusti vielä myyty alta pois, koska on kiva ajatus tehdä remontti asumatta siellä pölyn keskellä. (Näkisi vaan, etten kanna sinne patjaa ja tyynyä välittömästi.....)

Kyllä. Pähkähullua mutta totta. Ostimme jo uuden, vaikka vanha on myymättä.
Sen uuden kanssa oli rakkautta ensi silmäyksellä, ja koska meillä oli siihen mahdollisuus, miksei tarttuisi tilaisuuteen. Kerran täällä vaan eletään.... 


Iltalenkin kuultavaa polkua

Se muu elämänmuutos sitten.

Noh. Ei liene mikään valtiosalaisuus, että meillä töissä on ollut jo pidempään melko raskasta. Ei, ei yksin korollasta johtuen, mutta sillä on toki ollut vaikutuksensa. Meillä on porukka yleisesti aika väsynyttä ja alkaa olla loppuunpalamisen kintaalla..... Se taas näkyy suoraan esim. töissä käytöksessä, puheissa ja yleisessä viitseliäisyydessä. Tämä taas luo huonoa työilmapiiriä, ja viimevuodesta jotain oppineena en halua jatkaa näin.
Olen itse nyt OK mutta en kuitenkaan koe olevani tällä hetkellä se oikea taho tukemaan uupunutta työkaveria. 

Toisekseen valtiotason salaisuus ei liene sekään, että sairaalan loppua kohti kolkutellaan. Uskon uuteen uljaaseen sairaalaan, kun kuoppa on kaivettu ja peruskivi muurattu. Senhän piti tapahtua vielä tämän kuun lopussa..... 
Sanoin silloin, kun teimme päätöksen lähteä lähemmäs Turkua, että itselleni "maailma avautuu" kun on mahdollisuus ajaa vaikka sinne töihin. Matka on kuitenkin vain puolisen tuntia kaikkine parkkipaikan hakemisineen. 
Sen verran olen tätä realisoinut, että olen pariin paikkaan heittänyt vähän siimaa ja kysellyt.



Tassunkuva sydäm..... eikun....   😀


Saapa nähdä. 

Eikö ne väitä, että ihminen tarvitsee isoja muutoksia tietyin väliajoin? Itselläni oli muistaakseni siinä 7-9 vuoden kohdalla aivan hirveä muuttokuume. Nyt kun muutto konkretisoituu, saatan samalla vaivalla tehdä muitakin muutoksia elämässäni. Kerran täällä vaan eletään ja oman elämäni on parasta olla juuri minulle hyvää.

8 kommenttia:

  1. Mahtavaa! Hienoja kuulumisia!
    Nyt siellä puhaltaa uudet tuulet, hienot myötätuulet! Just noin - kerran täällä vain eletään! Ihailen rohkeuttasi ❤

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä kaikkiin muutoksiin!!

    Ja vinkkinä vielä, että meillä on nuo (Annukan) liukuovikomerot toteutettu liukuovien sijaan verhoilla. Nopea ja edullinen ratkaisu vaikka ensi hätään, meillä se on tosin toiminut jo iät ajat, enkä oo ovia kaivannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdin jo miettiä sitäkin. Koirat vaan painelevat verhoista läpi, että hulmuaa niin pölyn kanssa se on vähän hankalampi. Mutta ainakin väliaikaisesti, kun säästän niitä ovia varten.... =D

      Poista
  3. Luin vanhoja postauksiasi ja yhdessä niistä mollasit, että ihmiset eivät osaa kirjoittaa oikein. Et sinäkään ja pilkunviilaajana huomasin montakin virhettä.

    Esimerkiksi suomenkielinen tosiaan kirjoitetaan pienellä kirjaimella, jos sana esiintyy keskellä lausetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti saat tästä runsaasti jotain henkistä tyydytystä, kun et joudu kirjoittamaan uudestaan, että "ei silla ole edes kanttia julkaista kritiikkiä".

      En ole missään koskaan väittänyt olevani millään tavoin virheetön ja minulla sentään on munaa esiintyä omalla nimelläni.

      Hyvää loppuviikkoa vaan sinnekin.

      Poista
  4. Onnea uuteen kotiin! Sitten kun sinne pääsette ;D
    Elämän muutos on hieno juttu, jos sitä kaipaa ja päättää repäistä suuntaan tai toiseen. Sairaanhoitajallekin luulisi olevan töitä missä vaan. Toivottavasti löytyy mieluinen paikka.

    VastaaPoista

Kolmen peruspäivän plussat ja miinukset

Onhan näitä haasteita, joihin on pakko tarttua. Tämä on viime viikolta. TIISTAI - erittäin huonosti valvottu yö Mies tulee iltavuorossa töis...