Vielä pari sanaa Vietnamista

Koska isäni vietti 10 vuotta talvet Thaimaassa, me käytiin siellä melko monta kertaa ja kuvittelen jossain määrin osaavani noissa itäisissä maissa toimia. Luulen myös osaavani jotain, mitä tulee kulttuuriin ja tapoihin....

Vietnamissa yllätti positiivisesti se, että hintataso oli jopa Thaimaata halvempi. Toki meidän osalta hinnoissa puhutaan ruuasta ja lähinnä limsa-tyyppisistä juomista. Alkoholi ei kuulu meidän normaaliin kulutukseen lomallakaan satunnaista viinilasillista enempää. Ja koska olen niuho mitä tulee viiniin, en yleensä tilaa sitä, koska pelkään saavani huonoa. 😀

Mutta vaikka olin melkoinen miljonääri Suomesta lähtiessä, johtuen ihan puhtaasti Vietnamin dongin järjettömästä määrästä nollia lukujen perässä 😀, toin myös takaisin Suomeen aika monta miljoonaa, koska raha ei kulunut määräänsä enempää. Shoppailu pelkän shoppailun vuoksi on turhaa. 

Kannoin kuitenkin Suomeen ehkä viitisen kiloa kuivattua mangoa ja useamman pussin kuivattua Jackfruitia, joka on sairaan hyvää. Myös kahvia toin pari pussillista, vaikkei sitä voikaan valmistaa Moccamasterissa (tai voi, mutta....) ja samoin muutaman teepakkauksen ja jotain pientä matkamuistoa.

Itse asiassa ns. näätäkahvi, Weasel coffee, eli se sivettikissan ruuansulatuksen läpi kulkenut kahvi, oli yllättävän hyvää. Poika nauroi, että ottaen huomioon miten paljon sitä kaupoissa on tarjolla, herää vahva epäilys, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää. Sivettikissojakaan ei ole mitään kymmeniä tuhansia yksilöitä, ja että jokaisen jätökset pystyttäisiin keräämään...  Eli mahdollisesti loistava huijaus. 😂
Oli miten oli, ostin pienen pussukan Weasel kahvia kotiin ja keitin sen Mocciksessa niin, että pidin hetken suodatinta kiinni ja se "hautui" kuten vietnamilainen kahvi tehdään. Ja oli ehdottomasti todella hyvää. Aivan järkyttävän pikimustaa eikä maito varsinaisesti vaalentanut, mutta maku oli hyvä. Oli sitten kissan sappihappoja tai ei, ainakin oli hyvänmakuinen ja hyvin paahdettu papu.

Mustaa myrkkyä 

Retket ja matkat maksoivat toki jotain, ja esim. Ba Na Hills oli paikallisesta näkövinkkelistä todella kallis paikka. Sisäänpääsy 950 000 VND (vajaa 30 eur) ja siellä buffet-tyyppinen ruokailu oli 350 000 VND / nekku. Vertailuna, söimme viimeisenä päivänä todella erinomaisen sapuskan, jossa pöytään tuotiin kulho riisiä ja viittä eri lisuketta, neljä juomaa (sokeriruokolimsaa, 2 x sitruunaruokolimsaa sekä teetä) ja lasku teki yhteensä neljältä alta tuon yhden hengen hinnan.

Toinen asia, joka yllätti, oli paikallisten kielitaidottomuus. Vietnam ei ehkä ole profiloitunut vielä niin vahvasti turistipaikaksi, joten paikalliset osaavat lähinnä "Hello" ja "Thank you" -fraasit. Kaikki muu tuntui menevän yli. Tämä tuotti vähän hankaluuksi mm. takseissa, jotka eivät ymmärtäneet ohjeita.

Luulen myös, että maassa on melko korkea lukutaidottomuus. Esim. taksikuski, jolle näytin pojan osoitetta, ei todennäköisesti osannut lukea sitä. Ei myöskään kirjoittanut sitä omaan mapsiinsa, jota toki muuten käyttivät runsaasti. Siellä käytetään Grab-nimistä sovellusta taksin tilaamiseen, paikallinen Über ilmeisesti. Eli tilatessa annat lähtö- ja määränpää-osoitteet, joten taksi saa määränpään valmiina omaan puhelimeensa. (Ja kirjoitusvastuu on siis käyttäjällä.... sanoo hän, joka ei osannut tehdä aksenttimerkkejä puhelimella ja asiayhteys muuttui ilman niitä.)

Jatkossa lataan tuon sovelluksen itselleni, vaikka se vaatiikin nettiä. Hotelleista netin saa, ja tilaaminen sekä päätymisosoitteen hakeminen on siten helpompaa. Toki edelleen esim. vieraassa kaupungissa ollessa sitä ei pysty käyttämään, mutta oletan, että osaavat sentään hotelleihin.... tai jos ainakin oikeaan kaupunkiin. 😄

Jostain syystä kotimainen sää kannusti pohtimaan seuraavaa lomaa...

Sen verran paikka jäi kiinnostamaan, että nuuskin jo vähän lentoja jatkoa ajatellen valmiiksi. Hong Kongin tai Bangkokin kautta pystyy lentämään suoraan Da Nangiin, joten selviää yhdellä pitkällä lennolla sekä yhdellä vaihdolla. Voisi ajatella, että vietävät Metwurstit selviäisivät paremmin.... 

Nuoret olisivat kovin halunneet muutaman tölkin lonkeroa, mutta niitä en uskaltanut ruumaan menevään laukkuun laittaa. Pari glögipulloa toki kuljetin, lasi kestää paremmin. Vaihtojen kanssa lonkeron kuljettaminen ei onnistu käsitavaroissa, vaikka sitä kentällä myydäänkin. Pitää pohtia.

Seuraavat lomat vietetään epäilemättä kotimaassa enemmän ja vähemmän. Kaikenlaista suunnitelmaa on myös parille seuraavalle vuodelle, mutta aivan varmasti johonkin kohtaan on pakko alkaa pohtia taas tuollaista 10 päivän lomaa idempään.

Poika lähetti viikonloppuna todella näyttävää videota heidän uudesta asunnostaan. Ovat päässeet muuttamaan ja nyt on tilaa kiitettävästi. Jopa niin paljon, että heillä pystyisi ehkä majoittumaan. Muuttivat siis viereiseen taloon, joten muutto sujui nokkakärryllä laatikot kuljettaen. Kun asunnot on valmiiksi kalustettu, ainoa siirrettävä asia on omat kamat. Varsin näppärää.