Sekalaista askartelua ja kevään merkkejä

Yritän toimia kronologisesti....
Tämä on vähän sellaista juoruilua tyyliin tätä meille kuuluu tänään.....

Bono kävi trimmattavana. Uskomatonta, että noin pienestä koirasta saadaan irti ämpärillinen karvaa ja sille jäi silti ihan kunnolla noita juhlaröyhelöitä ja muita koristekarvoja, joita kuuluu olla.

Trimmaaja tekee myös ompelutöitä ja olenkin ostanut häneltä aiemmin jo fleeceviitat kylvyn jälkeen, sekä pannan ja hihnan molemmille pojille. 

Bonolla on myös sellainen silkkiviitta, millä painetaan turkki alas juuri ennen näyttelypäivää. Se tekee myös karvasta jännästi kiiltävän, siis kankaan materiaali jotenkin kiillottaa karvan. Ja nyt Marilla oli näitä korvahuppuja. Lurppakorvan kanssa ongelma on siis nuuskuttelu, minkä vuoksi korvat laahaa maata ja näyttelypäivänä niitä on pitänyt jollain konstilla aina pitää ylhäällä.

Enhän minä tällaisena harakkana voinut vastustaa bling-bling -mallia! 😁 

Nyt tarvitaan enää näyttely.

Isäni oli viime syksynä teatterissa ja kehui tätä näytelmää valtavasti. Lapsillehan se on suunnattu, mutta silti. No, isä halusi ostaa meille miehen kanssa ennenaikaiseksi synttärilahjaksi liput tähän produktioon ja niinpä viime perjantaina otimme bussin Hesaan ja Kampista metron Hakaniemeen.

Pieni Merenneito oli valtavan hieno!! Meillä on Suomessa kyllä todella laadukasta näyttelijäntyötä.

Esityksen aikana oli kuvaaminen ehdottomasti kielletty, joten en ottanut kuvaa edes lopusta, missä kaikki olivat kumartamassa. 

Sanna Saarijärvi merinoita Ursulana oli mieletön! Myös Pärskyä esittänyt lapsinäyttelijä oli huikea, ja luonnollisesti tarinan muut hahmot aivan järjettömän hienoine lauluäänineen.... huh huh! Tarina on tuttu ja musiikki kaunista.

Jos sinulla on mahdollisuus saada tänne liput ja mennä, suosittelen! 

Viikonloppuna lämmitin takkaa ja havaitsin sytykeruusujen olevan aika vähissä, joten sorruin jälleen askartelemaan. Tästä on tullut jo ihan sisäpiirivitsi meillä kotona. Minä kun en askartele. Paitsi näköjään pikku hiljaa aina jotain....

Vanhat kynttilät sulavat kätevästi vesihauteessa. Minä leikkasin kaksi isoa 30 munan kennoa yksittäisiksi ja sitten niitä reunoja vielä joukkoon. Sulaa steariinia kaadan kattilasta pieneen kannuun, jolla kaadan sitten aina yhteen kuppiin vähän massaa.

En siis kasta noita ruusukkeita kokonaan, mitä myös näkee tehtävän. Nämä syttyvät hyvin pelkkänä "pahvina" ja toisaalta steariinia ei tarvita kuin tilkka ja ruusu palaa pitkään ja kuumasti, ja näin sytyttää myös puut.

Ruusuja meidän tapaan.

Viikko alkoi eilen rutiinimaanantailla. Mitä nyt lounais-Suomeen tuli sunnuntai-iltana sellainen myrsky, että pitkän päivän jälkeen kotimatkalla tuuli otti omaan pieneen autooni jo tosi kovin kiinni, ja vähän jännitti aamulla lähteä tien päälle. Yön olin kuunnellut peltikaton rytinää ja miettinyt mahtaako mennä metsää nurin....

Tuuli oli yllättäen tyyntynyt jonkun verran aamuun mennessä ja työmatka sujui tavanomaisesti.

Vettä kyllä roimi sitten huolella.

Itse asiassa niin huolella, että kun päätin kuvata näkymää ikkunasta, heijastus ei näyttänyt kuin peilikuvan. Ja kuva on otettu keskellä päivää, jolloin päivänvaloa siis oli....

Uskoisitko, että minulla on oikeasti aika hienot näkymät kuudennesta kerroksesta normaalisti?

Normipäivä keuhkopolilla

Koska täytän tänä vuonna tasavuosia, ystävämme joukkorekisteri tai vastaava taho lähestyi tärkeällä asialla.

Sattumoisin olen tuolloin vahvasti työpaikalla enkä pysty sitä vuoroa vaihtamaan johtuen polityöstä. Soitin siis Terveystaloon vaihtaakseni ajan. Ja siitäpä alkoikin sitten show.

Jonotin yli 10 minuuttia kuunnellen vallan huonoa hissimusiikkia. (Onko tahoa, minne voi antaa palautetta näistä surkeista musiikeista? Joillain on ihan hyviäkin kappaleita, mutta joidenkin taustasirinää ei jaksaisi yhtään.... tämä oli jälkimmäinen versio.)

Lopulta pääsin asiaan. Vastaaja oli ystävällinen ja kaivoi ylös henkilötietoni ja avasi kalenterin. Ja kas, heillä ei ole yhtään ainoaa aikaa tämän jo annetun lisäksi. Siis yhtään. Edes loppukeväällä, kesällä tai syksyllä. Nada!

Olin kohtuullisen tyrmistynyt tästä. 

Kysyin lopulta voisinko ajaa Turkuun, mutta ehei. Toisten alueelle ei tungeta.

Kysyin sitten onko heidän mahdollista sisällyttää minut esim. seuraavaan porukkaan, jolle joukkokutsu laitetaan, koska oletan, ettei ihan kaikki 2020 vuoden aikana täyttävät sentään saa kutsua näin alkuvuodesta, mutta ei. Kun ei pysty.

Lopulta melko turhautuneena kysyin miten he odottavat minun toimivan. Minulla on oikeus tuohon tutkimukseen mennä, mutta voisin olla vaikka ulkomailla valmiiksi annettuna ajankohtana, joten minusta se täytyy voida vaihtaa. Puhelimessa ollut henkilö ei tiennyt. Hän toisti toistamistaan, että voi sentään, kun nämä pitäisi käyttää silloin kun on aika annettu....  Niih!

Lopputulos on, että aikani on peruttu enkä tiedä miten toimin jatkossa.

Ehkä olen vain yhteydessä omaan terveysasemaani ja pyydän lähetteen jälleen sairaalaan, mutta pidän tätä aikamoisena vääryytenä ihan jo kustannussyistä.

Katsotaan.

Sitten päästin vihreän peukaloni esiin. Otin viime vuonna chilistä siemeniä talteen, koska se oli tosi hyvänmakuinen ja napakka. Toivottavasti siemenet itävät.

Laitoin nyt alkuun vain 5 siementä per purkki ja siis vain nuo neljä purkkia. Siemeniähän jäi suunnilleen sata vielä....

Kyllä se kevät ja kesä sieltä vielä koittaa!!!

Kierrätystä

Meillä on tyhjennetty tuo piharoskis "Sulo" joka toinen viikko nyt sellaiset 20 vuotta. Aika ajoin roskis on ollut aivan ääriään myöten täynnä, joskus on jouduttu laittamaan viereen toinenkin säkki. Roskafirma luonnollisesti laskuttaa extraa tällaisesta....

Lehdet, pahvit, lasin ja metallin olen kuljettanut jo vuosia aina molokiin. Varsinkin posti kantaa naurettavan määrän roskaa. Kun postia ei muutenkaan enää jaeta järkevästi, piruako jakavat jotain "Postinen" -lehteä, joka on täynnä mainoksia. Lisää jätettä vaan luukusta sisään, vaikkei asiapostikaan kulje. PAH!
(Ja ei, en voi laittaa laatikon päälle lappua, ettei ilmaisjakelua, koska silloin jäisin ilman myös sitä yhtä paikallista uutislehtistä, joka jaetaan joka talouteen.)

Vuoden vaihteessa päätimme kokeilla miten paljon jätteen määrä vähenee, jos kierrättäisimme muoviroskan itse. En olisi tähän muuten ryhtynyt, mutta aivan sairaalan vieressä on muovinkeräysastia, joten sen enempää en joudu erikseen niitä kuljettamaan. Meidän omassa kylässä on nimittäin sellainen täysin naurettava juttu, että noita nykyisiäkin astioita (paperi, pahvi, metalli ja lasi) vähennetään ja puhutaan koko ajan, että lopetettaisiin.

Tämä asia saa minut ihan raivoihini! Täällä asuu monta tuhatta ihmistä eikä suinkaan edes joka toisella ole välttämättä asiaa kaupunkiin edes viikottain. Mutta annetaan vaan ymmärtää, että kaupunki on se ympyrä kilometrin verran torilta ja sinne kuuluu jokaisen haluta.
Peruspalvelut meillä on.  Lähes jokaista laatua kauppaketjun liike, pankkeja, asiamiesposti ja tätä nykyä jopa Smartpostin laatikot, on yksi pieni vaatekauppa, kampaajaa ja parturia joka kulmalla, Suomen paras Kebab-paikka ja tietenkin autokoulu.

Ja kierrätyksestä halutaan luopua!!?  Syy ei ole allekirjoittaneelle valjennut.

Kerään muoviroskan tuollaiseen pipariämpäriin. Turhake sekin sinällään, koska kertaalleen tyhjäksi syötynä se on liian iso minkään säilyttämiseen eikä ne taida kaupassa antaa sitä täyttää..... Irtopiparimyyntiähän sitä kaivattaisiinkin joulun alla. Heh!  Idean saa varastaa vapaasti!

Tuo ämpäri on täynnä joka ikinen päivä. En ollut ajatellutkaan miten paljon muovia kertyy ennen kuin konkreettisesti näki.
Miksi hitsissä teepussit pitää pakata ensin yksittäin, sitten pahvilaatikkoon, joka kierretään vielä muoviin? Kun ne pussit on jo yksittäispakattu foliopintaiseen pussiin. Ärh!!

Koska meillä syödään paljon rahkaa, rahkapurkkeja tulee päivittäin. Ostan 500g purkkeja ja jätän ne lavuaariin niin, että kun siinä huuhdellaan jotain muuta, vesi valuu purkkiin ja sen voi huuhtoa niillä ylimääräisillä vesillä. Siinähän ei nimenomaan järkeä olisi, jos käyttäisi sitten litratolkulla vettä erikseen niiden pesemiseen.
Huuhdottava ne kuitenkin on, alkavat äkkiä haista ja mies oli jo pari hiirulaista tavoittanut varastosta nakertamasta yhtä pussia kun siellä oli jotain lihan muovia......
Niin, kippaan siis muovit ämpäristä muovipussiin ja kuljetan ne siinä astiaan. Aina useampi pussi kerrallaan. Pussit avaan ja ravitselen roskat irtonaisena säiliöön, koska automaattinen silmä ne erittelee lajin mukaan sitten kierrätysasemalla.

Niin, harvensimme tyhjennysvälin nyt neljään viikkoon ja kun purkki tyhjennettiin ensi kertaa, se oli hädin tuskin puolillaan.
Sen sijaan olen kyllä saanut viikottain viedä roskia eteenpäin, pelkkää muovia.

Ei ihme, että maailma on hukkumassa muoviin!

Ihana ystäväni oli askarrellut sytykeruusuja. Antoi minulle niitä ison pussillisen (jonka Bono söi rikki ensimmäisen tilaisuuden tullen, luullen noita hyvänmakuisiksi....)  Nyt ovat saaneet olla rauhassa, kun on todistettu, että ei ole syötävää. Takan päälle en uskalla laittaa. Sulaisivat siellä.

Koska meille ei kerry kynttilänjämiä, olen miettinyt voisiko sitä soijakynttilärouhetta sulatella vastaaviin ja käyttää sytyttämiseen. Sen pitäisi olla luontoystävällisempääkin!

Järkeähän tässä ajatuksessa ei ole. Soijarouhe oli kallista ja näihin pitäisi hukata turhaa ja ylijäänyttä. Mutta minulta jäi soijarouhetta vähän. Jos se sitäpaitsi toimii, onhan se nyt sitten sillä lailla halvempaa kuin ostaa erikseen sytykepaloja, jos itse pystyy tekemään. Minun sytykkeiden ei tarvitse olla näin kauniita ja tasaisesti peiteltyjä, koska ne on vaan tarvekapineita. En ole ajatellut laittaa niitä esille minnekään.

Munakennoja meiltä kyllä löytyy. Ostan lähes aina kananmunat näissä isoissa kennoissa.

Minä kun en askartele, olen viime aikoina saanut pelottavan paljon ideoita kaikkeen käsillä tekemiseen.