Vanhoja ystäviä

Aikanaan muutimme Porvooseen juuri kun minut oli hyväksytty lukioon Lappeenrannassa. Siihen aikaan kaveriporukasta eroaminen otti koville eikä uuden lukion aloittaminen ollut helppoa. Mutta seinänvierusrivissä mun takana istui tyttö, josta oli tuleva yksi ihminen, joka on mun elämässä aina.
Tutustuttiin Päkän kanssa siis silloin, molemmat samantapaisia, kovaäänisiä ja silloin niin kaikkitietäviä. Oltiin kuin se kuuluisa paita & peppu.
Koska mun vanhemmat asui Porvoossa vielä vuosia sen jälkeen kun itse muutin sieltä pois, nähtiin satunnaisesti kun käytiin kaupungissa. Puolisot tutustui ja me tutustuttiin niihin. Vuosien matkalla ollaan oltu tekemisissä lähinnä puhelimen välityksellä, melko harvoin tavattu, mutta aina juttu jatkuu siitä mihin viimeksi päättyi.

Vähän ehkä jopa hetken päähänpistosta heitin reilu viikko sitten idean, että "tulkaa meille viikonlopuksi". Ajatus toteutettiin nyt.
Täytyy sanoa, että en hetkeen pysty palauttamaan mieliin yhtä lämminhenkistä ja helppoa paria päivää kuin tämä. Käytiin koiralenkillä kelissä, joka ei ansaitse tulla mainituksi, syötiin, saunottiin, istuttiin iltaa, pistettiin maailma taas kuriin ja nuhteeseen.

Minä tapani mukaan irrotin kaikki pidäkkeet ennakolta kun suunnittelin ja heittelin kasaan ruokaideoita ja jälkkäreitä. Isolle sakille tekeminen on parasta mitä tiedän.

Saan katsoa olevani ihan törkeän rikas, kun on tällaisia ystäviä! ♥  KIITOS!!

****
Tuohon edelliseen päivitykseen, joka tosin on jo historiaa, luin jostain mielestäni kaikkein parhaiten tuota keskustelua kuvaavan ajatuksen:

If two people who love each other can't be married because of your beliefs, then you can't have a cookie 'cause I'm on a diet.