Lunta on tullut. Ja pojat, että on kaunista.
Hankin tuon uuden puhelimen syksyllä kun vanha kieltäytyi enää vastaamasta, ja tässä on nyt kunnollinen kamera. Olen aina ollut sitä mieltä, että kännykkä on puhumista ja viestittelyä varten ja kamerat sitten erikseen. Mutta pakko myöntää, että siinä on puolensa, että voi satunnaisesta hauskasta kohteesta napata kuvan ihan ohikävellessään eikä tarvitse hankkiutua paikkaan takaisin uudestaan (kun valo on jo aivan erilainen).
En tiedä mistä sääennusteiden pakkasmäärät katsotaan, mutta ainakaan omalta kohdaltani eivät pidä paikkaansa yhtään. Piti jo maailmallekin lähettää viesti, etteivät kauhistele niin paljon. Hesari väittää tänne tänäänkin -18°C ja mittarissa seisoi -7,3°C kun aamulla lähdettiin.
Koirat tykkää. Tosin tassuihin paakkuuntuu kokkareita, ja niitä aika ajoin lenkin varrella poimin pois kun molemmat alkavat linkuttamaan jotain jalkaa. Edu kestää järjettömän isoja kokkareita varpaissaan ennen kuin oireilee. Ihan kammottaa kun nyppii kahden euron kokoista klönttiä pois ja joukossa on sepeliä ja kiviä...
Edu on näin vanhempana kasvattanut jonkun aivosolun ja on tyystin välinpitämätön mitä tulee vastaantuleviin koiriin tai ihmisiin. Jotenkin herttaista. Aamulla jonkunrotuinen pystykorva ja mäyräkoira saivat ihan primitiiviraivarin meidät nähdessään ja toinen jatkoi rauhassa lumen nuuskimista eikä edes nostanut päätään. (Ja se todistettavasti kuulee vielä hyvin.)
Tosin, jättämällä kulkevat rauhaan se kuitenkin ottaa jostain tuntemattomasta syystä kilarit .... eikä vähemmälle kuin lumiauroille. Yritin puhua järkeä, että on vähän iso haastettavaksi, mutta joku niissä saa sen raivon partaalle ja jokainen aura ja traktori on pakko haukkua. Onneksi kylän auramiehet moikkaavat muutenkin nähdessään niin heiluttavat sitten kättään sieltä kopista ja nauravat....
****
Autokuume. Kammottava tauti.
Periaatteessa mitään tarvetta autolle ei ole. Pärjään tuolla kirpulla.
Mutta... ja se onkin isompi mutta. Kesällä tulee Linzie ja jos meitä lähtee viisikin muutamia kertoja parin-kolmen päivän reissulle, kirppu ei enää riitä.
Vertailen. Pohdin. Lasken.
Onni on se, ettei ole kiire. Nyt eletään vasta tammikuuta ja reissujen ajankohta on aikaisintaan kesäkuussa.
Hoi, jos joku haluaa meidät kylään, kannattaa heittää vinkki. Ainakin tuo saaristorengas on tarkoitus kurvailla. Olen varma, että Linzie tykkäisi nähdä, kuulla ja tavata Suomalaisia. Myös vinkit kohteista, joissa kannattaa käydä, tähän suuntaan, kiitos. Kommentti-kenttä on vapaa.
****
Olen ollut somesta pois nyt kolmisen viikkoa. Ei vieroitusoireita.
Tosin pieniä harmeja, jotka ovat ratkenneet matkan varrella: esim. munataxi toimii nykyään omilla nettisivuillaan eikä sen vuoksi siis tarvitse avata naamakirjaa uudestaan.
Joidenkin kirpparipalstojen puuttuminen vähän kaihertaa, tosin juuri nyt en mitään erityistä tarvitsekaan. Ja pojan autoa pystyy myymään paremmin torilla kuin nettiautossa...
Kavereista kertoo paljon: kahdelta olen saanut viestin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sitä sun tätä, ja mitä jos...
Joulukuu on ollut vauhdikas ja siinäkin on pikkasen vähättelyn tuntua. On ollut viikkoja, jolloin olen havahtunut perjantaina töissä, että ...
-
Varoituksen sana! On paljon mahdollista, että tämä teksti tullaan poistamaan. Stalkkaajat ja muut paskan levittäjät, älkää vaivautuko. Teidä...
-
Meillä oli sairaalan kesäjuhlat, joissa oma osastoni oli vetovastuussa "kesäolympialaisista", ja ennen ruokailua ja muuta hauskaa ...
-
Tutustuin sivustoon feelia.fi , joka myy kotiruokaa vakuumiin pakattuna. Jostain syystä olen tullut saamattomaksi tai muuten vaan hidastunut...
Toihan on paljon enemmän kuin minä voin sanoa... mun vanhoista ystävistä kukaan ei pidä yhteyttä...
VastaaPoistaTaitaa olla valitettavasti nykypäivää. Jos et ole somessa, et ole olemassa. =/ En silti (ainakaan vielä) havittele paluuta. Jollain tavoin kaipaan sitä meidänkin ennenvanhaista sähköpostittelua... =)
VastaaPoista