Loman loppua kohti, seuraavaa odotellessa

Täällä jatkuu elo nyt syyskuun lopulle melko arkisena. Pienen poikkeuksen tekee elokuun puolivälissä saapuva toinen Jenkkisiskoni (joka ei sivumennen todennäköisesti ehdi Ipanaa tavata ennen kuin oman reissunsa jälkeen.)  Katsotaan mitä seikkailuja ehdin heidän kanssaan sitten tehdä. Mukana on alta 2-vuotias, joka asettaa omat rajoituksensa.

Hankimme tuollaisen majakan heinäkuun alussa. Alunperin se oli tarkoitus päätyä anoppilaan, mutta olosuhteista johtuen emme sinne menneetkään, ja se kyllä istuu meidänkin pihaan varsin kivasti. Ei sillä, että sammakot ja vesiliskot tarvitsisivat valoa kotiin löytääkseen.....
Luulen silti, että laitamme siihen valon talveksi. Se voi sitten valaista tietä kotiin.

Parasta kesässä on ollut mahdollisuus lähteä koirien kanssa aamulla varhain lenkille, tulla kotiin aamupalan ääreen, ottaa kahvikupillinen terassille, mahdollisesti kirja....
Näköjään omat tyytyväisyyden aiheeni ovat kohtuullisen vaatimattomia.

Ihanaa, että Pappakoira-Edu on vielä niin hyvässä hapessa, että kävelee aamulla seiskan jälkeen helposti 5-7 kilsan lenkin.

Tiedän, että monia ihmisiä nämä helteet ovat alkaneet ottaa pataan raskaamman kautta.
Minä taas kylven edelleen ilossa ja auringossa.
Olen 10 vuotta maksanut perheeni jonnekin aurinkoon joka vuosi, joten nyt saan sitä ilmaiseksi ja omalla pihalla. Tuskin voisi olla parempaa!!

Bono on mäyräillyt. Ensin se kaivoi hillittömän kuopan terassin alle varjoon, ja nyt lötköttelee siellä aina kun ihmettelemme minne koira on joutunut. Mahtaa olla viileää ja mukavaa!
Ainoa huono puoli on, että maa on savista ja sen korvat on jatkuvasti pienessä savisotkussa.

(Onneksi ei kaivanut metriä enemmän tästä katsottuna oikeaan: siinä on salaoja ja tuo syvyys olisi voinut viedä sen finnfoamiin asti.)

****
Tämä on ollut jonkunmoinen liikuntaloma. Paitsi, että mittaan nuo kävellyt kilsat muutenkin läpi vuoden, olen tämän loman aikana liikkunut vähän extraakin eli fillaroinut. Mukavaa puuhaa ja viima viilentää edes hiukan.

Ainakin yhdelle reissulle sain miehenkin puhuttua mukaan, kuten kuva todistaa.  =)
15 kilsan kohdalla pidettiin juomatauko, koko lenkki oli 30 km.

Muuten loma on ollut edelleen vähän sarjaa "eka kerta".
Tehtiin visiitti Somerniemen kesätorille. Ilmeisesti tapahtuma, jonne tullaan kauempaakin. Ja kyllä siellä sitten autoja olikin rivissä jo satoja....

Hyvä ystäväni ompelee lasten vaatteita ja oli siellä myymässä. Moikattiin Sanna ja pällisteltiin ihmisten menoa.
Mielettömiä juttuja osalla myynnissä. Voi kun olisi miljonääri, jolla olisi loputtomasti tilaa....

Kirpparimyyjien puoli

Täytyy sanoa, että jengi kyllä hinnoittelee osan kamoistaan kummallisesti.

Jos saan Prismasta täysin uuden Mariskoolin johonkin hintaan, 

tuskin maksan siitä kymppiä kalliimpaa hintaa siksi, että se on jonkun vanha. *roll*

Juotiin kahvit ja ihmeteltiin.

Ostin pari tuoretta kukkakaalia (olisi pitänyt ostaa useampi!!)

sekä kreikkalaista leipää.

Torilla soitti hauska ukulele-orkesteri.

Vanhoja hyviä 70-80-luvun kotimaisia viisuja,

ukulelen/ukuleleiden säestyksellä.

Koska olimme niillä kulmilla, halusin vielä piipahtaa tutustumassa Hiidenlinnaan. Siellä on jonkinlainen seikkailupuisto, ja ajattelin, että se voisi olla mielenkiintoinen paikka vierailla kun tuo toinen sisko saapuu Suomeen.

No, jäi kyllä vierailu sitten tähän kuvaan. Alueelle olisi pitänyt maksaa 12 eur/nekku sisäänpääsyä ja sillä rahalla olisi sitten päässyt esim. kahvilaan.

Laitoin palautteen netissä, että menettivät heti pari asiakasta enkä kyllä aja sinne parin viikon päästä useammankaan kanssa.

Jos menisin sinne esim. kouluikäisten lasten kanssa katsomaan, miten muksut kiipeilevät seikkailupuistossa, enpä haluaisi siitäkään mitään sisäänpääsyä maksaa, koska esim. siihen Turun Flow Parkkiin pääsi täysin ilmaiseksi pällistelemään ja vaikka viettämään koko päivän.

Tuskin tuolla NIIN IHMEELLISET kahvilapalvelut on, että kannattaa maksaa sisään päästäkseen ostamaan sitä pullaa.... 

No, valintoja toki.
Kenties tuolla keskellä korpea ainoa tapa elää on pyytää rahaa kaikesta. Vaikka sitten sen kustannuksella, että joku viitsii kääntyä portilta pois.

Hassu viitasammakon poikanen kellutteli kuono pinnalla. Kun se näytti räpistelevän siihen tahtiin, että haluaisi kuivalle maalle, otin pikkukiven ja nostin sen kanssa toisen vähän haukkaamaan happea. Kauan se ei siinä kiikkunut, vaan loikki menemään ja päätyi takaisin altaaseen.
Hauskoja.

Meidän piha-altaassa tuntuisi olevan kaksi vesiliskoa. Toinen on ihan valkoinen, toinen enemmän vihertävä/tumma. Jäin miettimään onko se ehkä jokin ikä-juttu? Mahtaako ne kasvaessaan vaihtaa väriä?