torstai 13. syyskuuta 2018

Pikainen koiranäyttely Porvoossa

Lyhyt koirapäivitys tähän väliin.

Koetan parantaa tapani kun ns. normiarki lähtee pyörimään eli reilun viikon päästä kun Ipana palaa Suomeen ja kaikki lainateinit ovat omilla huudeillaan. Siihen asti en juurikaan koneella ehdi aikaa viettää.....

Ilmoitin Bonon Porvoon koiranäyttelyyn, koska - noh - Porvoo.
Vanhaan kotikaupunkiin on aina kiva mennä, lisäksi meillä on siellä olevasta näyttelystä vain kivoja muistoja.

Niinhän siinä sitten kävi, että Bono yllätti meidät kaikki. Jatkossakin siis Porvoon näyttely taitaa olla meille hyvinkin houkutteleva paikka.


KÄY ERI, SA, KÄK1, 
PU3 ja SERT

Suomennettuna:
käyttöluokan erinomainen, sertin arvoinen, luokkansa voittaja,
paras uros kolmonen ja sai/vastaanotti sertin.

Kolmella sertillä valioituu muotovalioksi, eli siinä mielessä nyt on putki auki. 


Kasvattaja esitti Bonon ensin kehässä, mutta sen verran se kuikuili minun perään, että
paras-uros -kehään vein sen sitten itse. Olihan se aika villi fiilis olla siinä hymyilemässä,
kun kehätoimitsija kysyy "saako ottaa vastaan sertin" .... 


Porvoon upea Linnamäki!
En ikinä kyllästy näihin maisemiin saati tähän alueeseen koiralenkkimaastona.

Oli tosi kiva ensinnäkin käydä Porvoossa. Ei sillä, että olisin ehtinyt mitään itse siellä kiertää tai nähdä. Mutta Brynna (lainalapsi) ehti kivasti kävellä ympäriinsä ja kuvata ja katsella kaupunkia. Toisekseen oli tosi kiva nähdä kasvattaja miehineen ja monta saman kasvattajan koiranomistajaa koirineen. Upeita cockereita!!
Kehän laidalla oli iloinen tunnelma ja sää helli meitä niin, että vähempikin vaatetus olisi jälleen riittänyt. Aivan uskomaton syyskuu!!

4 kommenttia:

  1. Onnea!! On se aina hieno tunne, kun omat pärjää!

    Mä en oo itse mitenkään erityisesti innostunut näyttelyistä, mutta yksi kasvattini on aika menestynyt, sen nimen edessä lukee koiranetissä FI MVA PMV-09 VV-15 PMVV-17. (Melkein en ees tajua mitä noi kaikki tarkoittaa... =D) Oon ollut siinä mielessä hyvin laiska kasvattaja, että en tosiaan ole itse noihin juttuihin juurikaan panostanut, mun koirat ei suuremmin näyttelyistä nauttineet. On käyty vaan lähinnä ne "pakolliset" ja luonnetestit ja sen sellasta, mutta muuten on menty sit ihan vaan kotikoira-meiningillä.

    Mulla siis on kennelnimi ja kahdella koiralla on molemmilla ollut kaksi pentuetta, yhteensä 19 pentua. Meidän toinen koira on ekan pentu, ekasta pentueesta. Kasvateistani juurikin tuo menestynyt on sitten ollut innostuneessa kodissa ja sen omistaja on sittemmin myös aloittanut kenneltoiminnan. Ihan ylpeä voin olla, että se "minun" vauva siellä on ollut se kantaäiti. Siellä on nyt parhaillaankin ihan pienet vauvat, eilen syntyneet.. ♥♥♥♥♥ tosin nyt ovat eri linjasta, ei enää tätä "meidän" sukua. Oma kenneltoimintani on loppunut käytännössä jo vuosia sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Oli se hullu tunne. Cockerimaailmassa nimittäin joku sertin metsästys ei ole olleenkaan yksinkertainen asia. Täysin eri tavalla kuin aikanaan Edun kanssa, jonka kanssa kävimme pokkaamassa ne sertit vähän "itsestäänselvyytenä".

      Itselläkin on kennelnimi, vaikkei yhtään pentuetta olekaan. Ja pelkkiä uroksia. =)

      Arvostan toki tätä saavutusta suuresti, mutta vielä enemmän arvostan noita kaikkia tekemisestä saatuja tunnustuksia, joten näyttelyt on edelleen meille marginaalilaji, joskin ehkä näyttävin.

      Poista
  2. Oi olitte täällä ja aivan upea tuo alin Porvoo kuva wow. <3

    Mukavaa sunnuntaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Tulen Porvooseen vielä syksyn aikana takuulla. Meidän jouluperinteisiin kuuluu paitsi Porvoon joulumarkkinat, myös visiitti Brunbergille hakemaan joulunamuja.... =D

      Poista

Kolmen peruspäivän plussat ja miinukset

Onhan näitä haasteita, joihin on pakko tarttua. Tämä on viime viikolta. TIISTAI - erittäin huonosti valvottu yö Mies tulee iltavuorossa töis...