Mikään ei merkittävästi muuttunut, mutta yksi kaappisysteemi lähti, joten sellaista kahta huonetta katkaisevaa kohtaa ei ole ja kulkeminen on sujuvaa ja avaraa.
Pelkkä uusi maali seinissä kirkasti koko kämppää jännästi.
Tästä lähdettiin.
Yläkaapin vasemmalla puolella oli ennen
pyökinvärinen irtohylly.
Yksi tolppajalka piti hankkia pöytätasoon.
Hylly jäi seinältä pois.
Vitriinikaappia nostettiin ehkä 15 cm korkeammalle.
Ja koska maalia ostettiin (tarkoituksella) koko ämpärillinen, remontti jatkuu sen verran, että eteisen seinät käsitellään nyt samoin tein. Eteinen on koko huushollin murheenkryyni. Onneton läpijuoksupaikka, josta kaikki hiekka yms kulkeutuu pitkin muita huoneita.
Sokkeloinen ja kulmikas. Lisäksi edelleen täysin alkuperäisessä kuosissa.
Jospa valkoinen maali tekisi terää sillekin.....
Kun Kivet tuli pestyä, otin ne myös käyttöön.
Isäinpäivä.
Joku vuosi sitten joku oli päivittänyt facebookiin (minusta) hauskan (vitsikkään):
"Koska olen mitä suuremmassa määrin syyllinen siihen,
että oma isäni, samoin kuin tämä vierellä kulkeva henkilö on tullut isäksi,
mielestäni tänään kuuluu lahjoa minua."
Meillä oli aivan valtavan ihana isäinpäivä!
Omat isot lapset tulivat puolisoineen lauantaina illansuussa. Nuorin kävi heidät noukkimassa ja jo siihen tilanteeseen tuli sopivaa levotonta huumoria, kun minä aloin kotoa käsin neuvomaan, minne ajaa, vaikka olivat menossa täysin eri paikkaan....
Nuorison kanssa istuttiin ja syötiin pientä iltapalaa, skoolattiin kesällä hankitulla skumpalla ja naureskeltiin pitkästä aikaa koko iso lössi yhdessä.
Sauna lämmitettiin ja kaikessa rauhassa nautittiin.
Aamulla minä ja tuo vierellä kulkeva isä lähdimme käyttämään koirat lenkillä ja kun palasimme, keittiössä oli täysi hööki päällä. Nuoriso oli keittänyt kahvit ja laittanut aamupalan. ♥
Olin laittanut peuran muhimaan jo aamulla, joten ruoka oli ikäänkuin tulossa itsestään.
Siinä odotellessa, koska satoi eikä kukaan halunnut sen enempää lähteä ulkoilemaan, otimme muutaman tiukan erän Rummikubia.
Ei kyllä voittoa heru näillä korteilla....
Pelin taktikointia.....
Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.
Oh dear, it's a deer - peuraa siis, muusipedillä, vierellä vähän tomaatteja sekä fetaa uunin kautta ja Waldorfin salaattia (onks nyt joulu, kysyi Ipana) ja kokonainen lohifile jääkellarin lohena. Isomman tyttären lempiruokaa, eivät raaski itse ostaa lohta, joten pyrin tekemään sitä aina kun käyvät.
Oikein kovaan joulufiilikseen en ole vielä päässyt.
Lonkeronharmaa keli vie mehut, vaikka samanaikaisesti jollain kieroutuneella tavalla nautin siitä, että kun iltalenkit tekee aina pimeässä, otsavalo paljastaa myös vastaantulijat (joita täällä ei kyllä näy).
Pariin kertaan on peura tai pari säikäyttänyt, kun otsavalon kiilteessä joku katsookin takaisin.
Vaikka niitä näkee joka vuosi, joka kerta se sykähdyttää.
Vaikka niitä näkee joka vuosi, joka kerta se sykähdyttää.
Kyllä tämä tästä. Syksy siis.
"... läpi syyskuun,
läpi repaleisen lokakuun,
kaipuun kaljakori kilisee,
mua oottaa,
ikävistä ikävin,
marraskuu...."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!