Paras toteutunut unelmani: oma sauna
Kyllähän sitä aina unelmoi jostain: kahvista, pitkistä rauhallisista yöunista, ihanasta metsälenkistä..... Mutta sellaisia oikein isoja unelmia. Noh! Toki sitä aina ajattelee ja haaveilee kaikenlaisesta, mutta sellaisia haaveita, joille olisi valmis tekemään jotain - enpä tiedä.
Taidan olla liian realisti. Kun on jokin asia, josta haaveilen. Olkoon nyt esimerkkinä vaikka patikkaretki eväineen, sellainen pitää vaan järjestää ja sen teen. Katson kalenterista milloin on yhteinen vapaapäivä ja suunnittelen aikataulun sen mukaan. (Sitten juuri sinä päivänä on karmea sadekeli tai tuulee tai jotain.... ja totean, että "no, sateen sattuessa sateessa".... tai jään kotiin enkä sen erikoisemmin asiaa harmittele.)
Hurjan näköiset pilvet Otus-myrskyn jälkeen
Toki on asioita, joista on kiva haaveilla, sillä lailla vähän leikillisesti: jokin melko valtava reissu, retki tai vastaava. Sellainen, minkä järjestämistä täytyy oikeasti puuhata pidempään. Olkoon nyt esimerkkinä vaikka tämä jo mennyt 5-vuotissuunnitelmani tuosta viimetalvisesta Kanarian reissusta koko perheen kera.
Sitten taan olen jollain tavoin laiska. En viitsi edes käyttää sanaa mukavuudenhaluinen, koska kyse on puhtaasti laiskuudesta.
En jaksa suunnitella, säästää, nähdä hirveästi vaivaa...
Mainittu reissu tänä vuonna oli huikean kiva. Siihen säästin ja sen järjestäminen oli helppoa: sen kuin meni matkatoimiston sivuille ja varasi.
Viikonloppuna makumatka Kanarialle uudestaan.
Mojo-kastike on hyvää myös kotimaisten
uusien perunoiden kanssa. NAM!
Iltapäivälehti uutisoi maskulaisesta naisesta, jolle soitettiin työpaikalle lauantaina ja kerrottiin 5,6 miljoonan euron lottovoitosta.
Sivulauseena: mietin heti juttua lukiessa, että ai vitsi miten kiva, kyse täytyi olla jostain hoitajasta tai kaupan "tädistä", koska kukapa muu olisi töissä lauantaina. Eli siltä osin meni voitto oikeaan osoitteeseen!!
Niin, mitäpä minä tekisin, jos lottoaisin ja moinen kopsahtaisi kohdalle?
Luonnollisesti lapset saisivat kaikki oman osansa. Pitäisi kysellä verottajalta miten lahjaveron saisi mahdollisimman pieneksi. Koen joltain kohdalta epäreiluksi, että vanhempana en saisi antaa lapsilleni suurta summaa ilman, että valtio vie välistä. Toki en itsekään olisi tässä kohtaa tehnyt mitään ansaitakseni moisen summan, mutta silti. Vähän tuntuu hullunkuriselta.
Mutta mikä muuttuisi omassa elämässäni?
Jatkaisin edelleen töissä. Mahdollisesti vähän pienemmällä työaikaprosentilla, mutta jatkaisin kuitenkin.
Saattaisin pitää haaveilemani puolen vuoden sapattivapaan.
Tekisin vähän pidemmän retken pohjoiseen, saattaisin peräti piipahtaa kurkistamassa Jäämerta (jos Norjan raja on jo auki.)
Epäilemättä hankkisin yhden koiranpennun.
Kyllä on melko vaatimattomia omat haaveeni.
Noistakin suurin osa olisi toteutettavissa ilman lottovoittoakin. Kyse on lähinnä arvovalinnoista ja viitseliäisyydestä. Ja laiskuudesta.
Rodot aloittelevat
Olisi kivaa jos.....
Voisin tehdä miehen kanssa pitkän reissun Jenkkilään niin, että lentäisin esim. itärannikolle, tasaisin aikaeroa siellä muutamia päiviä ja vuokra-autolla ajaisin maan halki katsellen paikkoja.
Päätyisin eteläisten valtioiden (New Mexico, Arizona) kautta pohjoisempaan tervehtimään taas kerran perhettä Utahissa, ajaisin pohjoisen kautta (Idaho, Montana) Seattleen, joka on kuulemma maailman kahvipääkaupunki, ja jonne haluaisin päästä käymään.
Vanhana Greyn Anatomia -fanina haluaisin nähdä ne lautat, saaret, maisemat...
Siitä pohjoiseen Vancouveriin Kanadan puolelle ja sitten takaisin rantatietä alas San Fransiscoon. Sieltä lento kotiin.
Lystikäs haave. Toteuttamiskelpoinen joiltain osin.
Sitten realisti iskee: en tykkää ajaa pitkiä matkoja tai matkustaa autolla tuhansia kilometrejä. Tuolla on erilaisia riskejä kuin kotimaan matkailussa autolla....
Tuo vaatisi vähintään kuukauden, etten olisi ihan puhki reissun jälkeen. En tiedä voisinko olla pois kotoa ja koirien luota niin pitkään.
Ei paljon 5 miljoonaa auttaisi, kun ei tykkää ideasta vaikka sen itse keksii.
Lipstikkapesto
No nyt löytyi sitten herkku!!!
Pilkottua pihtaa,
parasta hartiajumppaa
Joten heivataan tällaiset haaveet. Palataan normaaliin arkeen ja vietetään sitä hyvin ja ansaitusti.
Olen aika innoissani järjestäessäni nyt tyttärelle lakkiaisia. Saamme käyttöön palokunnantalon, missä on iso terassi ja ihmisten mahdollisuus pitää vähän etäisyyttä.
Herkkuruokia olen jo listannut, ihana ystäväni tekee lakkiaislahjaksi lapselle pari Britakakkua!! ♥
Kesälomaan aikaa vajaa pari viikkoa. Työvuoroja 9.
Elämä on aika nastaa!!! ♥
Ihan ekaksi vinkki: jos haluaa antaa lapsille lottovoitoista osansa, kannattaa aina tehdä lotot kimppalotoiksi! Nehän voi vaikka kaikki osiot pitää itselläkin, mutta JOS se iso potti iskee, senkun vaan jakaa jokaiselle oman lapun ja se on siinä. Ei pääse verottaja väliin!
VastaaPoistaJa toiseksi, mä myös mietin Annukan tekstin jälkeen, mistä haaveilen. Enkä oikein hirveesti mitään keksinyt... No, jos olisi sitä lottovoittorahaa, sitten kyllä keksisin montakin asiaa (just tuo lasten elämän rahoittaminen, auttaisin myös jollain konstilla muutamaa sellaista ihmistä, jotka kamppailee rahapulassa, sit ostaisin metsää hulluna ja suojelisin sen (tämän idean olen napannut Kaarina Davisilta) ja muutenkin haluaisin lahjoittaa rahaa luonnon- ja eläinten suojeluun). Mutta ilman isoja rahoja toteutettavia haaveita... hmmm... en todella keksi. Kaikki ajateltavissa olevat isommat asiat vaatisi rahaa (se haaveilemani Lapin reissukin (no, siinä kai sitten on yksi haave); joskaan se ei ehkä vaatisi lottovoittoja, mutta jos haluaisin vaikka pidemmän patikan tehdä, niin jotain varusteitakin varmaan tarttisi hankkia...) ja tunnustan kyllä myös, että en ehkä ole kauhean halukas tekemään asioiden eteen mitään. Eli siis laiskuutta täälläkin.
Mut hei hienoa, että sun elämä on nastaa just nyt! Ihan jees on täälläkin. Me aiotaan järkätä pojalle valmistujaiset ihan tänne kotiin, ilman sen ihmeempiä turvavälejä. Sikäli mikäli ei nyt sitten just satu niin, että yksi lähipiirin ihminen todetaankin korona-positiiviseksi, on menossa huomenna testiin. En henkkoht usko, että kyseessä on korona, mutta hänet kuitenkin passitettiin testiin varmuuden vuoksi, joten torstaina selviää, onko meillä lauantaina juhlat vai alkaako kuumeinen miettiminen, ketä kaikkia on tässä viime aikoina tullutkaan tavattua...
Kivaa viikkoa ja loman odottelua sinne! ♥
Niiiiiin.... JOS haluaa ylipäänsä lotota. =D
PoistaKimppalotto kuulostaa liian suunnitelmalliselta. Sellaiselta "olen niin itsevarma, että potti kopsahtaa tänne"....
Laiskuus on hyve. Olen päättänyt niin. Ainakin helpompi suhtautua omaan patalaiskuuteen ystävällisemmin näin.
Kesä kyllä piristää ihan vaan olemassaolollaan. En välttämättä kaipaa edes helteitä tai muuta. Ihan vaan tunne siitä, että on kesä.
Erityisesti koska tänä keväänä mentiin paikka paikoin syvissä vesissä työmaailmassa.
Pakko aloittaa nyt tuosta sun tekstin loppuosiosta, koska pisti hymyilyttämään erityisesti tämä "Ei paljon 5 miljoonaa auttaisi, kun ei tykkää ideasta vaikka sen itse keksii" :D. Ja sekin, että mielikuvissaan ajaa autolla maan halki, mutta sitten taas toisaalta inhoaa koko ajatusta, koska ei tykkää istua autossa pitkiä matkoja :D. Kiitos piristyksestä!
VastaaPoistaMutta siis kestounelma, jota en tullut ajatelleeksi ennen tätä sun tekstiä, on hyvät yöunet. Ai että. Sellaiset kun saisi, niin varmaan sitä jaksaisi enemmän tehdä asioita jonkun haaveilemansa jutun eteen. Nyt ei oikein sen sortin inspistä/energiaa ole.
Lottovoitosta kyllä koituisi melkoinen stressi, vaikka siitä pääpotista olenkin joskus aikanaan haaveillut. Olisi vaan pitänyt lotota, että olisi ollut vähän paremmat mahdollisuudet voittoon.
Iloisia lakkiaisia ja ihanaa lomaa Vivi <3
Tiedän, ihan kahelia! Eikö "kaikkien" unelma ole tuo road trip maan halki? Ajatuksen tasolla se onkin kiva, mutta koska tiedän itseni ja sen miten äkkiä kyllästyn, ihan mahdoton toteuttaa.
PoistaTäytyy tehdä kivat lakkiaisjuhlat. Loma on aina hyvä!!! ☼ Kiitos toivotuksista!
Ihanan analyyttinen ja realistinen postaus. <3 Monessa kohtaa hymyilytti, mutta noinhan se juuri on. Isot unelmat ovat työläitä, eivätkä unelmat saa olla työläitä. Unelmoikaamme vaikka siis leppoisista löylyistä ja jääkylmästä kivennäisvedestä. :-)
VastaaPoistaLottovoiton tuhlaamisessa mulla ei olisi mitään ongelmaa. Just puhuttiin tästä pari päivää sitten, kun äiskä oli kysynyt iskältä, mitä tämä oikein tekisi niillä voittorahoilla, jos voittaisi pääpotin (ei osannut vastata mitään). Mulle löytyisi käyttökohteita niin, etteivät rahat riittäisikään. ;-)