Heli oli kirjoittanut hauskan aloitteen aiheesta mitä roinaa ei tule enää hankittua itse.
Helin listaa lukiessa koin kyllä huonon omantunnon pistoksia... koska vaikken olekaan kaupoissa luuhaaja enkä mikään supershoppaaja, huomaan kyllä ostavani kaikenlaista turhaa ja hölmöä edelleen.
Voisinpa todeta, etten osta lehtiä tai kirjoja. Mutta Hesari tulee laatikkoon uskollisesti joka aamu enkä hevillä vaihda sitä nettilehteen. Ehei, aamun uutiset on saatava rapistella teemukin kanssa kirkasvalolampun valossa eikä mistään puhelimelta.
Kirjat taas.... noh. Olen kirjaston suurkuluttaja, mutta kyllä joitain kirjoja tulee ostettua vuosittain. Olemme alusta asti keränneet esim. Ilkka Remeksen kirjoja, joten hankin uusimmaan yleensä "isäinpäivälahjaksi" vaikka viime syksynäkin se odotti joulupapereissa.
Kynttilöiden suhteen olen tyytyväinen. Kokeilin tehdä niitä soijakynttilöitä itse, mutta ne vasta kalliiksi tulivat. Joten Ikean 2,50 euron tuikkusetti (100 kpl) välttää mulle oikein hyvin, koska poltan tuikkuja aina enemmän kuin yhtä kerrallaan. Samoin ostan Ikeasta tiettyä yhtä tuoksukynttilää purkissa. Sitä poltan vessassa.
Mutta itse aiheeseen.
Vähän ehkä nolottaa myöntää, mutta oli vaikea keksiä asioita, joita en enää ostaisi. Sitten pohdin sitäkin, mikä on ostamista. Teetän seinäkalenterin kolmeen talouteen joka vuosi omista valokuvista. Teen työn ja suunnittelen sen itse, mutta varsinainen painotyö tulee ostettuna.
Lopulta keksin edes pari asiaa: en osta yleensä jäätelöä koska teen sen itse! (Ostan luonnollisesti tarvikkeet...) Samoin leivonnaiset teen itse. Villasukat ja muutama muu pieni villajuttu tulee lähes kutsumatta ihanalta ystävältä, jolle on kasvaneet puikot käteen... ♥Sanna♥
Nykyään ei juurikaan tule ostettua mitään tuoksuja. Ylipäänsä en ole koskaan ollut mikään hajuvesissä kylpijä ja koska nykyinen ammatti jokseenkin velvoittaa olemaan tuoksumatta, pari tuoksua löytyy ja nekin jo niin usean ajan takaa, että pitänee kohta paiskata pois.
Totta puhuen omistan tällä hetkellä rajausvärin ja ripsivärin, en edes puuteria. (Mikä olisi kosmetologin mukaan hyvä heittää kasvoille ennen lenkkiä näissä pakkasissa.....)
Aika ajoin turhauttaa itseänikin se, että nämä vaan ovat mielestäni jotenkin niin hauskoja. Todennäköisesti moni meillä kävijä ajattelee, että voi kamala, miten se jaksaa katsella noita tsemppiviestejä joka päivä.....
Vaateosastolla en juurikaan osta vaatteita sesongin mukaan tai muuten huvin vuoksi.
Kuljen samoissa rytkyissä melko lailla läpi vuoden, ja hankinnat ovat luokkaa sukkia, alusvaatteita ja ulkoilukampetta. Ja niitä tarpeeseen. (Miinus lenkkarit, olen kenkäfriikki ja minusta naisella voi hyvin olla 6 eri paria erilaisia ulkoilukenkiä.... Perustelen tätä itselleni, että kävelen 2500 kilsaa vuodessa ja hyvät kengät ovat edellytys sille, ettei paikat tule kipeiksi. Lenkkarit kestää vajaan vuoden, jos kulkee yksillä. Vaihtamalla kenkä saa levätä ja kestää useamman vuoden.)
Koska olen satunnaisesti kuullut myös hyvää noista Kiinasta tilatuista tavaroista, sorruin nyt tilaamaan itselleni ja miehelle ulkoilutakit (Jack Wolfskin) Wishiltä. Reppujen kanssa kävi aikanaan niin, että päädyin saamaan äärettömän edullisesti aitoja Kånken-reppuja. Ilmeisesti Kiinassa toimintatapa on varastaa tai muuten päätyä omistamaan alkuperäistuotteen tehtaalta peräisin olevaa kamaa, minkä sitten voi myydä halvalla verkossa.
Kokemuksesta laatutuote voi olla laatutuote myös tullessaan hyvin epämääräisistä oloista. Toki ehdin miettiä niiden ekologisuutta, kun toiselta puolen maailmaa rahdataan tänne. Tosin, mikä ero on sillä rahdataanko se myytäväksi Intersportiin (noin 300 eur) vai suoraan omaan postilaatikkooni (40 eur), kun tuote valmistetaan siellä yhtä kaikki?
Jotain ostamiskäytöstäni perustelen sillä, että jos paikallinen yrittäjä sen vuoksi pystyy pitämään kauppansa pystyssä, että hankin jotain häneltä, se on ollut sen arvoista.
Samoin teen paljon kirpputorikauppaa eli pistän vanhaa roipetta eteenpäin halvalla tai ilmeiseksi. Pääasia, että kama kiertää. Ehjää ja käyttökelpoista en halua laittaa roskiin.
Ylipäänsä pyrin kierrättämään. Vuoden 2020 aikana pihan roskis tyhjennettiin 9 kertaa. Siis koko vuonna. Teimme vuosi sitten päätöksen alkaa kierrättää muovit, mikä vaatii selkeää erikseen tekemistä ja viitseliäisyyttä, koska tällä paikkakunnalla lähin muovinkeräyspiste on 22 kilsan päässä. Onneksi se osuu oman työmatkani varrelle niin tulee pudotettua pussi kiertoon useamman kerran viikossa.
Samoin keräämme paperit, pahvit, peltipurkit ja lasit erikseen ja kiikutamme niitä kauppareissulla erinäisiin kierrätysastioihin. Viime keväänä tein ensimmäistä kertaa kaverin kanssa keikan kaatopaikalle. Keräsimme pakettiautollisen (myös huonekaluja) roinaa kahdesta talosta ja veimme kiertoon. Samalla tehtiin päätös uusia vastaava vuosittain. Toki, jos meillä muutto konkretisoituu, joudun varmasti tekemään useamman keikan kaatikselle ihan itsekseni.... Mutta oli kannattava keikka. Pakettiauton vuokra oli edullinen (35 eur) ja me maksoimme kaatopaikalle 15 eur siitä, että sorttasimme itse oikeisiin astioihin rikkonaista ja turhaa. Enemmän olisi maksanut laittaa niitä roskikseen ja maksaa jätemaksuna.
Nyt kun tätä muuttoa pyöritellään päässä....
Meille tuli ihmisiä katsomaan taloa tänä aamuna. Olin itse tietenkin koko viikonlopun töissä kiinni, 14 tuntia molempina päivinä, joten mies on täällä siivonnut pintoja.
Oli kyllä hiukkasen ylellistä aamulla avata Hesari (ilman sitä kirkasvalolamppua....) tyhjälle ruokapöydälle ja jälkeenpäin nostaa teekuppi kaappiin (meillä on yleensä tasolla sellainen kuivatusritilä, minkä päällä teekuppi lojuu kaikki päivät...).
Muutenkin kun pinnat ovat näin tyhjät, mietin hetken mitä sieltä puuttuu ja onko se jotain, mitä tarvitsen. Saatan elää tovin nyt näin ja kuulostella mitä jään kaipaamaan.
(Tiedän jo nyt haluavani sen kirkasvalolampun sekä pähkinät takaisin....)
Ehkä näin voisikin elää?!
Olemme vähän surffailleet asuntosivuilla ja pari kohdetta on mielessä, joita voisi mennä katsomaan.
Elämme jännittävää aikaa!!
Mulle myös paperinen sanomalehti on ainut oikea. Töissä kun joutuu päivät pitkät tuijottelemaan näyttöä, en halua käyttää mitään sähköisiä välineitä edes uutisten lukemiseen. Silmät on muutenkin kovilla.
VastaaPoistaTuoksuja mullakin on tasan kaksi, joista en käytä kumpaakaan enää oikein koskaan, vaikka ne tosi hyvälle tuoksuukin. Vähän ihmettelen, etteivät jo ole vuosien saatossa haihtuneet taivaan tuuliin, koska en todellakaan enää muista minä vuonna olen ne mahdollisesti joltain laivareissulta hankkinut.
Meikkejä on ripsari, huulipuna (tai ehkä se on kiilto, en ole varma) ja mineraalimeikkivoide (se on muuten tosi hyvä tuote ja suojaa sekä auringolta (vähän) että pakkaselta).
Ihonhoitoon satsaan niinkuin sinäkin ja haluan ajatella, että ei ole mennyt hukkaan.
Ja juu! Ulkoilukenkiä on mullakin useita pareja ja ulkoiluvaatteita myös, koska mikään ei ole niin masentavaa (tai ehkä joku on) tai epäinnostavaa kuin ulkoilu/liikunta vääränlaisilla varusteilla. Enkä silti ole mikään tekstiiliurheilija, mutta väitän, että monen liikuntainto kuolee siihen, että jos vaate on aina liian paksu tai ohut tai vettäpitämätön tai mikä nyt milloinkin on mahdollisimman epäsopiva asu vallitsevaan keliin.
Sama koskee kenkiä. Jos lenkkarit kastuu heti läpimäriksi, kun vähän sataa tai jotain, niin ei pal ulkoilu kiinnosta. Toisin kuin kelinmukaisissa varusteissa, joissa ainakaan mua ei mikään keli estä lähtemästä ulos pitkiksi ajoiksi (paitsi ukkonen).
Ja muutenkin se on hyvä kysymys, että mikä on turhaa ja mikä ei, koska se mikä yhdelle on tärkeää, on toiselle turhaa ja päinvastoin.
Itse ehkä ajattelen, että kaikki millä mulle ei ole käyttöä tai mistä en saa iloa, on turhaa. (Tykkään Marie Kondon ajatusmallista, jossa kaiken poisraivaaminen ei ole itsetarkoitus, vaan tärkeää on säästää ne jutut, jotka tuottaa iloa).
Mutta nyt tästä meinaa tulla romaani. Helin juttuaihe ja postaus oli mun mielestä kivoja ja samoin tämä sun.
Ruokapöydän ja keittiön tasojen siisteydellä on suora yhteys mun korvienväliin. Jos ne pystyn pitämään sopivan siisteinä ja ruokapöydän mielellään tyhjänä kaikesta muusta paitsi viherkasvista tai kukista, pääkin on paljon seesteisempi.
Tsemppiä muuttomietteiden keskelle <3
Ulkoiluvaatteista sanoit tosi hyvin. Juuri noin, että menee maku tekemiseen, jos varusteet pettää pahassa paikkaa.
PoistaMulla oli vuosia Haltin kuoritakki, joka oli katastrofi vajaa viikko ostamisen jälkeen: goretex petti ensimmäisessä tihkusateessa ja valmistaja/myyjä ja muut tahot väittivät vaan mun pesseen sen väärin. (Koska ainahan sitä ensimmäisenä ulkovaatteet laittaa koneeseen keitto-ohjelmalle heti ostamisen jälkeen?)
Sittemmin en halunnut merkkitakkia ja ostin jokunen (4?) vuotta sitten halpistakin jostain ketjuliikkeestä. Se on palvellut hyvin, kestänyt myös pesut ja suojaussuihkeet. Nyt siitä vaan alkaa pettää vetoketju. Argh!! Vaikka periaatteessa tiedän, että sen voisi helposti vaihdattaa, kuitenkin myös saumoissa näkyy sellaista hiutumista, että jos vetoketju sitten kestääkin, leviää takki ympäriltä. Miksi mitään ei tehdä nykyään kestämään vai olenko se vaan minä, jonka mielestä vaate voisi kestää 10 vuotta?
No juu. Tulipa paasaus ulkovaatteista. =)
Tuonkin allekirjoitan, että jos aamulla herätessä keittiö on kuin sodan jäljiltä, päivä on pilalla! Keittiön tasot on oltava siistit, että siellä voi asua.
Joo, en minäkään mitään netti versioita sanomalehdistä halua lukea. No, Hesaria en lue koskaan, koska siinä vain ei ole mitään minulle, joka asuu itä-Pirkanmaalla. Aamulehteä tilataan joskus halvalla tarjouksella. Tosin ei tilata enään, koska se tulee meille vasta ammupäiväpostin aikaan. Eli noin klo 11-12. Ja viikonloppusin sitä ei jaeta ollenkaan. 100 metrin päähän saman tien varteen kyllä jaetaan, mutta ei perille saakka. Joten ei kannata maksaa lehdestä, kun sitä ei saa silloin, kun luetuttaisi.
VastaaPoistaKyllä väkisinkin on alkanut miettimään tavaran paljoutta omassa kodissaan. Tämä luontoalan opiskelu on sitä vielä enemmän tuonut ajatuksiin. Mutta en silti halua alkaa rajoittamaan ja listaamaan, mitä ostan ja mitä en. En nyt ihan hirveästi muutenkaan nykyään osteskele. Mutta jos jotain tarvin ja mieli tekee, sen haluan itselleni suoda.
Onpa tylsä, jos aamulehteä ei saa aamulla. Itsellä ei oikein lähde edes päivä käyntiin, jos en saa selata lehteä teen kanssa herättyäni. Jouluna, kun ilmestyy lehti, jossa on kolmen päivän TV-ohjelmat, luen samaa (eri osiota) joka aamu. =D
PoistaHauskaa, kun teit oman versiosi tästä!
VastaaPoistaMulle tuli mieleen, että muistan, miten kiva oli lukea sanomalehteä. Sen tilaaminen on kuitenkin minusta melkoisen kallista, joten muutamia satunnaisia pätkiä lukuun ottamatta ei olla tilattu. Mutta en kyllä lue lehtiä myöskään tietokoneelta tai puhelimelta. Mulla on tietokoneessa netin aloitussivuna MTV ja useimmiten kun koneen netin avaan selaan sen läpi (mutta en aina). Luen sit jotain satunnaisia uutisia vaan. Mieluiten katson uutiset telkkarista, mutta saattaa olla pitkiäkin aikoja, että en lue tai katso niitä mistään... Oon vähän välillä ns. kelkasta tippunut siis, kun en kauhean mielelläni maailman menoa seuraa. (Nyt on nuo Mr T uutiset olleet sen verran kiinnostavia, että niitä olen kyllä katsonut ja lueskellut...)
Mä olen sinänsä vähän samaa mieltä kuin Marketta, että jos jotain tekee mieli niin ostan. Tai paremminkin ehkä, jos jotain TARVIIN, niin ostan. Eli minusta on vähän eri asia osteleeko vaan huvin vuoksi ja urheilun kannalta, vai ostaako tarpeeseen. En siis minäkään varsinaisesti pidä mitään "tätä ei saa ostaa"-kieltolistaa itselleni, mun listaus oli ennemminkin sellasia asioita, joita olen huomannut, etten enää nykyään tule ostaneeksi. Ja jos johonkin tulee joskus tehtyä poikkeus, niin sitten vaan tulee. =)
Tosta sun itsetehdystä jätskistä oon kyllä vähän kade. Millaista jätskiä teet? Mä tein yhtenä kesänä oikein tosi usein banaanijätskiä, siis pakastetuistsa banaaneista, koska ajattelin, että en osta vaan teen itse ja voi voi kun se on terveellistäkin. No, taisin sitten muutaman lisäkilon sillä tavalla hankkia kuitenkin... Banaanijätski on kyllä edelleenkin hyvää ja välillä sitä teen. Mutta ostelen kyllä myös jätskiä ja viime kesänäkin meni paketti jos toinenkin ehdotonta lemppariani vegaanista Magnumia. Oih, miten iiiiihanaa!! (Sattuivat muuten olemaan sitten meidän lähikaupassa poistuva tuote joskus syksyllä, eli alelappu oli kyljessä. Ostin neljä pakettia, á 4kpl jätskitikkuja. Taisivat kestää alle viikon meillä. Että tässä oli taas tätä "jos et halua mättää makeaa, älä osta sitä taloon"-opintietä minulle...)
Lykkyä teille talokaupoille, voi että olis niin kivaa ja jännää kun vois muuttaa! =)
Joo, sanomalehti on mun pakollinen paha. Kallista kuin synti, kyllä! Mutta siitä haluan maksaa. Koska en katso TV:tä, en muuten tietäisi yhtään missä maailma makaa. Joskus ennen vanhaan iltapäiväpulujenkin otsikoissa saattoi olla jotain oikeitakin uutisia, mutta nykyään ei ole kuin Tonin Marja-kultaa ja Kimin Jenni-kultaa täynnä. Pelkkiä julkkisjuoruja eikä mitään sisältöä. Pah!
PoistaEhkä tämä ostamattomuus tulee iän myötä? Mietin sitä kirjoittaessani. Esim. mun tyttärillä oli jossain vaiheessa sellainen maaninen tarve tuhlata joka ikinen euro aina jonnekin typerään rättikauppaan ja vaan periaatteesta saada joku uusi loimi, mitä ei välttämättä sitten käytetty kuitenkaan uudestaan. Muistan erinäiset sanomiset aiheesta, mutta minkäs teet.
Nyttemmin, kun ovat omillaan ja ostavat omilla rahoillaan myös ruuan yms, ovat huomanneet, että sitä rahaa pitäisi olla muutakin varten kuin omia mielitekoja. Niin se elämä opettaa.
Itse kun ostaa tosiaan silloin kun on pakko, vähän kuin välttämätön paha.
Myönnän kyllä, että sorrun esim. kirpparikierroksella mahdollisesti johonkin koristeroinaan helposti, jos se silmää miellyttää. Toisaalta olen kauhean kitsas ja kinaan itseni kanssa hinnasta eli kallista en osta.
Jätskin teen aina samoin: pari valmista vaniljakastiketta (vatkattavaa mallia), purkki kondenssimaitoa ja purkki (500g) rahkaa. Nämä sekaisin ja vaniljaa perään.
Itse laitan rahkan siihen torppaamaan sitä yletöntä makeutta ja sellaista tiettyä kitalakeen tarttuvaa rasvaisuutta, mikä tulee kondenssimaidosta.
Minä vihaan banaaneja, joten banaanijätskiä en halua edes kokeilla. Siinä on aspartaamin lisäksi maku, jonka maistan läpi mistä hyvänsä. En vaan siedä.
Ainoa, missä bansku menee, on kesäinen mansikkakakku. Olen sillä lailla outo. =)
Pidän itsekin nyt peukkuja onnistuneille talokaupoille, vaikka ihan hirveästi hirvittääkin...