maanantai 25. tammikuuta 2021

Pakkaamista, muuttohaaveita ja talvi

Huh! Nyt tuntuu keulivan ja korkealle.

Meillä suunnitellaan nykyään työvuorot itse, mikä on valtavan hauskaa. Ensinnäkin, äärettömän vahva tunne siitä, että minulla on itsellä mahdollisuus vaikuttaa ja tunne oman elämän hallinnasta. Ei ollenkaan huono homma. Toiseksi, sitä arvostaa esimiesten tekemää hommaa pikkasen enemmän, kun joutuu itse vääntämään asioita tiettyjen rajojen sisällä ja katsomaan myös mitä kaverit toivoo ja ottamaan niitä asioita huomioon. Ihan tarpeellinen oppitunti kenelle tahansa työelämässä!

Kiitos kuitenkin ihan itse suunniteltujen vuorojen, viime viikolle osui monta vapaata putkeen. Ja hyvä on, että osui, koska tekemistä riitti.

Meille Lounais-Suomeen tuli lunta edellisviikolla ja mies ajoi koirille pihaan pienen moottoritien koko tontin ympäri. Näistä kuvista näkee, että kun 42 cm korkea koira liki katoaa hankeen, on sitä jonkin verran.   (MUOKS, korjasin senttimetrejä havainnon perusteella.... ei nää tosiaan kääpiökoiria ole.)


Älä siinä ohita oikealta.... 


Mitähäh?

Ihana ihmiseni Sanna teki mulle pyynnöstä kaulurin ja lisäksi pipon. Samaa lankaa kuin aikaisemmin saamani upea villapaita. Ei kutita eikä hiosta, mutta lämmittää ja eritoten kauluria arvostan suuresti, koska aiempi trikookankainen on vähän lörppö ja päästää satunnaisesti kylmän ilman sinne sisälle.


Lenkille lähdössä




Auringonnousu jonain arkiaamuna! 
Taivas ihan liekehtii...

Talo laitettiin sitten myyntiin. Tämä on asia, joka todella otti tuulta alleen sillä lailla reippaasti, että minä, joka en ole tavallisesti hidas ja hiljainen, olen ollut vähällä jäädä koko homman alle.
Meinaan keulii!! 

Ensinnäkin, heitin Facebookiin vähän vitsillä, että "nyt tulee myyntiin, tule ja osta pois".
Seuraavassa hetkessä naapurista tuttu rouva laittaa viestin, että hänen poikansa perheineen on etsimässä taloa juuri tältä seudulta, voisivatko tulla katsomaan.
Noh, he kävivät, kun olin neuroottisesti siivonnut ensin päivän. 

Sitten tehtiin oikein virallinen toimeksiantosopimus välittäjän kanssa. Muutama päivä on mennyt irtotavaraa pakkaillessa ja siirrellessä laatikoita varastoon.
Paikallinen kierrätyskeskus hymyilee nykyään leveästi, kun ajan pihaan. Kumma juttu. 😃

Ja huomenna tämä sama nuoripari tulee uudestaan, nyt välittäjän kanssa katsomaan..... 


Iiiik!! 
Siinä se on.


Aamuhetki kullan kallis.
Hesari, teetä ja kirkasvalo.

Kyllä, kaivoin sen takaisin.  =) 

Kämppä on tosiaan melko streriili. Ihan kaikki koriste-esineet, taulut, kuvat, yms on siirretty muuttolaatikoihin ja varastoon. Hyllyt näyttää tosi hassuilta tyhjinä. Mutta stailausta varten toivovat näin olevan. Tuo välittäjä kuulostaa todella tehokkaalta ja tykkäsin heidän asenteestaan. He käyttävät ammattikuvaajaa ottamaan kuvat ja vaatimuslista siihen liittyen oli sellainen, että tuli vakuuttunut olo, että tekevät työnsä asiallisesti.

Koska olisi kohtuullisen viihtyisää, että omallekin tyynylle löytyisi jokin viihtyisä paikka, olemme samalla jo tehneet vähän alustavaa työtä ja karsineet myytävistä kohteista pois sellaisia "ei tätä", "ei varsinkaan tätä" ja sitten kävimme eilen katsomassa yhtä potentiaalista, jonka välittäjä on itsessään oli sen verran vastenmielinen, etten haluaisi ostaa häneltä edes unelmieni taloa.  *puistatus*

Onneksi talo sinänsä oli myös auttamatta vääränlainen, siinä oli todella niukka tontti ja muutama muukin ongelma, mistä syystä se karsiutui valikoimasta samantien.
Seuraavia näyttöjä on sovittuna tulevalle viikonlopulle, joten elämme totisesti jännittäviä aikoja.
Nyt koetamme keskittyä työviikkoon sekä siihen, että loputkin ylimääräiset tavarat saisi talosta ulos.

4 kommenttia:

  1. Vau, ootte tosiaan vauhdissa! Lykkyä talokauppaan ja uuden etsintään!


    Mielenkiintoista tuo omien työvuorojen teko... eikö siinä tule riitaa, jos joku aina ehtii nappaamaan parhaat vuorot ja järkkäämään itselleen viikonloput vapaiksi jne?

    Sitten vielä pakko kysyä, että onko nuo spanielit tosiaan vain 32cm? Oon aatellu että ovat pihiksiä korkeampia, meidän pihis on muistaakseni 34cm.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tää on kyllä vähän liian puuhakasta ja jännää. Tai olisi pitänyt jättää suunnittelematta kaikki muut hommat tähän samaan syssyyn. Nyt on ollut vähän hektistä.

      Meillä on tietyt rajat, minkä puitteissa vuorot suunnitellaan. Esim. öitä saa varata vain tietyn määrän ja tietyllä tavalla, samoin iltoja ja aamuja pitää olla yhtä paljon.
      Lisäksi jokaisen velvollisuus on, suunniteltuaan omat vuoronsa, käydä katsomassa, jos esim. illasta puuttuu, mahdollisesti vaihtaa oma aamunsa siihen. Jos näin ei tehdä, pomo tekee puolesta. =) Lisää kummasti motivaatiota tehdä muutokset itse. Eli sikäli sellaista nopeat syö hitaat -systeemiä tämä ei tee.

      Ähhh, mulla on ollut joku aivopieru. Kyllä noi cockerit on liki 42 cm korkeita.... Olin ehkä tarkoittanut kirjoittaa 39 cm muuten. Korjaan. =)

      Poista
  2. Tsemppiä talon etsintään, varmasti vähän stressaavaa hommaa, mutta toisaalta sitten kun oikea osuu kohdalle, niin muuttaminen uuteen on kyllä aina niin kivaa!

    Mielenkiintoista toi, että saatte suunnitella työvuorot itse! Me saadaan myös itse suunnitella lähikollegoiden kanssa seuraavan vuoden lukujärjestys aina keskenämme (näin ei toimita kaikissa kouluissa) ja tykkään siitä tosi paljon. Mutta meillä onkin tosi sopuisa työhuone, joten homma sujuu aina ilman ristiriitoja. Mutta onhan siinä aina kauhea sumpliminen ja kerran vuodessa sitä touhua riittää kyllä mulle :)

    Mukavaa ja ei-stressaavaa uutta työviikkoa ja onnea talon etsintään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minusta tuntuu, että löysimme jo "sen oikean". Pitää vielä varmistaa pankilta, että ovat samaa mieltä ja saamme ilmoittaa ottavamme. =D Aivan mielettömän ihanaa!

      Työvuorojen (tai lukujärjestyksen) suunnittelu on kivaa ja motivoivaa. Mutta jää tosin nähtäväksi miten helppoa se on suunnitella vuoronsa esim. kesäloman yli...

      Poista

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Sitä sun tätä, ja mitä jos...

Joulukuu on ollut vauhdikas ja siinäkin on pikkasen vähättelyn tuntua. On ollut viikkoja, jolloin olen havahtunut perjantaina töissä, että ...