Kevät taisi tulla vihdonkin

Kyllä se olikin pitkä. Talvi nimittäin.
Erityisesti se huhtikuun alussa iskenyt takatalvi sai minut kirjaimellisesti itkemään, koska loskassa raahustaminen ja joka askeleella jalan lipsuminen sai ennenkin niin kivuliaan vasemman iskiashermon ja sitä kautta selän ja jalan niin kipeäksi, että ei pystynyt olemaan.

Hollannin reissun jälkeen yllätyin iloisesti, kun meilläkin oli iso osa pihaa lumettomana, joskin hyvin märkänä, ja aivan valtavan ihana yllätys oli löytää ne pienet, vaatimattomat sipulikukkien piipat karikkeen joukosta jo ihan häivähdyksen verran näkyvissä. ♥


Tulppaani. Ehkä.


Narsissi.
Saunan ikkunan alla.


En osannut ajatella asiaa syksyllä. Istutin noihin kukkapenkkeihin sipuleita perennojen juurelle, että lakastuvat varret sitten jäisivät sinne alle. Mutta eihän tuohon paista kuin vasta hyvin myöhään iltapäivällä, edes keskikesällä. Kuva on otettu kolmen aikaan iltapäivällä.

Saa nähdä jaksavatko sipulit nousta ollenkaan noin pimeästä paikasta, kun muistaa, että alla on sitä jääkylmää vanhaa merenpohjan sinistä savea.


Tyrni näkyisi selviävän.

Koetin katsoa miltä hevoskastanja ja kultasateet näyttävät. Nehän olivat surkeita 30 cm taimia viime syksynä, ja talvi oli kova.
Kastanja näyttäisi tekevän pulleaa silmua eli todennäköisesti on hengissä. Olen siitä kovin iloinan.
Kultasateet taas näyttävän ennemminkin siltä, että ovat kuivuneet latvasta noin puoliväliin.... pahus. Viime kesä oli hankala ja luulen, että niille kaivetut kuopat ei olleet riittävän suuret. Eivät ehkä saaneet kesän aikana riittävästi vettä ja toisaalta syksyn sateissa joutuivat sitten opettelemaan uimista.

No, aina ei voi voittaa. Hevoskastanja ilahduttaa minua kyllä kovin. Pidän siitä puuna, sen ulkonäkö jotenkin viehättää ja on kovin kaunis kukkiessaan. Lisäksi se istutettiin harkiten paikkaansa, jossa saa kasvaa rauhassa olematta minkään tiellä. Tulppaanit on laitettu rinkiin sen juurelle. Muistaakseni saatoin laittaa siihen joko krookusta tai narsissiakin, en nyt muista.

Pitäisi piirtää itselleen kartta, mitä istuttaa minnekin ja minkä värisenä. Tästä itselleni kuvaannollinen solmu sormeen!

Mikä ilahdutti eniten, ja pääsi yllättämään täysin puun takaa oli tämä kuistilla talvehtinut kaktus:

Minä nimittäin kyttäsin tätä kaktusta toiveikkaana ihan viikko sitten, ja noita vaaleanpunaisia ei ollut näkyvissä yhtään. ♥

Olen saanut saman kaktuksen kukkimaan joskus vuosia sitten parina peräkkäisenä kesänä, mutta sitten se lopetti. Aloittaakseen näemmä jälleen. Taisi olla oikeat olosuhteet talven yli: viileää mutta valoisaa, ja kertaalleen kastelin talvella laittaen kaikki kerralla isolle lautaselle ja saivat imeä vettä useita tunteja.

Kommentit

  1. Minun on ollut jotenkin tosi vaikea käsittää, että kevät on vihdoin (ehkä) tullut. Tänään havahduin siihen, että autoon pitäisi vaihtaa kesärenkaat. Mutta uskaltaako tässä nyt varmasti luottaa siihen, että ei tule enää lunta...

    Ihanaa, että pihalta löytyy jo kevään merkkejä! <3 Minäkin tykkään hevoskastanjasta, mutta kovin tuntuu olevan harvinainen puu näillä seuduilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan miten pitkään itse hannasin niitä renkaita. Juuri viime viikonloppuna vasta annoin vaihtaa, kun oman pihan kääntöpaikka on vihdoin sula. Siihen ei olisi ollut mitään asiaa ilman nastoja, tai auto olisi käynyt saunassa....

      Joo, itse olen kovin epäileväinen ja lähinnä hihitin "uutista", että vappuna on todennäköisesti koleaa. No ai jaa? Onneksi ei juuri ikinä ole ollut.... =D

      Poista
  2. Kiva että kevät on tullut sinnekin. Nyt onkin jännät ajat kun saa katsella mitä kukkapenkin mullasta rupeaa näkymään. Juuri nyt on kyllä, paitsi kevään ihanin aika, niin myöskin rumin, kun mikään ei vielä kauheasti viherrä ja tekisi mieli kiskoa kaikki kasvit ylös maasta ja laittaa koko kukkapenkki uusiksi. Onneksi saman tunteen on kokenut monta kertaa aiemminkin ja tietää, että parin viikon päästä näyttää jo ihan toiselta.
    Mukavaa kevättä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Malttamaton ihminen täällä meinaa hermostua, kun mitään ei nouse.... =D

      Tämä on jotakuinkin ainoa vuodenaika, jolloin mietin omaa järkeäni, että innostuin valkoisesta. Koirassa ja kalusteissa/missään tekstiileissä. Koska voi taivas tätä ravan määrää juuri nyt.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mummi ja ukki!!!

Helpotusta arkeen

Pientä remonttia ja sisustamista