Eräänlainen hurraa-huuto ja tuuletus: Kuluttajariitalautakunta on tuomionsa/suosituksensa antanut ja se on yksiselitteisesti meille myönteinen!! Onneton urakoitsija on suositeltu maksamaan meille takaisin kaikki, mitä hänelle tilitimme ja vähän päälle.
Mehän siis käytimme kaikki säästöt ja jouduimme hakemaan pankista lisää saadaksemme tuon viimevuotisen katastrofin hoidetuksi. Toki ihan kaikkia vaatimuksiamme ei täydellä summalla vaadittu korvattavaksi, mutta olen enemmän kuin tyytyväinen tuohon suositukseen!
Ihan vielä en silti ala hengitystä pidättää. Saati suunnitella kulutusjuhlia. (Tai edes velkojen poismaksua....)
Eihän se luuseri-urakoitsija mitään yhteydenottoa tehnyt saati, että olisi vastannut minun yrityksiin neuvotella asiasta. (Ja minä vielä olin olevinaan niin kiltti ja kohtelias, että olisin tarjonnut jonkunlaista maksuaikataulua, kun ajattelin, että on varaa siihen.)
Onni on tuntea ihmisiä kaikenlaisilta aloilta. Oma tuttuni on juristi ja pyysin häneltä suositusta ihmisestä, joka voisi asiaa hoitaa ja viime perjantaina laskin sitten niin sanotusti omani irti. Kun ei hyvällä niin sitten jotenkin.
Jospa juristilta tuleva kirje avaisi sen miehen silmät, että kannattanee hoitaa homma pois tässä vaiheessa kun ei vielä puhuta tuhansien oikeudenkäyntikuluista......
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kylpyhuoneremontti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kylpyhuoneremontti. Näytä kaikki tekstit
maanantai 19. marraskuuta 2018
torstai 1. helmikuuta 2018
Sauna, vihdoin ♥
Sitä kummasti oppii arvostamaan asioita, kun niitä jää paitsi.
En nyt äkkiseltään muista olenko sitä blogissa hehkuttanut, mutta minä olen ihan saunahullu. Voisin saunoa joka päivä noin syyskuusta maaliskuulle. En siis kertakaikkiaan ole talvi-ihminen siinä mielessä, että kaipaan lämmintä.
No, kuten kaikki jo tietävät, tässä on sattuneesta syystä mennyt kolme kuukautta ilman mahdollisuutta saunaa lämmittää. Ikävä kyllä sattuma osui juuri noihin ikävimpiin talvikuukausiin.
Eilen on kuitenkin kytketty sähköt, edellispäivänä jo vesi..... joten arvatkaa mikä tunne on, kun rämpii (ei sitä paljon muuksi voi kuvata) koirien kanssa kuuden kilsan lenkin käytännössä käsittelemättömiä teitä pitkin, ja kotona odottaa oma sauna.
Oi autuus!!! ♥
En nyt äkkiseltään muista olenko sitä blogissa hehkuttanut, mutta minä olen ihan saunahullu. Voisin saunoa joka päivä noin syyskuusta maaliskuulle. En siis kertakaikkiaan ole talvi-ihminen siinä mielessä, että kaipaan lämmintä.
No, kuten kaikki jo tietävät, tässä on sattuneesta syystä mennyt kolme kuukautta ilman mahdollisuutta saunaa lämmittää. Ikävä kyllä sattuma osui juuri noihin ikävimpiin talvikuukausiin.
Eilen on kuitenkin kytketty sähköt, edellispäivänä jo vesi..... joten arvatkaa mikä tunne on, kun rämpii (ei sitä paljon muuksi voi kuvata) koirien kanssa kuuden kilsan lenkin käytännössä käsittelemättömiä teitä pitkin, ja kotona odottaa oma sauna.
Oi autuus!!! ♥
Eilen olin pitkässä päivässä 7-20:30 ja kotiinpäästyä konttasin pukuhuoneen lattian puhtaaksi.
Siinä on säilytetty kaikenlaista ärsyttävää betonisäkkiä yms ja lattia oli kammottavassa kunnossa.
Siksi en tyytynyt moppaamaan levymopilla vaan kirjaimellisesti konttasin sen rätin kanssa puhtaaksi.
Laitoin vanhan pesuhuoneen penkin nyt pukkariin. Tavarat vähän hakevat vielä paikkaansa.
Totta puhuen oma mieleni vielä hakee sitä mitä tavaraa minnekin edes tulee.
Pesuhuone on pesty jo maanantaina kun vesi laitettiin vihdoin kulkemaan.
Höyrypesurilla täytyy ottaa kaikki pinnat vielä uudestaan viikonloppuna. Laatoissa on väkisinkin pölyä ja sormenjälkiä, mutta aivan älyttömän ihanaa kun on päässyt omaan suihkuun!
Tuo ruskea hylly ei sovi väreihin nyt ollenkaan ja koetan maltilla miettiä minkälaisen hyllyn siihen haluan.
Mies on tänään pessyt lauteet. Minä otin päällimmäiset kivet kiukaasta ja pesin ne, ja laitoin koko homman lämpiämään.
Saatan tänään todellakin sihauttaa yhden kun nautin ja istun. Sitten istun ja nautin.
En todellakaan tulee hetkeen pois.
Huomenna ansaittu vapaapäivä ja aivan taatusti uusi saunakierros!! ♥
ONNELLINEN!!
keskiviikko 24. tammikuuta 2018
Kylpyhuoneen uusi elämä
Kun muissa perheissä rauhoituttiin joulurauhaan, meillä oli jouluräyhä.
Tavallaan sääli, että aloittivat silloin heti. Se oli nimittäin sen verran nopea homma, että poikakin oli jo Tapanina vähän pitkästynyt, kun tekeminen loppui.
Seinät saatiin piikattua auki jo pyhinä ja lattiaa varten tarvittiin sitten järeämpää työkalua, jonka vuokrasi Rakennuskonevuokraamo. Hilti lauloi....
Allekirjoittanut oli kovin tyytyväinen saadessaan viettää aikaa muussa kerroksessa kuin missä tapahtui. Ei silti, hyvin se resonoi koko taloon.
Viemärikin löytyi sieltä betonin seasta loppujen lopuksi.
Edelleen jaksamme ihmetellä tekikö edellinen raksareiska tuon tahallaan? Kyllähän kenen tahansa ammattilaisen tarvitsee tajuta, että tuollainen itsetasoittuva vaatii jonkinlaiset ohjaimet, jolla se ohjataan pois siitä kaadosta. Sehän nimenomaan kerääntyy syvimpään kohtaan (eli kaatoon) ja poistaa sen, miten vesi ohjautuu kohti viemäriä.
Mies piikkasi välipäivinä lattiaa. Kuvaaminen oli haastavaa, koska pölyn määrä ilmassa oli mieletön ja kameran tai kännykän kanssa ei paljon tehnyt mieli siellä seikkailla. Iltaisin miehellä seisoi hiukset päässä, kirjaimellisesti. Betonipöly ja hiki - mikä mahtava yhdistelmä erilaisten kampausten tekemiseen! Taatusti kestävää.
Kun aletaan purkaa, puretaan kunnolla. Loppujen lopuksi lattia piikattiin kokonaan pois. Alla on siis alkuperäisen (vuodelta 1938) lattiavalun alapuolinen hiekka. Se oli muuten kuivaa!! Erittäin iloinen juttu!
Lattiavalu 11.1. Kaadot on suunnattu oikein, betoni saa rauhassa kuivua ja maailmassa rauha ja hyvä tahto.
Sitten muutama päivä työtä radion tahdissa vihellellen ja avot:
Helmaan tulee toki vielä viimeiset laatat huomenna. Samoin silikonisaumat.
Lopullinen saumaus maanantaina, jonka jälkeen voi vapaasti kutsua putki- ja sähkömiehet tekemään omat osuutensa.
Pääsen siis ensi viikolla pesemään pintoja ja sitten vihdoin saunaan!!! ♥
Tavallaan sääli, että aloittivat silloin heti. Se oli nimittäin sen verran nopea homma, että poikakin oli jo Tapanina vähän pitkästynyt, kun tekeminen loppui.
Eikö ole järkyttävä värimaailma??
Edellinen asukas oli maalannut tuota oranssia ja punaista.....
Seinät saatiin piikattua auki jo pyhinä ja lattiaa varten tarvittiin sitten järeämpää työkalua, jonka vuokrasi Rakennuskonevuokraamo. Hilti lauloi....
Allekirjoittanut oli kovin tyytyväinen saadessaan viettää aikaa muussa kerroksessa kuin missä tapahtui. Ei silti, hyvin se resonoi koko taloon.
Viemärikin löytyi sieltä betonin seasta loppujen lopuksi.
Edelleen jaksamme ihmetellä tekikö edellinen raksareiska tuon tahallaan? Kyllähän kenen tahansa ammattilaisen tarvitsee tajuta, että tuollainen itsetasoittuva vaatii jonkinlaiset ohjaimet, jolla se ohjataan pois siitä kaadosta. Sehän nimenomaan kerääntyy syvimpään kohtaan (eli kaatoon) ja poistaa sen, miten vesi ohjautuu kohti viemäriä.
Mies piikkasi välipäivinä lattiaa. Kuvaaminen oli haastavaa, koska pölyn määrä ilmassa oli mieletön ja kameran tai kännykän kanssa ei paljon tehnyt mieli siellä seikkailla. Iltaisin miehellä seisoi hiukset päässä, kirjaimellisesti. Betonipöly ja hiki - mikä mahtava yhdistelmä erilaisten kampausten tekemiseen! Taatusti kestävää.
Kun aletaan purkaa, puretaan kunnolla. Loppujen lopuksi lattia piikattiin kokonaan pois. Alla on siis alkuperäisen (vuodelta 1938) lattiavalun alapuolinen hiekka. Se oli muuten kuivaa!! Erittäin iloinen juttu!
Alla tasoitettu maa,
sitten Finnfoam eristeeksi,
siinä rautaverkko, johon kiinnitetään lattialämpöputket.
Viemäri siirtyi jonkin verran mutta paljon sitä ei pystynyt siirtämään. Vielä voin siis miettiä minne suihkun paikka tulee. Haluanko sen ammeen? Kuinka epäkäytännöllinen sellainen on? Tai kuinka paljon sillä olisi käyttöä, onko se sellainen kertakokeilu ja sitten seisoo tyhjillään?
Ammeeseen liittyen kohtuullisen hauska tarina: julkaisin tuon hiekkapohjaisen kuvan somessa ja ehdin sanoa miehelle, että "siihenhän voisi kaivaa ammeelle paikan nyt kun on pelkkää hiekkaa kaivettavana" ja samantien Bonon kasvattajalta tulee kuvaan kommentti "siihenhän voisi nyt vaikka pienelle cockerille kaivaa ammeen".... Great minds think alike!!
Outo juttu sinänsä, mutta mies ei lämmennyt tälle ajatukselle. Kaivaa siis vielä 60cm syvemmälle..... =D
Sitten muutama päivä työtä radion tahdissa vihellellen ja avot:
Helmaan tulee toki vielä viimeiset laatat huomenna. Samoin silikonisaumat.
Lopullinen saumaus maanantaina, jonka jälkeen voi vapaasti kutsua putki- ja sähkömiehet tekemään omat osuutensa.
Pääsen siis ensi viikolla pesemään pintoja ja sitten vihdoin saunaan!!! ♥
sunnuntai 31. joulukuuta 2017
Arkihaaste 52/52
Vuoden viimeinen viikko.
Voi, mikä vuosi tämä onkaan ollut!! Vaiherikas, koiramainen.... sitten loppuvuodesta vähän remonttia.
Päällimmäisenä mieleen jää tietynlainen kiitollisuus. Tämä on ollut hyvä vuosi kaiken kaikkiaan.
Joulukirjeessä kävin läpi koko vuotta. Vuoden 2017 aikana perheeseen tuli uusi karvainen jäsen ja sitä myötä vähän toisenlaiset kujeet. Sen ansiosta tutustuttiin uusiin ihmisiin ja innostuttiin uudella tavalla harrastamaan vanhoja. Uusien ihmissuhteiden myötä käytiin itselle uusissa paikoissa ja ihastuttiin Suomen maisemiin ja luontoon aivan uudelle tavalla. Tehtiin retkiä ja visiittejä....
Sää ei ehkä suosinut loistokkaasti missään vaiheessa, mutta rusketusrajat sain ihan omalla kotipihalla.
Tehtiin suuria päätöksiä ja vedettiin niitä takaisin. Vietettiin aikaa perheen ja ihanien ihmisten kanssa, ulkoiltiin ja patikoitiin ennennäkemättömän paljon.
Joulun päivät meni melko arkiseen malliin: aamulla herätys seiskan jälkeen ja aamuteen jälkeen koiria käyttämään tunniksi metsässä. Sen jälkeen aamupala kun lapsetkin oli heränneet ja isoinkin hankkiutui aina meille. (Nukkui mun isän kämpillä.)
Vapaa-ajalla luin joululahjakirjoja.
Scarpetta/Cornwell jälleen jonkinmoinen pettymys. 375 sivun kirjasta ensimmäiset 210 sivua pelkkää vanhan toistoa ja jotain kuvausta henkilöistä ja syömisistä.... (kun on lukenut ne kaikki, tää todella toisti), sitten vasta viimeiset 20 sivua jotain actionia. Jään pohtimaan hankinko enää noita itselleni. Tähän mennessä olen ostanut kaikki. Voi olla, että kirjaston kirjat riittää tästä lähtien.
Ainakin luen ennen kuin teen ostopäätöksen.
Viimeinen viikko alkoi töillä. Minähän tarjouduin tekemään joulupyhät hommia ja olinkin kaikki pyhäpäivät kiinni. Töissä on hauska fiilis, koska potilaita on paljon (ei, sairaala ei todellakaan tyhjene jouluksi tai juhannukseksi.... ihmiset ei koe ihmeparantumisia pyhien vuoksi....) mutta heillä käy paljon omaisia ja jengi on hyvällä tuulella ja iloisia toivotuksia menee pitkin käytävää. Eikä pahaa tehnyt yhtään sekään, että omaiset kantaa meille yleensä kaikki ylijäämä-suklaarasiansa, joten kahvihuoneessa oli koko ajan jotain pientä hyvää naposteltavaa. Heh!
Itselläkin on ihan toisenlainen fiilis. Minähän tykkään työstäni tosi kovin ja jouluna työn hyvät puolet oikein korostuu. Sitä hyräilee ja viheltelee mennessään, iloisesti korjaa jopa niitä kakkoja.....
(Tämän joulun teema oli kyllä kakka.... jestas mitä ripuleita. Enpä ole hetkeen ihan yhtä kakkaisissa hommissa ollut kuin nuo kolme päiväää..... Sori! Unohdan aina, ettei kaikki suhtaudu eritteisiin yhtä luontevasti kuin itse.)
Ke-pe oli ansaitusti sitten vapaana.
Keskiviikkona lähdettiin perinteiseen jouluhelv..... siis tietenkin -paratiisiin viettämään päivää, eli kauppakeskus Myllyyn Raisioon. Mukana me aikuiset, kolme teiniä ja poika tuli Turusta vielä. (Tytär oli töissä jo silloin.) Tämä on nyt kolmas tai neljäs vuosi putkeen, kun vien tytöt irrottelemaan. Pakkohan niiden on kaikki joululahjarahat tuhlata ja alet on päällä......
Syötiin hyvin. Täytyy sanoa, että Rosso oli joskus melko mauton, hajuton ja kaikinpuolin sellainen ketjupaikka, mutta ovat kyllä nostaneet profiiliaan varsin reippaasti. Söin Porvoon joulumarkkinoilla Rosson pizzan ja keskiviikkona artesaanipizzan Myllyssä ja molemmat sai kyllä 9½ maukkuudessaan ja muussa. Lisäksi henkilökunta on tosi asiallista, reipasta ja ystävällistä. (Porvoossa oli parempi alkusalaattipöytä!)
Pizzan jälkeen vielä erinomaiset kahvit ja vähän italialaista gelatoa Airo Gelateriassa. Eipä sitä muuta tarvinnut. Teinit oli irti, eli oma Ipana kahden kaverinsa kanssa.
Mies ja poika lähtivät viemään pojan (ruoka-)ostoksia hänelle kotiin ja minä odottelin vielä vartin teinejä, joita varten tarvittiinkin koko Fabian peräloosteri..... oli pussia ja nyssykkää.
Pysähdyttiin vielä Hööksillä, koska hevostarvikekaupassa on hevosten harjanselvittelysuihketta, mitä meinaan kokeilla yhteen cockeriin.....
Tytär sai vielä pussillisen hepan herkkuja tallille vietäväksi ja uudet kannusremmit. Sitten moottoritie kutsui.
Torstaina korjattiin joulu pois.
Tämä on asia, josta minua (myös, muiden muassa) moititaan, mutta koska aloitan joulunvieton viimeistään itsenäisyyspäivästä, haluan sen pois kun se on ohi. Looginen päivä on Tapani tai sen jälkeinen päivä.
Eipä siinä iso vaiva ollut: koristeet niiden omiin säilytyslaatikoihin, pikainen imurointi ja siinä. Kämppä valmis.
Yläkerrasta kannettiin olkkariin vielä pari tuolia, kun olivat olleet kuusen tieltä evakossa.
Loppuviikon mies piikkasi kylppärin lattiaa. Vaihdamme sieltä myös vanhan vesikierron kupariputket pois. (Ei toivon mukaan tule ikäviä yllätyksiä sitten kahden vuoden päästä putken haljetessa....)
Harmi kyllä, joskus 30-luvulla kun talo on rakennettu, ei ole käytetty vastaavaa huonoa laastia kuin meidän remonttireiska käytti. Se on nimittäin kovaa! Aikamoinen homma sitä purkaa. Putkiakin piti vähän varoa ettei vettä nyt montaa litraa olisi pitkin lattioita roiskumassa.
Kävi mielessä, että olisiko ollut helpompi vetää uudet lattialämmitysputket ja valaa vaan vanhan päälle. Lattian korkeudessa olisi hävinnyt 10 cm mutta se vaiva.......
MAHTAVAA UUTTA VUOTTA 2018 KAIKILLE LUKIJOILLE!!!
Kiitos kun olette olleet mukana!
Voi, mikä vuosi tämä onkaan ollut!! Vaiherikas, koiramainen.... sitten loppuvuodesta vähän remonttia.
Päällimmäisenä mieleen jää tietynlainen kiitollisuus. Tämä on ollut hyvä vuosi kaiken kaikkiaan.
Joulukirjeessä kävin läpi koko vuotta. Vuoden 2017 aikana perheeseen tuli uusi karvainen jäsen ja sitä myötä vähän toisenlaiset kujeet. Sen ansiosta tutustuttiin uusiin ihmisiin ja innostuttiin uudella tavalla harrastamaan vanhoja. Uusien ihmissuhteiden myötä käytiin itselle uusissa paikoissa ja ihastuttiin Suomen maisemiin ja luontoon aivan uudelle tavalla. Tehtiin retkiä ja visiittejä....
Sää ei ehkä suosinut loistokkaasti missään vaiheessa, mutta rusketusrajat sain ihan omalla kotipihalla.
Tehtiin suuria päätöksiä ja vedettiin niitä takaisin. Vietettiin aikaa perheen ja ihanien ihmisten kanssa, ulkoiltiin ja patikoitiin ennennäkemättömän paljon.
Joulun päivät meni melko arkiseen malliin: aamulla herätys seiskan jälkeen ja aamuteen jälkeen koiria käyttämään tunniksi metsässä. Sen jälkeen aamupala kun lapsetkin oli heränneet ja isoinkin hankkiutui aina meille. (Nukkui mun isän kämpillä.)
Joulupäivän aamupalana lättyjä
Tapanina munat + pekoni ja muut tykötarpeet
Vapaa-ajalla luin joululahjakirjoja.
Scarpetta/Cornwell jälleen jonkinmoinen pettymys. 375 sivun kirjasta ensimmäiset 210 sivua pelkkää vanhan toistoa ja jotain kuvausta henkilöistä ja syömisistä.... (kun on lukenut ne kaikki, tää todella toisti), sitten vasta viimeiset 20 sivua jotain actionia. Jään pohtimaan hankinko enää noita itselleni. Tähän mennessä olen ostanut kaikki. Voi olla, että kirjaston kirjat riittää tästä lähtien.
Ainakin luen ennen kuin teen ostopäätöksen.
Viimeinen viikko alkoi töillä. Minähän tarjouduin tekemään joulupyhät hommia ja olinkin kaikki pyhäpäivät kiinni. Töissä on hauska fiilis, koska potilaita on paljon (ei, sairaala ei todellakaan tyhjene jouluksi tai juhannukseksi.... ihmiset ei koe ihmeparantumisia pyhien vuoksi....) mutta heillä käy paljon omaisia ja jengi on hyvällä tuulella ja iloisia toivotuksia menee pitkin käytävää. Eikä pahaa tehnyt yhtään sekään, että omaiset kantaa meille yleensä kaikki ylijäämä-suklaarasiansa, joten kahvihuoneessa oli koko ajan jotain pientä hyvää naposteltavaa. Heh!
Itselläkin on ihan toisenlainen fiilis. Minähän tykkään työstäni tosi kovin ja jouluna työn hyvät puolet oikein korostuu. Sitä hyräilee ja viheltelee mennessään, iloisesti korjaa jopa niitä kakkoja.....
(Tämän joulun teema oli kyllä kakka.... jestas mitä ripuleita. Enpä ole hetkeen ihan yhtä kakkaisissa hommissa ollut kuin nuo kolme päiväää..... Sori! Unohdan aina, ettei kaikki suhtaudu eritteisiin yhtä luontevasti kuin itse.)
Kakkahoitaja....
Keskiviikkona lähdettiin perinteiseen jouluhelv..... siis tietenkin -paratiisiin viettämään päivää, eli kauppakeskus Myllyyn Raisioon. Mukana me aikuiset, kolme teiniä ja poika tuli Turusta vielä. (Tytär oli töissä jo silloin.) Tämä on nyt kolmas tai neljäs vuosi putkeen, kun vien tytöt irrottelemaan. Pakkohan niiden on kaikki joululahjarahat tuhlata ja alet on päällä......
Syötiin hyvin. Täytyy sanoa, että Rosso oli joskus melko mauton, hajuton ja kaikinpuolin sellainen ketjupaikka, mutta ovat kyllä nostaneet profiiliaan varsin reippaasti. Söin Porvoon joulumarkkinoilla Rosson pizzan ja keskiviikkona artesaanipizzan Myllyssä ja molemmat sai kyllä 9½ maukkuudessaan ja muussa. Lisäksi henkilökunta on tosi asiallista, reipasta ja ystävällistä. (Porvoossa oli parempi alkusalaattipöytä!)
Pizzan jälkeen vielä erinomaiset kahvit ja vähän italialaista gelatoa Airo Gelateriassa. Eipä sitä muuta tarvinnut. Teinit oli irti, eli oma Ipana kahden kaverinsa kanssa.
Mies ja poika lähtivät viemään pojan (ruoka-)ostoksia hänelle kotiin ja minä odottelin vielä vartin teinejä, joita varten tarvittiinkin koko Fabian peräloosteri..... oli pussia ja nyssykkää.
Pysähdyttiin vielä Hööksillä, koska hevostarvikekaupassa on hevosten harjanselvittelysuihketta, mitä meinaan kokeilla yhteen cockeriin.....
Tytär sai vielä pussillisen hepan herkkuja tallille vietäväksi ja uudet kannusremmit. Sitten moottoritie kutsui.
Torstaina korjattiin joulu pois.
Tämä on asia, josta minua (myös, muiden muassa) moititaan, mutta koska aloitan joulunvieton viimeistään itsenäisyyspäivästä, haluan sen pois kun se on ohi. Looginen päivä on Tapani tai sen jälkeinen päivä.
Eipä siinä iso vaiva ollut: koristeet niiden omiin säilytyslaatikoihin, pikainen imurointi ja siinä. Kämppä valmis.
Yläkerrasta kannettiin olkkariin vielä pari tuolia, kun olivat olleet kuusen tieltä evakossa.
Loppuviikon mies piikkasi kylppärin lattiaa. Vaihdamme sieltä myös vanhan vesikierron kupariputket pois. (Ei toivon mukaan tule ikäviä yllätyksiä sitten kahden vuoden päästä putken haljetessa....)
Harmi kyllä, joskus 30-luvulla kun talo on rakennettu, ei ole käytetty vastaavaa huonoa laastia kuin meidän remonttireiska käytti. Se on nimittäin kovaa! Aikamoinen homma sitä purkaa. Putkiakin piti vähän varoa ettei vettä nyt montaa litraa olisi pitkin lattioita roiskumassa.
Kävi mielessä, että olisiko ollut helpompi vetää uudet lattialämmitysputket ja valaa vaan vanhan päälle. Lattian korkeudessa olisi hävinnyt 10 cm mutta se vaiva.......
Seinät on jo "puhtaat".
Mielenkiintoinen tuo vanha värimaailma....
Vuoden viimeisen päivän illan (20:30 - 24:00) ja ensi vuoden ensimmäisen päivän aamun (24:00 - 7:15) vietän töissä. Vihonviimeinen yövuoro (hetkeen) siis.
Olen kyllä niin tyytyväinen, että seuraavassa listassa yövuoro tulee eteen vasta muutaman viikon päästä. Nyt alkaa riittää valvominen ja känniääliö-olo. Olen ihan tuskastunut näihin jokaviikkoisiin öihin töissä.
MAHTAVAA UUTTA VUOTTA 2018 KAIKILLE LUKIJOILLE!!!
Kiitos kun olette olleet mukana!
perjantai 15. joulukuuta 2017
Kylppäriremonttia, surullinen osa III
** VAROITUS!! Sisältää roisia tekstiä! **
Viimeksi jäätiin siis kertomuksen tähän vaiheeseen:
Olin aivan halvauksen partaalla tuosta faktasta, että lattiakaivo on vedetty umpeen betonilla.
Järki toki sanoi, että siihen täytyy liittyä jokin juoni, mutta silti.
(Ja tämän onnettoman luuseriporukan suhteen täytyy myöntää, etten olisi ollut hämmästynyt, vaikka sitä betonia olisi ollut putkistossa asti.....)
Kaverin mies sanoi heti, että siellä on luultavasti jokin muovitulppa ja koputtamalla selvittävät missä reikä on. Piikkaamalla siitä saa betonitulpan päältä pois.
Mutta hei.... se, että tulee kotiin tähän näkyyn eikä kukaan selitä mitään...
Vaihteeksi meni useita päiviä, eikä ketään kuulunut työmaalle.
Betoni levitettiin 4.12. ja kysyivät vielä saako seuraavana päivänä tulla. Koska mies oli tarkoituksella ottanut pekkaspäiviä tuolle viikolle ollakseen kotona, vastaus oli ilmiselvästi kyllä. No, emme yllättyneet merkittävästi kun ketään ei kuulunut.
Totta puhuen ketään ei ole kuulunut nyt yli viikkoon.
Sen sijaan: tadaa, he irtisanoutuvat koko hommasta. TÄMÄN (osoittaa ylläolevaa kuvaa) JÄLKEEN!!!
En ehkä pysty kuvailemaan ristiriitaisia tunteitani. Kilahdin luonnollisesti nollasta tuhanteen tajutessani, että munasivat ensin homman ettei siihen voi piikkaamatta laittaa uusia kaakeleita. Sitten riemuitsin, että pääsemme niistä eroon.
HELVETIN MUNATTOMAT LUUSERIT!!
****
Reilu viikkoa ennen joulua sitten, eli tällä viikolla:
Paikallisen firman (tutut) miehet kävivät paikalla. Koputeltiin siinä mm. tuo lattiakaivon kohta auki. Taivaalle kiitos pienistä asioista: siellä ON välissä jonkunlainen muovipussi, ettei kura ole sentään viemärissä. MUTTA sen sijaan esim. sitä muovista lattiakaivon reunaa ei ole poistettu. Mitenhän ne ajatteli tuon paikata jälkeenpäin??
No, nämä miehet kauhistelivat ja neuvoivat. Antoivat myös numeron, josta tavoitella asiansa osaavaa laattamiestä (jota käyttävät itse rakennushommissaan). Että minä tykkään tästä pienestä kylästä, jossa ihmiset on oikeesti niin avuliaita ja kilttejä!!! ♥
Tänään koko remontin myyjä poikkesi paikalla.
Juotiin kahvit. (Että mä olen kiltti...) Eihän tämä totta puhuen sen syy mitenkään yksin ole. Hän ei ole missään nimessä remontti-ihminen vaan puhtaasti myyjä/kirjanpitäjä.
Seuraavaksi haetaan sitten kirjallinen urakkatarjous tutulta firmalta, että mitä maksaa kun (jos) he tulevat piikkaamaan tuon auki ja korjaavat. Se lähetetään korvausvaatimuksena muiden lisäksi ja firma meinaa hakea sitä vastuuvakuutuksestaan.
Lähinnä hirvittää se, että vakuutusyhtiö torppaa koko hoidon eikä korvauksia tule.
No, parempi olla pelkäämättä tai nuolaisematta ennen kuin tipahtaa. Koetetaan mennä päivä kerrallaan.
Viimeksi jäätiin siis kertomuksen tähän vaiheeseen:
Olin aivan halvauksen partaalla tuosta faktasta, että lattiakaivo on vedetty umpeen betonilla.
Järki toki sanoi, että siihen täytyy liittyä jokin juoni, mutta silti.
(Ja tämän onnettoman luuseriporukan suhteen täytyy myöntää, etten olisi ollut hämmästynyt, vaikka sitä betonia olisi ollut putkistossa asti.....)
Kaverin mies sanoi heti, että siellä on luultavasti jokin muovitulppa ja koputtamalla selvittävät missä reikä on. Piikkaamalla siitä saa betonitulpan päältä pois.
Mutta hei.... se, että tulee kotiin tähän näkyyn eikä kukaan selitä mitään...
Vaihteeksi meni useita päiviä, eikä ketään kuulunut työmaalle.
Betoni levitettiin 4.12. ja kysyivät vielä saako seuraavana päivänä tulla. Koska mies oli tarkoituksella ottanut pekkaspäiviä tuolle viikolle ollakseen kotona, vastaus oli ilmiselvästi kyllä. No, emme yllättyneet merkittävästi kun ketään ei kuulunut.
Totta puhuen ketään ei ole kuulunut nyt yli viikkoon.
Sen sijaan: tadaa, he irtisanoutuvat koko hommasta. TÄMÄN (osoittaa ylläolevaa kuvaa) JÄLKEEN!!!
En ehkä pysty kuvailemaan ristiriitaisia tunteitani. Kilahdin luonnollisesti nollasta tuhanteen tajutessani, että munasivat ensin homman ettei siihen voi piikkaamatta laittaa uusia kaakeleita. Sitten riemuitsin, että pääsemme niistä eroon.
HELVETIN MUNATTOMAT LUUSERIT!!
****
Reilu viikkoa ennen joulua sitten, eli tällä viikolla:
Paikallisen firman (tutut) miehet kävivät paikalla. Koputeltiin siinä mm. tuo lattiakaivon kohta auki. Taivaalle kiitos pienistä asioista: siellä ON välissä jonkunlainen muovipussi, ettei kura ole sentään viemärissä. MUTTA sen sijaan esim. sitä muovista lattiakaivon reunaa ei ole poistettu. Mitenhän ne ajatteli tuon paikata jälkeenpäin??
No, nämä miehet kauhistelivat ja neuvoivat. Antoivat myös numeron, josta tavoitella asiansa osaavaa laattamiestä (jota käyttävät itse rakennushommissaan). Että minä tykkään tästä pienestä kylästä, jossa ihmiset on oikeesti niin avuliaita ja kilttejä!!! ♥
Tänään koko remontin myyjä poikkesi paikalla.
Juotiin kahvit. (Että mä olen kiltti...) Eihän tämä totta puhuen sen syy mitenkään yksin ole. Hän ei ole missään nimessä remontti-ihminen vaan puhtaasti myyjä/kirjanpitäjä.
Seuraavaksi haetaan sitten kirjallinen urakkatarjous tutulta firmalta, että mitä maksaa kun (jos) he tulevat piikkaamaan tuon auki ja korjaavat. Se lähetetään korvausvaatimuksena muiden lisäksi ja firma meinaa hakea sitä vastuuvakuutuksestaan.
Lähinnä hirvittää se, että vakuutusyhtiö torppaa koko hoidon eikä korvauksia tule.
No, parempi olla pelkäämättä tai nuolaisematta ennen kuin tipahtaa. Koetetaan mennä päivä kerrallaan.
perjantai 8. joulukuuta 2017
Kylppäriremonttia, surullinen osa II
Tarina jatkuu....
Pahoittelut, tästä todella tulee jatkokertomus, koska homma ei tunnu etenevän sitten millään.
Hyppikää yli. Joskus toiste jotain mielenkiintoisempaa aihetta.
****
Tämä voisi olla muuten kova veto esim. Dragsvikin varuskunnan saunassa. Eikö tästä tulekin mieleen sellainen armeijan kurkkusalaatti-kuosi? Mahtaisi kersantti Karoliina poikineen nauttia saunomisesta tuolla....
Sillä lailla harmi, että omaa silmääni tuo koiranoksennus ei miellytä. Olisi pitänyt vaan mennä töihin sinne varuskuntasairaalaan..... (se on toinen tarina!)
Kuvasin näitä yksittäisiä ongelmakohtia. Jaan ne nyt kaikelle kansalle, jos ei muuten, niin vinkiksi miten joku muu eli allekirjoittanut kokeili kantapään kautta, ja ei kannattanut.
Selityksenä miksen puuttunut näihin virheisiin aiemmin on yksinkertaisesti se, että kylppäriin ei voinut mennä tallustelemaan kesken työn, koska betoni oli aina märkää. Niin ollen en edes pystynyt näkemään kaikkea ennen kuin se oli kuivunut sen pari päivää....
Mainitsen myös faktan, että tilasin asennuksen mielestäni osaavalta urakoitsijalta, en harrastelijalta, ja elän tässä ohessa omaa elämääni toimien Mama's Taxina ja olin käytännössä kolme päivää pois kotoa, joten en juurikaan ehtinyt puuttumaan ammattilaisen tekemisiin.
Tarkoitukseni EI OLE yksinomaan haukkua ja moittia ko. firmaa. Vaikka myönnän itse ensimmäisenä, että jos minua pyydettäisiin etsimään tästä remontista kaksi positiivista asiaa, en siihen pysty. Jälki on ollut kautta linjan täysin ala-arvoista. Tähän asti.
Totean vaan, että heidän kannattaisi aloittaa ehkä helpommasta lajista ja ainakin myöntää osaamattomuutensa, koska tällainen työn jälki ei tule toimimaan kovin kaksisena referenssinä.
Otin myyjään yhteyttä ja ilmoitin, että homma on pissinyt nilkoille ja ainakaan mitään lakkausta ei tuolle pinnalle voi laittaa.
Samaan hengenvetoon olin yhteydessä betonin valmistajaan, luin huolella itse betonin mukana tulleet asennusohjeet sekä otin yhteyttä jo valmiiksi kuluttajansuojaan.
Tämä siis perjantaina 24.11.
****
Viikonlopun aikanakeräsin raivoa luin huolella käyttöohjeita. Kävin myös läpi joka ikisen purkin ja purnukan tuolla kellarissa.
Surullisia havaintoja: ne on jättäneet laittamatta lattiaan sen ns. karkeamman betonin, minkä pohja vaatii kestääkseen. Sen sijaan siinä on mun seiniin tarkoitettu vaalea materiaali.
Seiniin ei ole vaalea riittänyt niin hommaa on jatkettu sillä karkealla (minkä näkee kyllä kuvastakin).
Ja lattiaan tarkoitettu tumma materiaali on vielä ämpärissä iskemättömänä kellarissa....
Lopulta paukutin reklamaation parille A4:lle ja sitten kopioin sen vielä sähköpostiin ja lähetin. Listasin siihen kaikki päivämäärät ja tapahtumat, erikseen mainitsin virheet ja kommetoin mm. täyden kosteussuojan puuttumisen.
Jäämme odottamaan.
****
Tiistaina 28.11. tuli sitten myyjä ja urakoitsija paikalle. Kas, olivat itse ehkä huomanneet, ettei väri ole aivan oikea. Toki kommunikoinnin saattoi unohtaa jälleen.....
Tuo urakoitsija tuli niin leveänä sisälle, että hyvä kun hartiat mahtui ovista.
Minä olen typerä blondi, joka ei ymmärrä rakentamisesta mitään, kosteussulku on siellä alla, seinät on vinot, nurkassa haisee home ja varmasti rotatkin juoksevat pitkin.... parasta meistä oli se, että he eivät ole tehneet mitään väärin, vaan tehdas on sotkenut tavaran ämpäreissä. Se, että kellarissa on koskematon ämpäri lattiaan tarkoitettua on täysin epäoleellista.
Voi varjele sanon. Enpä ole hetkeen kuullut yhtä paksua aivan päin naamaa ladottua valehtelua!
Olin luetellut reklamaatiossani erinäisiä yksittäisiä kohtia, jotka minusta vaativat huomiota. Kaikki seliteltiin parhain päin. Jos olisin kysynyt, kuu olisi ollut Oltermannia ja he olisivat sen meille myyneet.
Pelottaa ajatella, että ihmisellä ei ole sen vertaa itsetuntoa, että voi myöntää olevansa väärässä tai tehneensä jotain pieleen.
Pyhästi lupasivat korjata tilanteen, tehdä siistiä ja ihmeellisen hyvää jälkeä, korjata jo aikaansaadut sotkut, siistiä ja ihmetellä. Myös kunnon hyvityksestä puhuttiin kun kiristin vielä vähän.....
Jännä, ettei koko viikkoon kukaan edes käynyt paikalla. Olimme kuitenkin sanoneet, että mies ja Ipana asuu täällä ihan normaalisti, vaikka minä olenkin reissussa.
****
Maanantaina 4.12. meille ilmoitettiin, että klo 10 tulee tekijät paikalle.
Muuten meni ihan hyvin, mutta ei ollut puhetta aikavyöhykkeestä.....
Me teimme lähtöä eläinlääkäriin tuossa puolenpäivän jälkeen eikä ketään ollut kuulunut. 12:45 kuitenkin auto ajoi pihaan.
Illalla kotiin tullessa löysimme edestämme tämän:
Jätän tässä kohtaa kertomatta mikä itselleni ensin kiinnitti huomion. Odotan, jos joku muu havaitsee saman.
Joka tapauksessa, meiltä kysyttiin saako tiistaina tulla ja vastaus oli "mielellään, koska kotona ollaan varta vasten".
Emme ole mitenkään yllättyneitä, että tähän perjantaihin 8.12. mennessä täällä ei ole käynyt ristinsielua.....
Valitettavasti juttuun tulee ainakin vielä osa III.
Pahoittelut, tästä todella tulee jatkokertomus, koska homma ei tunnu etenevän sitten millään.
Hyppikää yli. Joskus toiste jotain mielenkiintoisempaa aihetta.
****
Tämä voisi olla muuten kova veto esim. Dragsvikin varuskunnan saunassa. Eikö tästä tulekin mieleen sellainen armeijan kurkkusalaatti-kuosi? Mahtaisi kersantti Karoliina poikineen nauttia saunomisesta tuolla....
Sillä lailla harmi, että omaa silmääni tuo koiranoksennus ei miellytä. Olisi pitänyt vaan mennä töihin sinne varuskuntasairaalaan..... (se on toinen tarina!)
Kuvasin näitä yksittäisiä ongelmakohtia. Jaan ne nyt kaikelle kansalle, jos ei muuten, niin vinkiksi miten joku muu eli allekirjoittanut kokeili kantapään kautta, ja ei kannattanut.
Selityksenä miksen puuttunut näihin virheisiin aiemmin on yksinkertaisesti se, että kylppäriin ei voinut mennä tallustelemaan kesken työn, koska betoni oli aina märkää. Niin ollen en edes pystynyt näkemään kaikkea ennen kuin se oli kuivunut sen pari päivää....
Mainitsen myös faktan, että tilasin asennuksen mielestäni osaavalta urakoitsijalta, en harrastelijalta, ja elän tässä ohessa omaa elämääni toimien Mama's Taxina ja olin käytännössä kolme päivää pois kotoa, joten en juurikaan ehtinyt puuttumaan ammattilaisen tekemisiin.
Tarkoitukseni EI OLE yksinomaan haukkua ja moittia ko. firmaa. Vaikka myönnän itse ensimmäisenä, että jos minua pyydettäisiin etsimään tästä remontista kaksi positiivista asiaa, en siihen pysty. Jälki on ollut kautta linjan täysin ala-arvoista. Tähän asti.
Totean vaan, että heidän kannattaisi aloittaa ehkä helpommasta lajista ja ainakin myöntää osaamattomuutensa, koska tällainen työn jälki ei tule toimimaan kovin kaksisena referenssinä.
Lattialaattojen ei ole tarkoitus kuultaa betonin läpi.
Tämä sanotaan jo asennusohjeissa.
Toisaalta ohjeissa mainitaan erikseen, että lattiaan pitää laittaa alle
ns. karkeampi betoni tukemaan mahdollisilta halkeamilta.
Se on sitä, mitä meille on lyöty seiniin....
Saunan ovea, tai muitakaan reunoja ei ole suojattu mitenkään työn aikana.
Kolmen euron maalarinteipillä saisi jo ihmeitä aikaan.
Nyt he maksavat mahdollisesti uudet listat.....
Muutenkin kuraa on roiskittu vähän mentaliteetilla kaipa se siitä lähtee....
Voisin kuvitella, että märkänä moista olisi ollut helpompi pyyhkiä kuin kuivuttuaan.
Tässä kulmassa on myös 15 cm korkea ja pari cm leveä reikä, josta
näkyy vanhat kaakelit läpi.
Mahdollisessa tilanteessa, että pesen huonetta,
voin kuvitella miten hauskasti vesi imeytyy sinne taakse.....
Otin myyjään yhteyttä ja ilmoitin, että homma on pissinyt nilkoille ja ainakaan mitään lakkausta ei tuolle pinnalle voi laittaa.
Samaan hengenvetoon olin yhteydessä betonin valmistajaan, luin huolella itse betonin mukana tulleet asennusohjeet sekä otin yhteyttä jo valmiiksi kuluttajansuojaan.
Tämä siis perjantaina 24.11.
****
Viikonlopun aikana
Surullisia havaintoja: ne on jättäneet laittamatta lattiaan sen ns. karkeamman betonin, minkä pohja vaatii kestääkseen. Sen sijaan siinä on mun seiniin tarkoitettu vaalea materiaali.
Seiniin ei ole vaalea riittänyt niin hommaa on jatkettu sillä karkealla (minkä näkee kyllä kuvastakin).
Ja lattiaan tarkoitettu tumma materiaali on vielä ämpärissä iskemättömänä kellarissa....
Lopulta paukutin reklamaation parille A4:lle ja sitten kopioin sen vielä sähköpostiin ja lähetin. Listasin siihen kaikki päivämäärät ja tapahtumat, erikseen mainitsin virheet ja kommetoin mm. täyden kosteussuojan puuttumisen.
Jäämme odottamaan.
****
Tiistaina 28.11. tuli sitten myyjä ja urakoitsija paikalle. Kas, olivat itse ehkä huomanneet, ettei väri ole aivan oikea. Toki kommunikoinnin saattoi unohtaa jälleen.....
Tuo urakoitsija tuli niin leveänä sisälle, että hyvä kun hartiat mahtui ovista.
Minä olen typerä blondi, joka ei ymmärrä rakentamisesta mitään, kosteussulku on siellä alla, seinät on vinot, nurkassa haisee home ja varmasti rotatkin juoksevat pitkin.... parasta meistä oli se, että he eivät ole tehneet mitään väärin, vaan tehdas on sotkenut tavaran ämpäreissä. Se, että kellarissa on koskematon ämpäri lattiaan tarkoitettua on täysin epäoleellista.
Voi varjele sanon. Enpä ole hetkeen kuullut yhtä paksua aivan päin naamaa ladottua valehtelua!
Olin luetellut reklamaatiossani erinäisiä yksittäisiä kohtia, jotka minusta vaativat huomiota. Kaikki seliteltiin parhain päin. Jos olisin kysynyt, kuu olisi ollut Oltermannia ja he olisivat sen meille myyneet.
Pelottaa ajatella, että ihmisellä ei ole sen vertaa itsetuntoa, että voi myöntää olevansa väärässä tai tehneensä jotain pieleen.
Pyhästi lupasivat korjata tilanteen, tehdä siistiä ja ihmeellisen hyvää jälkeä, korjata jo aikaansaadut sotkut, siistiä ja ihmetellä. Myös kunnon hyvityksestä puhuttiin kun kiristin vielä vähän.....
Jännä, ettei koko viikkoon kukaan edes käynyt paikalla. Olimme kuitenkin sanoneet, että mies ja Ipana asuu täällä ihan normaalisti, vaikka minä olenkin reissussa.
****
Maanantaina 4.12. meille ilmoitettiin, että klo 10 tulee tekijät paikalle.
Muuten meni ihan hyvin, mutta ei ollut puhetta aikavyöhykkeestä.....
Me teimme lähtöä eläinlääkäriin tuossa puolenpäivän jälkeen eikä ketään ollut kuulunut. 12:45 kuitenkin auto ajoi pihaan.
Illalla kotiin tullessa löysimme edestämme tämän:
Jätän tässä kohtaa kertomatta mikä itselleni ensin kiinnitti huomion. Odotan, jos joku muu havaitsee saman.
Joka tapauksessa, meiltä kysyttiin saako tiistaina tulla ja vastaus oli "mielellään, koska kotona ollaan varta vasten".
Emme ole mitenkään yllättyneitä, että tähän perjantaihin 8.12. mennessä täällä ei ole käynyt ristinsielua.....
Valitettavasti juttuun tulee ainakin vielä osa III.
torstai 23. marraskuuta 2017
Kylppäriremonttia, surullisen kuuluisa osa I
Kolmen viikon jälkeen, jotain oppineena sanon ihan ilmaisena neuvona: pyytäkää AINA tarjous ainakin kolmelta eri taholta ja pyytäkää referenssejä!!!
Tämä tarina on hyvin surullinen ja valitettavasti ihan tosi.
*****
Ei nyt ihan suoraan, että koska ei muutettu niin.... mutta vähän sinne päin.
1999 tehty kaakeli oli auttamatta vanha, vanhanaikainen ja kulahtanut. Kyllästytti ja parista kohtaa saumat jo falskasi.....
Tästä lähdettiin ma 6.11. kun putkimies ja sähkömies tulivat aamulla irrottamaan omat osuutensa.
Varsinainen remontin päämies sitten ilmoittikin jo samana iltana, etteivät saaneet tavaroita paikalle vielä joten aloitus siirtyisi.......
Sehän pänni. Oltiin mun isän kämpän suihkun varassa ja ärsytti ajaa joka ilta erikseen suihkuun asuntoon, jonka muu lämpötila on suunnilleen +16 eli siellä tuli vilu heti suihkun jälkeen.
Noh, näitä valintoja.....
Torstaina tulin töistä kotiin ja näkymä oli tällainen:
Lähinnä tuli mieleen, että muutama lapsi on päässyt irti ja saanut vapaasti roiskia.
No, tasoitehan se. Mutta mainittakoon, että haju oli kummallinen. Ei mikään hirmu vahva, mutta kun meillä mennään kylppärin ohi esim. vaatehuoneeseen, siitä joutui kulkemaan ja joka kerta se jotenkin ällötti. Sellainen imelähkö....
Ja kuten yleensä remonteissa, eihän tämäkään mikään Strömsö ollut.
Miesten piti tulla perjantaina aamusta jatkamaan, oltiin alustavasti sovittu sähköt ja putket seuraavalle maanantaille, kun tulee viesti, että slammaaja on sairastunut eikä pääse paikalle, siirtyy lauantaihin...
Jokainen arvaa jo, ettei ne mitään lauantainakaan paikalle päässeet.....
(Ja tässä vaiheessa mies kertoi, että toinen noista tekijöistä oli kertonut torstaina menevänsä tekemään yhtä toista kohdetta, koska heille oli alunperin ilmoitettu, että meidän homma alkaisi vasta seuraavalla viikolla.... ja toki se tautikin on ihan mahdollinen.)
Lievästi kiroillen vaihdoin isän kämpän lämminvesivaraajan asetukseksi "yölämpö" ihan vaan sähkön säästämisen nimissä ja kävin suihkussa lauantaina aamulenkin jälkeen.
Sunnuntaina tulee sitten viesti: jospa vielä huominen, pääsemme paikalle tiistaina aamusta.
Pyysin miestä lähettämään viestin, että "tiistai käy, mutta vaimo nukkuu yövuoron jälkeen keskiviikkona joten se EI käy".
Yllättäen homman myyjällä oli munaa tässä vaiheessa lähettää lasku tavaroista, eräpäivä 7 pv. Arvatkaa maksoinko ajoissa?
No eipä tullut ketään tiistaina tai keskiviikkona.
Torstainakin olin päivän kotona. Homman myyjä kävi kyllä aamulla kuluttamassa tunnin alakerrassa hioten seiniä, mutta siihen se sitten jäikin. Jäin miettimään odottavatko MINUN imuroivan hiontapölyn sieltä pois ja jos niin millä. Tuollainen hieno betonipöly tappaa meinaan imurin kuin imurin hetkessä....
Perjantai meni niillä käsityömessuilla ja kotiin tullessa mies kertoo ensimmäisenä, ettei kukaan ole edes käynyt päivän aikana......
Viikonloppu meni tietenkin.
****
Maanantaina 20.11. sitten suvaitsivat saapua. Eivätkä tienneet mitkä värit olin valinnut.
Valintahan tehtiin sille myyjälle ja syys-lokakuussa. Arvatkaa vaan muistanko värien nimet!?
Tässä välissä meille oli mm. kerrottu, että toinen työmiehistä makaa sairaalassa tiputuksessa, on muuten vaan antibioottikuurilla ja sairas. Metkaa, että ensinnäkin toipui noin nopeasti eikä mitään ulospäin näy, edes tällaiselle, joka niitä potilaita päivittäin hoitaa. Toisekseen, jos aivokalvontulehduksen jäljiltä on perjantaina sairaalassa, ei kyllä takuulla ole maanantaina vielä meidän kylppärissä.
Noh..... koska tästä nyt tulee sitten surullisen kuuluisa jatkokertomus, sanottakoon, että äijät puuhasteli tuolla kellarissa ma-ke joka päivä pari tuntia. Koska lapsen harrastus ja oma meno, en ole ollut kotona ennen kuin tänään oikeastaan käytännössä kuin nukkumassa. Joten ei ole sillä lailla tullut käytyä tuolla kellarissa katsomassa miten työ etenee. Ajattelin myös, ettei puolivalmista ole kohteliasta arvostella....
En osaa sanoa miten muut tähän suhtautuvat, mutta tiedän, että EN TILANNUT TÄTÄ!
Me tilasimme tumman harmaan lattian (värin nimi oli Tuhka) sekä vaaleat seinät (Plata).
Nyt epäilen, että kundeilla meni värit väärinpäin, laittoivat lattiaan tuon vaalean ja koska harmaata ei ollut riittävästi, sekoittivat sitä sitten tuohon harmaaseen.
Seinät on lähinnä camoflauge-tyyppistä riemunkirjavaa koiranoksennusta!
Poika lähetti pyynnöstä kuvan omasta kylppäristään, koska tässä on idea, miksi ylipäänsä halusimme mikrobetonia....
Pinta on toki "kirjava" sillä lailla, että siinä näkyy tuo tekijän kädenjälki, mutta ei siinä nyt hyvä maailma sentään voi olla montaa eri väriä.
Ikävä kyllä tämä tarina jatkuu.......
Eniten tässä jurppii se, että minähän voisin saunoa vaikka joka ilta. Nyt on kolme viikkoa oltu ilman ja vaikuttaa siltä, että menee toinen mokoma jos tästä isommin aletaan riitelemään.
Tämä tarina on hyvin surullinen ja valitettavasti ihan tosi.
*****
Ei nyt ihan suoraan, että koska ei muutettu niin.... mutta vähän sinne päin.
1999 tehty kaakeli oli auttamatta vanha, vanhanaikainen ja kulahtanut. Kyllästytti ja parista kohtaa saumat jo falskasi.....
Tästä lähdettiin ma 6.11. kun putkimies ja sähkömies tulivat aamulla irrottamaan omat osuutensa.
Varsinainen remontin päämies sitten ilmoittikin jo samana iltana, etteivät saaneet tavaroita paikalle vielä joten aloitus siirtyisi.......
Sehän pänni. Oltiin mun isän kämpän suihkun varassa ja ärsytti ajaa joka ilta erikseen suihkuun asuntoon, jonka muu lämpötila on suunnilleen +16 eli siellä tuli vilu heti suihkun jälkeen.
Noh, näitä valintoja.....
Torstaina tulin töistä kotiin ja näkymä oli tällainen:
Lähinnä tuli mieleen, että muutama lapsi on päässyt irti ja saanut vapaasti roiskia.
No, tasoitehan se. Mutta mainittakoon, että haju oli kummallinen. Ei mikään hirmu vahva, mutta kun meillä mennään kylppärin ohi esim. vaatehuoneeseen, siitä joutui kulkemaan ja joka kerta se jotenkin ällötti. Sellainen imelähkö....
Ja kuten yleensä remonteissa, eihän tämäkään mikään Strömsö ollut.
Miesten piti tulla perjantaina aamusta jatkamaan, oltiin alustavasti sovittu sähköt ja putket seuraavalle maanantaille, kun tulee viesti, että slammaaja on sairastunut eikä pääse paikalle, siirtyy lauantaihin...
Jokainen arvaa jo, ettei ne mitään lauantainakaan paikalle päässeet.....
(Ja tässä vaiheessa mies kertoi, että toinen noista tekijöistä oli kertonut torstaina menevänsä tekemään yhtä toista kohdetta, koska heille oli alunperin ilmoitettu, että meidän homma alkaisi vasta seuraavalla viikolla.... ja toki se tautikin on ihan mahdollinen.)
Lievästi kiroillen vaihdoin isän kämpän lämminvesivaraajan asetukseksi "yölämpö" ihan vaan sähkön säästämisen nimissä ja kävin suihkussa lauantaina aamulenkin jälkeen.
Sunnuntaina tulee sitten viesti: jospa vielä huominen, pääsemme paikalle tiistaina aamusta.
Pyysin miestä lähettämään viestin, että "tiistai käy, mutta vaimo nukkuu yövuoron jälkeen keskiviikkona joten se EI käy".
Yllättäen homman myyjällä oli munaa tässä vaiheessa lähettää lasku tavaroista, eräpäivä 7 pv. Arvatkaa maksoinko ajoissa?
No eipä tullut ketään tiistaina tai keskiviikkona.
Torstainakin olin päivän kotona. Homman myyjä kävi kyllä aamulla kuluttamassa tunnin alakerrassa hioten seiniä, mutta siihen se sitten jäikin. Jäin miettimään odottavatko MINUN imuroivan hiontapölyn sieltä pois ja jos niin millä. Tuollainen hieno betonipöly tappaa meinaan imurin kuin imurin hetkessä....
Perjantai meni niillä käsityömessuilla ja kotiin tullessa mies kertoo ensimmäisenä, ettei kukaan ole edes käynyt päivän aikana......
Viikonloppu meni tietenkin.
****
Maanantaina 20.11. sitten suvaitsivat saapua. Eivätkä tienneet mitkä värit olin valinnut.
Valintahan tehtiin sille myyjälle ja syys-lokakuussa. Arvatkaa vaan muistanko värien nimet!?
Tässä välissä meille oli mm. kerrottu, että toinen työmiehistä makaa sairaalassa tiputuksessa, on muuten vaan antibioottikuurilla ja sairas. Metkaa, että ensinnäkin toipui noin nopeasti eikä mitään ulospäin näy, edes tällaiselle, joka niitä potilaita päivittäin hoitaa. Toisekseen, jos aivokalvontulehduksen jäljiltä on perjantaina sairaalassa, ei kyllä takuulla ole maanantaina vielä meidän kylppärissä.
Noh..... koska tästä nyt tulee sitten surullisen kuuluisa jatkokertomus, sanottakoon, että äijät puuhasteli tuolla kellarissa ma-ke joka päivä pari tuntia. Koska lapsen harrastus ja oma meno, en ole ollut kotona ennen kuin tänään oikeastaan käytännössä kuin nukkumassa. Joten ei ole sillä lailla tullut käytyä tuolla kellarissa katsomassa miten työ etenee. Ajattelin myös, ettei puolivalmista ole kohteliasta arvostella....
En osaa sanoa miten muut tähän suhtautuvat, mutta tiedän, että EN TILANNUT TÄTÄ!
Me tilasimme tumman harmaan lattian (värin nimi oli Tuhka) sekä vaaleat seinät (Plata).
Nyt epäilen, että kundeilla meni värit väärinpäin, laittoivat lattiaan tuon vaalean ja koska harmaata ei ollut riittävästi, sekoittivat sitä sitten tuohon harmaaseen.
Seinät on lähinnä camoflauge-tyyppistä riemunkirjavaa koiranoksennusta!
Poika lähetti pyynnöstä kuvan omasta kylppäristään, koska tässä on idea, miksi ylipäänsä halusimme mikrobetonia....
Pinta on toki "kirjava" sillä lailla, että siinä näkyy tuo tekijän kädenjälki, mutta ei siinä nyt hyvä maailma sentään voi olla montaa eri väriä.
Ikävä kyllä tämä tarina jatkuu.......
Eniten tässä jurppii se, että minähän voisin saunoa vaikka joka ilta. Nyt on kolme viikkoa oltu ilman ja vaikuttaa siltä, että menee toinen mokoma jos tästä isommin aletaan riitelemään.
keskiviikko 25. lokakuuta 2017
Muutosten tuulia
Kuten jossain kohtaa mainitsin, talo ei olekaan enää kaupan.
Sen sijaan koetamme taklata tiettyjä asumismukavuutta heikentäviä juttuja itse.
Emme lähde muuttolinnun lailla muualle..... (edes korttelin päähän!)
Vähän jäi kaivertamaan pari sellaista asuntoa, joita olisin halunnut katsomaan siinä mielessä, että niiden pohjakuvat antoivat ymmärtää, että niistä olisi voinut jotain tehdä. Mutta jos kysyttäessä ottavat pois myynnistä, ei kai siinä sitten mitään....
Niitä juttuja, joita tässä on pähkäilty:
Kuulkaas, sitä jengi käyttää kotisiivoojaakin. Miksen muka voisi satunnaisesti käyttää ns. kotitalkkaria hoitamaan tuota riivatun nurmikonleikkuuta, ettei siitä tulisi stressi? Se kun ON iso juttu kesäisin. Ei ole kiva olla viikkoa tai edes viikonloppua pois ja löytää kotiintullessa jumalaton työmaa...
Kotitalkkari kävi jo sen verran, että saatiin klapikoneella pätkittyä ja halottua nuo puut. Ne olisi muuten jääneet.
Kotitalousvähennettävä lasku, nopea ja miellyttävä tapa saada valmista aikaan ilman henkilökohtaista painetta asiasta. Höh! Kylläpä olen ollut blondi kun tämän keksimiseen meni näin kauan.
Tai kuten olemme jo vähän aloittaneet: poistaa osa harmia aiheuttavista jutuista, kuten kymmenistä marjapensaista (joiden satoa kukaan ei käytä), jotka haittaavat ruohon leikkaamista, ja hankkia esim. sellainen kunnon ajettava leikkuri. (Jää nähtäväksi tuoko joulupukki tai synttärikeiju sellaista...)
Tästä kaadettiin puolilaho kriikuna ja yksi mustaherukka. Keittiö on nyt älyttömän valoisa (kun puu on pois ikkunan edestä) ja tilalle laitettiin viisi syyshortensiaa sekä 180 kpl sipulikukkia kevääksi.
Täytyy myöntää, että meidän vinttikerros on tässä talossa se, jota inhoan eniten.
Alkovi-tila on yhtä roinankeräys ja -jemmauspaikkaa.
Ehkä voisin opetella olemaan hilloamatta kamaa, myydä loputkin mahdollisimman pikaisesti pois kirpputoreilla ja keksiä tuolle matalalle tilalle jotain älykästä käyttöä?
Ja mitä ei saa myytyä, kenties joku taho huolii ne ilmaiseksi vaikka myyntiin, koska en vaan raaski niitä roskiinkaan heittää.
Taloa emme pysty siirtämään eikä noita kahta puolta tonttia meneviä teitäkään ole varmasti sulkeminen....
Toisaalta niistä ajoista, kun ohitse kulki "umppa-umppa" -auto joka ilta pimeän jälkeen kun oltiin menty nukkumaan, ollaan päästy eroon. Onhan siinä liikennettä, mutta eipä se varsinaisesti häiritse.
Ainakin toistaiseksi työpaikat on järkevän ajomatkan päässä.
Ei me varmasti tässä pystytä asumaan ns. loppuun saakka, koska makuutilojen sijainti vintissä ja toisaalta pesutilojen kellarissa, edellyttää tietyn tason kykyä kulkea portaita.
Juuri tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole ongelma.
Ensi keväänä tulee 19 vuotta siitä, kun tähän muutimme. Silloin tehtiin perusteellinen remppa, mutta sehän tietää sitä, että jotkut paikat jo repsottaa.
Toisaalta näiden vuosien aikana on opittu tekemään omin käsin monenlaista, kun on vaan alettu töihin. Lisäksi meillä oli jossain vaiheessa ajatus etsiä nimenomaan remonttikohde, josta olisimme tehneet itselle uuden pesäkolon.
Kylppäriin liittyen: paikallinen firma tekee mikrosementtiasennuksia, ja otin yhteyttä heihin. Saimme erittäin kivan tarjouksen koko kylpyhuoneen sementoinnista ja tartumme siihen.
Joku oli sitä mieltä, että revitty/syöty sopimus kylpyhuoneremontista tarkoittaa, ettei sitä tehdä.
Taidettiin livauttaa suustamme, että se ei tule pääsemään mun isän kämpille saunaan remontin aikana, joten suivaantuneena pisteli sopparin päreiksi. =)
Keittiöremontti jossain vaiheessa on sellainen, että sen pystymme tekemään itsekin. Samoin lattioiden kunnostus tai vaihto....
***
Tyytyväisyyttä lisääviä juttuja:
Sen sijaan koetamme taklata tiettyjä asumismukavuutta heikentäviä juttuja itse.
Emme lähde muuttolinnun lailla muualle..... (edes korttelin päähän!)
Vähän jäi kaivertamaan pari sellaista asuntoa, joita olisin halunnut katsomaan siinä mielessä, että niiden pohjakuvat antoivat ymmärtää, että niistä olisi voinut jotain tehdä. Mutta jos kysyttäessä ottavat pois myynnistä, ei kai siinä sitten mitään....
Niitä juttuja, joita tässä on pähkäilty:
1. Pihan hoito
Kuulkaas, sitä jengi käyttää kotisiivoojaakin. Miksen muka voisi satunnaisesti käyttää ns. kotitalkkaria hoitamaan tuota riivatun nurmikonleikkuuta, ettei siitä tulisi stressi? Se kun ON iso juttu kesäisin. Ei ole kiva olla viikkoa tai edes viikonloppua pois ja löytää kotiintullessa jumalaton työmaa...
Kotitalkkari kävi jo sen verran, että saatiin klapikoneella pätkittyä ja halottua nuo puut. Ne olisi muuten jääneet.
Kotitalousvähennettävä lasku, nopea ja miellyttävä tapa saada valmista aikaan ilman henkilökohtaista painetta asiasta. Höh! Kylläpä olen ollut blondi kun tämän keksimiseen meni näin kauan.
Tai kuten olemme jo vähän aloittaneet: poistaa osa harmia aiheuttavista jutuista, kuten kymmenistä marjapensaista (joiden satoa kukaan ei käytä), jotka haittaavat ruohon leikkaamista, ja hankkia esim. sellainen kunnon ajettava leikkuri. (Jää nähtäväksi tuoko joulupukki tai synttärikeiju sellaista...)
Tästä kaadettiin puolilaho kriikuna ja yksi mustaherukka. Keittiö on nyt älyttömän valoisa (kun puu on pois ikkunan edestä) ja tilalle laitettiin viisi syyshortensiaa sekä 180 kpl sipulikukkia kevääksi.
2. Yläkerran asumismukavuus
Täytyy myöntää, että meidän vinttikerros on tässä talossa se, jota inhoan eniten.
Alkovi-tila on yhtä roinankeräys ja -jemmauspaikkaa.
Ehkä voisin opetella olemaan hilloamatta kamaa, myydä loputkin mahdollisimman pikaisesti pois kirpputoreilla ja keksiä tuolle matalalle tilalle jotain älykästä käyttöä?
Ja mitä ei saa myytyä, kenties joku taho huolii ne ilmaiseksi vaikka myyntiin, koska en vaan raaski niitä roskiinkaan heittää.
3. Sijainti
Taloa emme pysty siirtämään eikä noita kahta puolta tonttia meneviä teitäkään ole varmasti sulkeminen....
Toisaalta niistä ajoista, kun ohitse kulki "umppa-umppa" -auto joka ilta pimeän jälkeen kun oltiin menty nukkumaan, ollaan päästy eroon. Onhan siinä liikennettä, mutta eipä se varsinaisesti häiritse.
Ainakin toistaiseksi työpaikat on järkevän ajomatkan päässä.
4. Kerrokset
Ei me varmasti tässä pystytä asumaan ns. loppuun saakka, koska makuutilojen sijainti vintissä ja toisaalta pesutilojen kellarissa, edellyttää tietyn tason kykyä kulkea portaita.
Juuri tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole ongelma.
5. Remonttitarpeet
Ensi keväänä tulee 19 vuotta siitä, kun tähän muutimme. Silloin tehtiin perusteellinen remppa, mutta sehän tietää sitä, että jotkut paikat jo repsottaa.
Toisaalta näiden vuosien aikana on opittu tekemään omin käsin monenlaista, kun on vaan alettu töihin. Lisäksi meillä oli jossain vaiheessa ajatus etsiä nimenomaan remonttikohde, josta olisimme tehneet itselle uuden pesäkolon.
Remonttitarve päivän selvä
Kylppäriin liittyen: paikallinen firma tekee mikrosementtiasennuksia, ja otin yhteyttä heihin. Saimme erittäin kivan tarjouksen koko kylpyhuoneen sementoinnista ja tartumme siihen.
Taidettiin livauttaa suustamme, että se ei tule pääsemään mun isän kämpille saunaan remontin aikana, joten suivaantuneena pisteli sopparin päreiksi. =)
Keittiöremontti jossain vaiheessa on sellainen, että sen pystymme tekemään itsekin. Samoin lattioiden kunnostus tai vaihto....
***
Tyytyväisyyttä lisääviä juttuja:
1. Asuinkerroksen järjestelyt
Asuinkerroksessahan on lähes kaikki palikat kohdallaan. Sisääntulosta pääsee näppärästi heti keittiöön. Toisaalta koko kerroksen ympäri pääsee kulkemaan, on avaraa ja tilavaa.
Nykyään on jopa työhuone, mitä ylellisyyttä.
2. Mun ♥ pantry ♥
Need I say more?? Tuo on nyt pari vuotta tuossa ollut, ja olen edelleen in löööve!
Mikään, siis mikään, kaappisysteemi ei viehätä minua yhtä paljon kuin tämä.
Paitsi että sinne saa hukattua käsittämättömän määrän kaikenlaista pakollista säilytettävää, se on niin käytännöllinen ja kätevä, että ihmettelen miksi niistä 60-luvun jälkeen on luovuttu.
Myös sauna on omaa käsialaamme ja olen siihen edelleen niin tyytyväinen.
Löyly on pehmeä ja hyvä. Minähän elän sillä, että sauna lämpenee vaikka joka päivä kun sellainen aika tulee.
Makaan lauteilla, nostan vaikka jalat seinälle, annan kiukaan puhista omiaan, olen hiljaa ja ajattelematta mitään. Koirat makaa omilla paikoillaan, nekin hiljaa ja rauhoittuen.
Saunassa lonkero, ehkä, ja saunan jälkeen paljon piparminttuteetä. AHHH!!
Saunassa lonkero, ehkä, ja saunan jälkeen paljon piparminttuteetä. AHHH!!
4. Maalämpö
Kovin arkista mutta välttämätöntä näillä leveysasteilla.
Koska siihen investoimme paljon silloin pari vuotta sitten, nyt lämmitys on käytännössä ilmaista.
Olen edelleen ihan sanaton miten halpaa tuo on. Sähkönkulutuksemme ei ole kasvanut kuin n. 1000 kWh/vuodessa koska edelleen tietenkin käytän sähköä myös muissa kodin asioissa.
Verrattuna öljyyn, en ikinä vaihtaisi pois. Koska lämmityskulut on olleet niin edullisia, olemme itse asiassa kuolettaneet kustannuksista hyvin ison osan jo nyt. (Siitäkin sai yli 2/3 verovähennyksiin, koska suurin osa työstä oli - noh, työtä.)
Hajuton, mauton, huomaamaton, toimiva. (Sähkökatkon tullessa kaikki mu/utkin lämmitysmuodot pettävät.)
5. Omakotitalo yleisesti
Me saisimme varmasti häädön mistä tahansa kerrostalosta alta kuukauden. Kiljusen herrasväki ei pystyisi asumaan niin hiljaa ja huomaamattomasti, kun on tottunut siihen, että elämää saa olla ja meteliä maailmaan mahtuu....
Tilaa:
Kommentit (Atom)
Talviloma
Tämän talven talvilomaviikko meni iloisesti. Äkkiä mutta kaikenlaisen kivan merkeissä. Ihania ihmisiä ja ystäviä nähden ja rentoutuen. Rauha...
-
Usean vuoden ajan olemme puhuneet, että pitäisi ja pitäisi. Koskaan ei saatu aikaiseksi. Mutta vihdoin joskus maalis-huhtikuussa mainos satt...
-
Meillä ei ole (eikä tule) maksullisia TV-kanavia, ei ole kaapeli- tai valokuituyhteyttä myöskään netin käyttöön. Meillä netin käyttö on niin...
-
Työnantajan vaatimus on, että tietty määrä lomapäiviä pitää käyttää lomakaudella. Oma kesälomani on suunniteltu suurimmalta osin lomakauden ...


































