Voihan peba

Alkoi talvikausi sen suhteen, että lenkkareissa kastuu varpaat mikä on tympeää. Erityisesti kun ensimmäisen 400 metrin jälkeen vasta mennään metsään ja varpaat on puolen kilsan kohdalla märät ja kylmät, ja lenkkiä jäljellä rapiat 7 km. Oli ihan pakko siirtyä maihareihin.

Monet minut tuntevat ovat joutuneet kuulemaan, miten mun selkä ei tahdo kestää juuri mitään kenkää. Vaiva johtuu jaloista: aikanaan 80-luvun lopulla leikatut nilkat on kiristetty vähän liian tiukoiksi ja askellus oireilee siis lonkkaan asti ja säteilee siitä näppärästi ylöspäin. Heti kun lyön jalkaan kovapohjaisen jäykän kengän, askellus muuttuu ja selkäongelmat alkaa. Tästä syystä vihaan talvea. Sellaista talvikenkää ei ole tehtykään, joka vastaisi mun ääreis-neutraalia ja löysää Asicsin tossua.

Joten vaihdoin Meindlin maiharit koipeen viime viikon lopulla. Lenkit sujui kivasti, varpaat oli kuivat ja niillä ON erittäin hyvä kävellä maastossa. (Tosin jäykkäpohjaisena ne on kallioilla yllättävän liukkaat kun ei ole mitään tuntumaa...) Viisi lenkkiä ja avot, pakarakramppi on täällä jälleen.
Niin venyttelyn vastainen (eli laiska) kuin olenkin, olen venytelly, ja sivellyt tiikeribalsamia ja hevoslinimenttiä sekä takareiteen että pakaraan. Ja eilen aamulla lähdin lenkille tossuissa, päätöksenä mennä pururadalle pelkästään, koska siellä ei ole pakko loikkia minnekään märkään.
Ja eilenhän oli pakkasta, joten asfaltti oli jäinen ja liukas. Se lipsuttelu tekee myös tosi höpöä ja pari kertaa jalka vaan ei ottanut painoa päälle...
Lenkki tuli kuitenkin tallusteltua ja kun lihakset lämpenee, ne kestää vähän paremmin. Mutta kankku ja reisi kramppaa aika ajoin ihan vaan istuessa, mikä hiukan hidastaa toimintaa.

Pasi voitti jostain Omronin neuro-stimulaattorin ja eilen istuin lätkät persiissä ja otin sähköhoitoa parin syklin verran. Aamulla kävelylle lähteminen ei kuulostanut kivalta mutta mentävä oli... ja otinpa äsken vielä parit sähköt lisää.
Jää nähtäväksi. Yö oli jo levoton, koska särky säteilee myös selkään. Koko kroppaa kun en pysty mitenkään sähköttämään kivuttomaksi.

Raivostuttava riesa. Mielessä on käynyt sekin, että tarjoisi noita nilkkoja leikattavaksi uudestaan.... tosin askellus näiden 30 vuoden aikana on varmasti jo mennyt sellaiseksi, että siitä seuraisi vain uudenlaisia ongelmia.