Elämää pennun kanssa, kuvasaastetta

Bono siis tuli, näki ja valloitti.
Se kyllä tulla tassutteli suoraan ovesta sisään ja sydämiin.

Jos sitä toki on odotettukin, aina se omalla tavallaan yllättää minkälaiseksi elämä sitten muodostuu.

Kotkassa 22.1.

Ensin pihalla laumalle vähän purtavaa, ja siihen päälle sitten tirsat.

Bono on vaaleampi kuin sisaruksensa. 

Sen erottaa tosi helposti tästä porukasta.

Kotimatkalla me takapenkillä, mies ratissa.

Sylissä matkailu on aivan vanhanaikaista, tää kaveri halusi näköalat.

Tosin niskan takana tuli pian aika kuuma ja siirtyi vieressä olevaan häkkiin.

Porvoossa pysähdyttiin kavereiden luona reilu tunti.

Sen verran, että juotiin kahvit ja Bono söi yhden aterian, pissasi tusinan kertaa (pihalle) 

ja olikin sitten valmis reissun päälle.

Sylissä nukahti mutta hakeutui taas itse viileämpään.

Vähän hämmentynyt se oli peilikuvastaan.

Ihme kaveri kun tulee kohti muttei leiki ollenkaan.

Kotona se hurmasi tytöt samantien.

Ensimmäisen yön nukuin Bonon kanssa yläkerrassa.

Itsellä patjat ja koiran peti siinä vieressä samalla tasolla.

Kuulkaas: tuo veti sikeitä 22-7 ilman, että edes kävi pissalla välillä.

Ei inahdustakaan koko yönä.

Kannoin sen ulos aamulla ja se pissasi pitkät pätkät samantien,

sitten vasta piimää ja myöhemmin vielä aamuruoka.

Aika jätkä!

Ja sitten riitti energiaa ja vauhtia....

Ipana oli ihan murheissaan, että piti lähteä kouluun.

Ulkoilu oli aloitettu kasvattajan luona ja sitä jatketaan.

Minulle oli itselleni uutinen, ettei cockeri ole kovin talvenkestävä pentuna.

Sen karva on pehmeää ja se voi paleltua.

Aikuiskarva sitten kasvaa pohjavillan, joka lämmittää.

Tämäkin tyyppi tosiaan tärisee kylmästä yli vartin ulkoilun jälkeen, 

kun tassut kastuu ja vähän paljas vatsakin, tietty.

Joulun jälkeen Itäkeskuksen alennusmyynneistä bongattiin Ipanan kanssa

melkoisen räyheä villapaita tulevalle lapselle....

Kun tiedettiin, että se on kuuluisan rokkarin kaima,

pitää paidassakin olla vähän asennetta.

Edun asenne sen sijaan on ollut: "voikamala, jääkö se tänne asumaan?"

Koirat on nyt alkuun useamman viikon eri puolilla aitaa.

Toinen on iso uros ja toinen hentoinen pentu.

En edes kokeile onneani tai ota riskejä.

Ei ole pakko.

Iloinen Itä-Suomalainen on Leppeässä Länsi-Suomessa kuin kotonaan.

Täällä tosin kolataan huonosti. 

Joutuu juoksemaan hangessa.

Piha on suuri ja pentu on pieni.

Kohta asiat on toisinpäin.

Tällä kaverilla on totisesti ihanasti itseluottamusta ja tyyliä.

Selkeä Mr Cool Guy.

Kuvien korjailu antaa osittain vähän väärän kuvan.

Tuosta ylemmästä poispäin-kävelevästä on mun kengät leikattu pois.

Ei se siis vielä lähde tuolla lailla menemään.....

Mutta hieno katsekontakti.