Vapaaehtoistoiminta on elämän suola

Olen jo maininnutkin, että Perniön VPK täyttää tänä vuonna sata vuotta. Samaa ikäluokkaa siis kuin Suomi.

Elokuussa on tiedossa isot juhlallisuudet, ja jo viime vuosi on käytetty vain ja ainoastaan rahan keräämiseen eri tavoin, ja menneenä sunnuntaina järjestettiin perinteinen kevättempaus vähän isommassa mittakaavassa.

Värväsin meidän Ipanan auttamaan leipomisessa. Hän käytti yli kolme tuntia veivaamalla taikinaa ja varsinkin muotoilemalla niistä näitä keksejä. Suklaahippukeksit on hyviä, ja helppoa myyjäisleivottavaa. Lisäksi hän teki kaksi pellillistä mokkaruutuja. 

Itse loihdin loppujen lopuksi yhdeksän (9!!) saaristolaisleipää. Sikäli työn määrä ei ole suuri, mutta niiden paistamiseen kuluu tuhoton aika eikä uuniin mahdu loputtoman monta yhdellä kertaa....

Sunnuntaina myyjäispöytä näyttikin kyllä ehdottomasti tyylikkäältä.

Kahvin kanssa oli tarjolla mokkaruutuja tai isoja munkkeja, ja valikoima ostettavien leivonnaisten suhteen oli todella laadukas sekä suolaisen ja makean osalta. 

(Arvatkaa kuka kuolasi taivaallisia lusikkaleipiä heti aamusta ja ostikin sittemmin muovipussillisen kotiintuomisia....)

Pihalla oli sitten tykillinen hernekeittoa, grillimakkaraa, lättyjä kolmella eri pannulla....

ja Palonaiset ei tunnetusti tee isoa tiliä siksi, että ostettava olisi kallista, vaan määrällä pelataan. Meillä oli monen mielestä naurettavan halvat hinnat, mutta otimme luonnollisesti myös muutaman euron lahjoituksia vastaan kun porukka ei halunnut vaihtorahoja.

Päivä oli onneksi hurjan kaunis. Se takaa yleensä ison osallistumisen. Nytkin väkeä oli tosi paljon.

Paloautot ajettiin hallista pihalle, myös vanha kalusto laitettiin esille.

Lapsille (ja lapsenmielisille) oli tarjolla paloautolla ajoa, ja tekivätkin tosi pitkän lenkin. Neljä autoa oli ajossa yhtä aikaa. Lasten suruksi pillejä ei voitu soittaa kun ajoivat kirkonkylän läpi.  =)

ih

Hallissa oli meidän lisäksi mm. vakuutusyhtiön, turvalaitefirman, SPR:n, VaPePan ja yhden kuorma-auto-ajokorttifirman esittelijöitä. 

Pihalla oli myös kolariauto, jossa istuttiin an tavallisissa turvavöissä ja se kiepsautettiin ylösalaisin. En ollut aiemmin kokeillut. Ei muuten ollut kovin miellyttävää, ja kääntö tehtiin vielä rauhallisen hallitusti. Oikeassa kolaritilanteessa se olisi tosi kurjaa....

Lisäksi meillä kuuluu aina asiaan se, että ihmiset saa tuoda palosammuttimensa huoltoon/tarkistettavaksi ilmaiseksi, ja niitä myös myydään eri ständillä.

Pelastuskoirat pitivät oman näytöksensä pihalla.

Poliisi, FinnHems (ent. Mediheli), ambulanssi sekä Rajavartiolaitos osallistuivat hyväntekeväisyyteen. Rajavartiosto pystyi tarjoamaan vain ylilennon ja olin totta puhuen itse vähän pettynyt kun odotin Super-Pumaa ja tekivät lennon "vain" pienellä lentokoneella...  Hassu minä.

Vaikka sainkin haalittua kivan määrän työtunteja näistä kahdesta päivästä, fiilis oli koko ajan kiva. Noiden naisten kanssa toiminta on vaan rentoa ja viihtyisää.