Päiväni murmelina / Arkirumbaa osa I

Marika Palaneen siirapin ja pumpernikkelin blogista oli saanut haasteen, jonka heitti eteenpäin. Eli kertoa omasta ns. normipäivästään. Arkirumbaa toisin sanoen. Yksi arkipäivä, yksi vapaapäivä. Minullahan nämä eivät välttämättä ole viikko ja viikonloppu.

Tarkoitus olisi pohtia omaa tekemistään ja jaksamistaan.

Minähän olen aina valmiina näihin tärppeihin. Eikä tuollainen oman elämän aikatauluttamisen pohtiminen tee pahaa kellekään.

Normaali aamuvuoropäivä

* Herätys viiden aikaan. Jos haluan suihkuun, kellon aurinko nousee viimeistään tasan viideltä, jos suihkua hiusten pesulla ei tarvita, riittää varttia yli. (Herään joka tapauksessa ennen linnunlaulua eli siihen valoon.)

Olen ollut aina sellainen nousija, eli kun kello sanoo pirrr, minä loikkaan ylös heti. Torkuttaminen ei ole koskaan ollut mun juttu.

No, jos jotain olen oppinut niin rauhallisuutta aamuun (vaikkei niitä torkuttamisia):

nykyään Edu kiipeää sänkyyn kun valoisa alkaa minua herätellä ja liikun. Se hakeutuu lähes kainalon korkeudelle ja tarjoaa päänsä ja rintansa rapsuteltavaksi, ja sen teen. Myös Bono on tyynyjen välissä tai yläpuolella ja alkaa vähän hötistä ja kerjätä huomiota. Sitäkin silittelen. Onneksi on kaksi kättä....

Ohjelmassa aamulla muuten pikainen koirien pissatus, penskalle lasillinen piimää, sitten teetä, lehti, kirkasvalo, nopea ripsiväri, eväät ja lähtö viimeistään 06:15.
Jos on huono tuuri ja molemmat aikuiset menee aamuun, koirat saa ruuan siinä kuuden aikaan kun mies on jo mennyt ja itse teen lähtöä. Jos mies jää kotiin, hän antaa niille ruuan likempänä seiskaa.

* Työvuoro 7-15
Normaalisti pääsen aina lähtemään töistä ajoissa, mielummin jopa muutamaa minuuttia ennen vaihtamaan vaatteita.

* Kotona siinä 15:30. Koirat pihalle, yleensä jotain välipalaa, mahdollisesti postin selaamista.
Kotitöitä: pyykkiä, kaupassakäyntiä tai sen suunnittelua, imurointia jne.

* Pyrin lähtemään koiralenkille viimeistään klo 16, koska ns. normaali-ihmiset pääsee silloin vasta töistä ja metsässä on tuskin koskaan vastaantulijoita. Sellainen tunnin lenkki, jonka aikana nollaan kyllä huolella, nautin ja rentoudun. Se hetki päivästä, jolloin omat verenpaineeni ovat parhaalla mahdollisella tasolla ja kroppa tasapainossa. Tämä lähes riippumatta kelistä ja siitä, olenko ollut stressaantunut tai en jostain asiasta edeltävästi. Metsä on mun henkireikä!!!

* Pari kertaa viikossa lenkkiaikatauluun vaikuttaa se, että nuorin tytär tarvii viedä tallille tiettyyn aikaan. Silloin joko vien hänet ensin ja lähden vasta sitten, tai teen ensin lenkin ja säntään autolle suoraan lenkkikamppeissa.

* Kotona keittelen teetä, yleensä piparminttua tai sitruunainkivääriä (kofeiinittomia). Tässä vaiheessa kello lie 17-18. Juon teetä aivan käsittämättömiä määriä. Siinä ohessa selaan ehkä lehtiä tai luen kirjaa. Höpöttelen lasten ja miehen kanssa jos ovat kotona.

Muistaakseni Saksalaisen marketin valikoimista.

Tuohon sitruuna-inkivääriin kun lisää vielä hunajaa....  ahhh!! ♥ 

* Kotityöt jatkuu, eli mahdollisesti pyykkien laittoa, edelleen sitä siivousta, kaupassakäyntiä jne.

Krääh!! Talvi yllätti naisen, joka jätti illalla pyykit ulos ajatuksella

"ne kuivuu aamuun mennessä valmiiksi".....

ja yöllä tuli 10 cm lunta/räntää.

* Teen illalla valmiiksi omat evääni (yleensä salaatin) ja surautan kaikille aamulla kotona herääville smoothien pakastemarjoista, rahkasta ja soijamaidosta.

* Luen/istun koneella lukien blogeja, kirjoittaen sitä, surffaan Facebookissa jne.

* Pentukoira saa iltaruokansa n. klo 20. Olen pyrkinyt nyt ruokkimaan molemmat suunnilleen samaan aikaan. Sen jälkeen ne tarvii vielä käyttää pihalla ja toivon aina, että mahdolliset tuotokset tulisi äkkiä, koska tässä vaiheessa iltaa saatan olla jo yöpuvussa enkä todellakaan tarkenisi seistä siellä odottelemassa yhtään pissaa viittä minuuttia kauempaa....

* Ainakin yhtenä päivänä viikossa haen tyttären tallilta vasta 20:20. Mahdollisesti yöpuvussa ja potkuhaalarissa.... (Kauhulla ajattelen sitä mahdollisuutta, että matkalla sattuisi jotain ja päätyisin ensiapuun....)

* Pesen hampaat, sammuttelen ylimääräisiä valoja ja siirryn hyvinkin sänkyyn jo 21 aikaan. Mulla on aina sängyn päädyssä kirja kesken. Luen sitä - kirjasta ja väsymyksen tasosta riippuen - sivun tai useamman kappaleen.

* Olen aamuvuoroa edeltävänä iltana (tai usemman jälkeen) unessa helposti jo 21:30 tai aikaisemminkin.